Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Uuden ajan Ensemble johtajanaan Tapio von Boehm esittää tänään ti 19.1. kolme vuonna 2006 sävellettyä kotimaista konserttoa

Voiko kolme aikamme konserttoa muodostaa konserttielämyksen? Näin ainakin me Uuden ajan Ensemblessä uskomme.
.
Uuden ajan Ensemble johtajanaan Tapio von Boehm esittää ti. 19.1. kolme vuonna 2006 sävellettyä kotimaista konserttoa: Sebastian Fagerlundin klarinettikonserton, Uljas Pulkkisin käyrätorvikonserton ja Magnus Lindbergin viulukonserton. Solisteina Taavi Oramo klarinetti, Tero Toivonen käyrätorvi sekä Antti Tikkanen viulu.
.
Konsertti pidetään Ritarihuoneella klo 19 ja Yle radioi konsertin.
.
Vuonna 2011 perustettu Uuden Ajan Ensemble koostuu nuorista musiikin ammattilaisista ja ammattiopiskelijoista, jotka haluavat soittaa oman aikansa musiikkia. Ensemblen kapellimestarina ja taiteellisena johtajana toimii Tapio von Boehm.

 

Arvio: Busoni uuden musiikin lähteillä – Emil Holmströmin pianoilta avasi säveltäjän juhlavuoden

ferruccio-busoni-4

Kuten tunnettua Sibelius-Akatemian tohtorintutkintoon kuuluu sarja konsertteja ja tekstejä, mukaan lukien resitaalien käsiohjelmat. Emil Holmström oli nimennyt opinnäyte-esiintymisensä Ferruccio Busoni ja pianonsoiton uudet ulottuvuudet”. Siihen johdatteleva essee huipentuu lauseeseen: ”Busonin harjoitukset ovat erinomainen reitti – ja suorastaan välttämätön apuväline – avantgardistisen pianomusiikin esittämiseen.” Tästä roolista Busoni piti: hän oli juuri uuden musiikin profeetta, intellektuelli ja säveltäjä, joka mielellään tuki ja auttoi toisia, kenties itseään lahjakkaampia säveltäjiä, saamaan teoksiaan estradeille. Ja niihin kuului tietenkin myös hänen pohjoinen kollegansa Jean Sibelius. Millaiseksi Sibelius mielsi Busonin pianotekniikan käy kuka ties ilmi hänen varhaisesta pianokvintetostaan v. 1890. Mutta miksi Busoni esitti siitä vain 1. ja 3. osan?

Joka tapauksessa sarja Klavierübungen on portti Busonin säveltäjän maailmaan ja samalla hänen pianismiinsa. Sen olemusta on kuitenkin vaikea määritellä. Hän oli aikansa supervirtuoosi. Busonin pianistikollega Moriz Rosenthal kertoi oppilaalleen Charles Rosenille – ja tämä kertoi allekirjoittaneelle – että kun Busoni kävi kylässä Rosenthalilla, niin päivällisen jälkeen hän soitti seuraavan ohjelman: Bach-Busonin Chaconne, Beethovenin Waldstein, Appassionata, op. 111, Schumannin Karnevaali, Lisztin h-molli-sonaatti… ”It was one of those heavy dinners”, Rosenthal oli tokaissut jälkeen päin.

Emil Holmströmin ideana oli konsertillaan tutkia erilaisia soittoteknisiä tekstuureja, asemia, niiden vaihtoja ja sormituksia, rekisterien käyttöjä, soinnillisia haasteita, koskettimiston hallintaa. Hänen mielestään Busoni oli edelläkävijä ja samoin Ravel, jonkinlaisia ei-vielä-Webernejä tai ei-vielä-Stockhauseneja. Tekniikan kannalta valitut teokset saattavatkin näyttäytyä erilaisina ’otteina’ teoksen matkalla partituurista soittajan kehoksi, taktiiliseksi merkkijärjestelmäksi ja fyysikaksi. Mutta musiikilliselta kannalta kyseessä on jatkuvuuden illuusion luominen. Siinä Holmström onnistui täydellisesti.

Tämä on kaikki kiehtovaa asiantuntijoille mutta … onneksi Holmström soittaa eri tavalla kuin kirjoittaa tekstissään. Olin sattumalta ottanut mukaan väliaikalukemiseksi Senecan teoksen Tutkielmia ja kirjeitä ja juuri löytänyt ennen konsertin alkua kohdan: ” Filosofit eivät käytännössä tee sitä, mitä opettavat ”. He tekevät kuitenkin paljon siitä mitä puhuvat, mitä he vilpittömästi ajattelevat: jos näet heidän tekonsa vastaisivat aina heidän sanojansa, kuka olisikaan heitä onnellisempi? ” (s. 95, suom. J. A. Hollo. Porvoo: WSOY).

Holmström on pianistina älykkö, mutta ei tuollainen pesunkestävä keskieurooppalainen adornolainen intellektuelli, vaan myös herkästi eläytyvä esteetti. Hänen Weberninsä ja Stockhauseninsa olivat parasta mitä on ikinä kuultu, koska hän tavoittaa musiikin ilmeikkyyden, jatkuvuuden, yllättävyyden. Hän on nykymusiikin alalla huippu.

Mutta se, että musiikki ajautui tuollaiseksi kuin Webernillä ja Stockhausenilla ei johtunut tietenkään vain klaverististeknisestä innoituksesta, vaan uudesta sisällöstä, niistä ideoista joita kaikki suuri ja merkittävä musiikki aina välittää. Vaikka musiikki on Klangia se myös hegeliläisittäin kumoutuu (Aufhebung) siinä ja viittaa transsendenttiin sisältöön. Busoninkin tausta on tämä, sillä hän allekirjoittaa Lisztin näkemykset. Lisztin valtavuus pianistina ja säveltäjänä ei ollut siinä, että hän käsittelee virtuoosisesti musiikin materiaa vaan, että hän hakee sen kautta uusia merkityksiä ja maailmoja. Vaikka Busoni ei hyväksynyt Wagneria, hän olisi voinut ymmärtää mitä tämä oli sanonut Cosimalle. Nimittäin että muusikon, joka vain soittaa aamusta iltaan tajuamatta ideoiden maailmaa, olisi parempi tehdä jotain aivan muuta. Näin siis nämä suuret jättiläiset.

Holmströmin soitto huipentui koko ajan väliaikaa kohti… mutta – kurjaa – sen aikana jouduin poistumaan, ottamaan vastaan yhtä brasilialaista stipendiaattia, joten loppuosa jäi tällä kertaa kuulematta. Onneksi kaiketi tämä tohtorikonserttien sarja jatkuu, joten saamme pian kuulla uudestaan Holmströmiä, jonka resitaaleihin muutenkin kannattaa aina mennä.

— Eero Tarasti

 

Kamariorkesteri Avanti! esiintyy tammikuussa Saksassa ja Tanskassa 

Kuva (c) Heikki Tuuli

Kuva (c) Heikki Tuuli

Kamariorkesteri Avanti! aloittaa kevätkautensa kahdella Euroopan-esiintymisellä. HumppAvanti! esiintyy Saksassa maineikkaan Kölnin filharmonian (Kölner Philharmonie) vieraana 16.1. solisteinaan basso Matti Salminen ja M.A. Numminen. 28.–29.1. Avanti! konsertoi Tanskassa uuden NJORD Biennalen orkesterivieraana. Ohjelmistossa on mm. Kaija Saariahon ”La Passion de Simone” -oratorion uuden kamarisovituksen ensiesitys.

Kölnin konsertissa kuullaan ehtaa HumppAvantia, jonka M.A. Nummisen juonto tuo oivallisesti saksalaisyleisön ymmärrettäväksi. Köln on myös Matti Salmisen entinen kotikaupunki, ja odotettavissa on riemukas ilta, jonka aikana kuullaan niin M.A. Nummisen ja Unto Monosenkuin Schubertin ja Wagnerinkin sävelmiä HumppAvantin tyyliin. Numminen ja Salminen duetoivat mm. ”Satumaa”-tangon.

Kööpenhaminassa 28.1.–1.2.2016 ensimmäistä kertaa järjestettävä NJORD-festivaali on uusi pohjoismaiseen nykytaiteeseen keskittyvä biennaali. Tapahtuman säveltäjävieraana on Kaija Saariaho, jonka teoksia Avanti! esittää kahtena iltana. Avanti! konsertoi nyt ensimmäistä kertaa Tanskassa.

Festivaalin avauskonsertissa torstaina 28.1. Avanti! ja ranskalainen La Chambre aux échos -ryhmä esittävät Saariahon ”La Passion de Simone” -oratorion uuden kamariversion, jonka ohjaa Aleksi Barrière. Kapellimestarina toimii Clément Mao-Tacacs, joka johtaa myös 29.1. konsertin. Konsertin ohjelmassa on Saariahon ”Lichtbogen” (1986) ja ”Notes on Light” (2006) -teosten lisäksiNiilo Tarnasen ”Schwebe” (2013) sekä kantaesitys tanskalaisen Hans Peter Stubbe Teglbjaergin konserttiin säveltämästä ”Stringed Spaces II”. Konsertin solistina esiintyy tanskalainen sellisti Jakob Kullberg. Konsertti radioidaan Tanskan yleisradion toimesta.

Kamariorkesteri Avanti! esiintyy kevätkaudella kotimaassa Hämeenlinnassa Verkatehtaalla 19.3. sekä Helsingissä Temppeliaukion kirkossa 18.4. ja Arabian Lume-teatterissa Petri Kokoni Companyn uudessa tanssiteoksessa 13.–21.5.

Porvoossa 29.6.– 3.7. jo 31. kerran järjestettävän Suvisoitto-festivaalin ohjelma julkaistaan maaliskuussa. Festivaalin ohjelmasuunnittelusta vastaa kapellimestari Dima Slobodeniouk.

Kölnin filharmonia (Kölner Philharmonie)

NJORD Biennale

Huippukonsertti yksinäisyyttä vastaan

iidavilhelmiina-0213-sharpen

Sellotaiteilija Iida-Vilhelmiina Laine, 30, halusi yhdistää Sibelius-Akatemian diplomityönsä yksinäisten auttamiseen. Näin syntyi hyväntekeväisyyskonsertti, jossa esiintyy iso joukko eturivin taiteilijoita.

Älä jätä ihmistä yksin – Einojuhani Rautavaara x 5 -hyväntekeväisyyskonsertti Temppeliaukion kirkossa 30.1.2016 klo 17. Liput Lippupalvelusta tai ovelta 22,50 tai 37,50. Lipputulot käytetään HelsinkiMission työhön yksinäisyyttä vastaan. YLE radioi konsertin.

Taiteilijat halusivat auttaa yksinäisiä

Iida Vilhelmiina Laine kertoo saaneensa alusta alkaen hyvää vastakaikua hankkeelleen. Huippukapellimestarit Sakari Oramo ja Erkki Lasonpalo sekä juontajaksi pyydetty musiikkitoimittaja Minna Lindgren olivat heti innoissaan mukana. Mukaan lähtivät mielellään myös nimekkäät solistit Jaakko Kuusisto, Taavi Oramo, Marko Hilpo ja Lily-Marlene Puusepp, samoin pääkaupunkiseudun muusikoista koostuva sinfoniaorkesteri.

– Taistelu yksinäisyyttä vastaan tuntui kaikista taiteilijoista tärkeältä ja koskettavalta aiheelta. Jokainen heistä esiintyy konsertissa ilman palkkiota, Laine iloitsee.

Konsertti tarjoaa myös visuaalisia elämyksiä. Esiintyjien taustalla nähdään taidemaalari Pekka Hepoluhdan maalauksia.

Rautavaaran sävellyksissä on voimaa

Einojuhani Rautavaara, 87, on kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia säveltäjiä. Hänen sävellystuotantoonsa kuuluu niin oopperoita, sinfonioita, orkesteriteoksia, kamarimusiikkia kuin konserttoja.

Nuori sellotaiteilija Laine kertoo Rautavaaran musiikin koskettavan häntä syvästi. Lisäksi hän haluaa nostaa esille musiikin hyvää tekevää vaikutusta kuulijoihin.

– Rautavaaran musiikki on voimallista, värikylläistä ja maalauksellista. Nämä viisi konserttoa eivät ole vaikeaa nykymusiikkia, vaan ne avaavat portit kuulijan omaan sielunmaisemaan, Laine lupaa.

Tutkimustenkin mukaan musiikin kuuntelu auttaa meitä pääsemään kosketuksiin tunteittemme kanssa. Musiikin kuuntelulla on terapeuttisia vaikutuksia ja se lisää kykyämme rentoutua. Musiikki voi olla universaali kieli, jonka avulla koetaan yhteisiä tunnetiloja ja yhteisöllisyyttä.

Laineen sanoin:

Kohdataksemme ihmisen, sanoja ei aina tarvita. Pienellä herkkyydellä, pienillä eleillä ja pienillä teoilla osoitamme, että välitämme. Tällöin emme ole maailmassa yksin, vaan hengitämme yhteistä ilmaa. Yhteisen kokemuksen synnyttyä onkin jo helpompi löytää kohtaamiseen sanat, sekä ne pienet ja suuret arjen teot, jotka voivat muuttaa maailmaa. Ainakin niiden kahden ihmisen maailmaa, jotka kohtaavat, ainakin sen pienen hetken ajan.

 

HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii senioreiden, nuorten, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestö haastaa kaikki suomalaiset toimimaan unohdettujen puolesta – yksinäisyyttä vastaan. Järjestö toimii noin 100 työntekijän ja 700 vapaaehtoisen voimin. Sen toimintaa rahoittavat yksityislahjoittajat, yritykset, säätiöt, Helsingin kaupunki sekä Raha-automaattiyhdistys.

ala_jata_ihmista_yksin_960x540

Turun filharmoninen orkesteri rikkoi ennätyksiä / Åbo filharmoniska orkester slog rekord

37712-287767-63262074

Turun filharmoninen orkesteri teki useita yleisöennätyksiä 225-vuotisjuhlavuotenaan 2015.   Sinfoniakonserttien täyttöprosentti oli huikea 91,33 %, joka on kolmanneksen enemmän kuin konserttien täyttöaste 2000-luvulla. Myös kävijämäärät olivat ennätyksellisen korkeat, ainoastaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 on enemmän yleisöä kuluttanut konserttitalon penkkejä.

Orkesterin itse tuottamissa julkisissa konserteissa kävi 55 124 henkilöä vuonna 2015. Yleisömäärä on joiltain osin kaksinkertaistunut 2000-luvulta.  Julkisia konsertteja järjestettiin vuonna 2015 84 kappaletta.

Myös orkesterin yleisötyötoiminta tavoitti vuonna 2015 enemmän kävijöitä kuin koskaan.

Intendentti Emilie Gardberg toteaa että kehitys on ollut todella ilahduttava. ”Kevätkaudelle olemme jälleen lisänneet tuplakonsertteja suuren kysynnän vuoksi ja monet alkuvuoden konsertit ja tuotannot on myyty loppuun.  Yleisö on meidän tärkein voimavaramme – heidän kiinnostuksensa on meitä kannatellut jo 225 vuotta!”

Loppuunmyyty Carmina Burana avaa kevätkauden 2016

Turun filharmonisen orkesterin kevätkausi alkaa 13.1., 14.1. ja 15.1. kolmella Carmina Burana -konsertilla, jotka myytiin loppuun hetkessä lipunmyynnin avaamisen jälkeen. Carmina Burana -konserteissa kuullaan Carl Orffin tunnettu näyttämökantaatti, joka perustuu Carmina Burana -kokoelmaan kuuluviin runoihin. Kevätkauden avaavassa suurproduktiossa esiintyvät solistit sopraano Kaisa Ranta, tenori Dan Karlström, baritoni Ville Rusanen sekä kuorot Chorus Cathedralis Aboensis ja Puolalan Cantitare. Konserteissa nähdään Timo Ollilan valosuunnittelu sekä Sanna Malkavaaran videoprojisointi. Orkesteria johtaa Leif Segerstam. Carmina Burana perustuu 1200-luvun anonyymeihin teksteihin, joissa käsitellään maallisia aiheita kuten onnen ailahtelevuutta, omaisuuden epävarmuutta, elämän katoavaisuutta, kevään riemua sekä juomisen, ylensyömisen ja uhkapelin iloja.

Carmina Burana Turun konserttitalossa ke 13.1., to 14.1. ja pe 15.1. klo 19.00. Leif Segerstam, kapellimestari, Kaisa Ranta, sopraano, Dan Karlström, tenori, Ville Rusanen, baritoni, Chorus Cathedralis Aboensis, kuoro, Puolalan Cantitare kuoro, Timo Ollila, valosuunnittelu, Sanna Malkavaara, videoprojisointi. Turun filharmoninen orkesteri. Loppuunmyyty.

——–

Åbo filharmoniska orkester slog flera publikrekord under sitt 225-årsjubileumsår 2015. Publikprocenten på symfonikonserterna var hela 91,33 %, vilket är en tredjedel mer än publikprocenten på konserterna under 2000-talet. Besökarantalet var också rekordhögt. Bara under kulturhuvudstadsåret 2011 satt fler besökare på konserthusets bänkar.

Orkesterns egna offentliga konserter besöktes av 55 124 personer 2015. Publikmängden har delvis fördubblats sedan 2000-talet.  Under 2015 arrangerades 84 offentliga konserter.

Orkesterns publikarbete nådde också ut till fler besökare 2015 än någonsin tidigare.

Intendent Emilie Gardberg konstaterar att det har varit en mycket glädjande utveckling. ”För vårsäsongen har vi än en gång utökat antalet dubbelkonserter på grund av stor efterfrågan och många av de konserter och produktioner som ges i början av året är slutsålda.   Publiken är vår viktigaste resurs – deras intresse har stöttat oss i 225 år nu!”

Slutsålda Carmina Burana öppnar vårsäsong 2016

Åbo filharmoniska orkesters vårsäsong börjar med tre Carmina Burana -konserter som sålde slut på ett ögonblick efter biljettförsäljningen började. I Carmina Burana -konserterna hörs Carl Orffs populära sceniska kantat som baserar sig på dikter ur samlingen Carmina Burana. I vårsäsongs storproduktion uppträder sopran Kaisa Ranta, tenor Dan Karlström, baryton Ville Rusanen och körerna Chorus Cathedralis Aboensis och Puolalan Cantitare. Timo Ollilas ljusdesign och Sanna Malkavaaras videoprojicering ses i konserter och Leif Segerstam dirigerar orkestern. Carmina Burana är baserad på anonyma texter från 1200-talet, som behandlar profana ämnen som lyckans obeständighet, egendomens flyktighet, livets förgänglighet, vårens fröjder samt glädjen i drickande, frossande och hasardspel.

Carmina Burana i Åbo Konserthus ons 13.1, to 14.1 och fre 15.1 kl. 19.00. Leif Segerstam, dirigent, Kaisa Ranta, sopran, Dan Karlström, tenor, Ville Rusanen, baryton, Chorus Cathedralis Aboensis, kör, Puolalan Cantitare, kör, Timo Ollila, ljusdesign, Sanna Malkavaara, videoprojicering. Åbo filharmoniska orkester. Slutsålda.