Amfion pro musica classica

Monthly Archives: maaliskuu 2017

You are browsing the site archives by month.

Hämeenniemelle, Kortekankaalle ja Suilamolle taiteilijaeläke

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on jakanut 61 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.

Eniten eläkkeitä jaettiin muusikoille ja kuvataiteilijoille. Taiteilijaeläkkeen saajissa on 14 muusikkoa tai säveltäjää sekä 12 kuvataiteilijaa. Eläkkeen sai kahdeksan kirjailijaa tai kääntäjää sekä kahdeksan näyttämötaiteen edustajaa. Kaikkiaan taiteilijaeläkkeitä jaettiin 12 eri taiteenalalle sekä monialaiseen taiteeseen ja taidejournalismiin.

Hakijoita oli 517. Eniten hakemuksia tuli musiikin alalta (135) ja kuvataiteesta (108). Näyttämötaiteen hakijoita oli 52, muotoilun 43 ja kirjallisuuden 39.

”Taiteen edistämiskeskuksen pitkäaikaisena tavoitteena on ollut nostaa vuosittain myönnettävien uusien taiteilijaeläkkeiden määrä sataan”, sanoo Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Minna Sirnö. ”Nyt kun suuret ikäluokat ovat eläkeiässä, uusien taiteilijaeläkkeiden tarve on akuutti. Tämän ikäluokan taiteilijoiden sosiaaliturva on ollut olematon.”

Taiteen edistämiskeskus päätti taiteilijaeläkkeistä ensimmäisen kerran vuosi sitten. Aikaisemmin eläkepäätöksen on tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriö. Eläkkeet perustuvat lakiin ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä. Eläkkeitä on jaettavissa vuosittain yhteensä 51 täyttä eläkettä vastaava määrä. Eläkkeen saajan tulee olla vähintään 60-vuotias.

Taiteilijaeläkkeet jaetaan täytenä eläkkeenä tai osaeläkkeenä. Täyden eläkkeen suuruus on noin 1 330 euroa kuukaudessa ja osaeläke on siitä puolet. Eläkkeen suuruuteen vaikuttavat hakijan eläketulot ja muut pysyvät tulot. Taiteilijaeläkkeen maksaa Keva. Eläke on veronalaista tuloa.

Taiteilijaeläkettä maksetaan kuukausittain runsaalle tuhannelle taiteilijalle. Taiken tänä vuonna jakamiin 61 taiteilijaeläkkeeseen on budjetoitu yli 800 000 euroa.

Ylimääräinen taiteilijaeläke myönnetään tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana. Taike on pyytänyt eläkehakemuksista lausunnon valtion taidetoimikunnilta, jotka ovat arvioineet ja vertailleet hakijoiden taiteellista toimintaa.

Musiikin ylimääräisen taiteilijaeläkkeen saajat ovat:

Ahlqvist Pertti
Eskonniemi Matti
Friman Leo
Hurmalainen Pertti
Hämeenniemi Eero
Kortekangas Olli
Luoto Leo
Orma Jukka
Päivinen Pertti
Rinne Harri
Sane Ismaila
Seppänen Hannu
Smedberg Raimo
Suilamo Harri

Kansallisooppera ja -baletti teki yleisöennätyksen vuonna 2016

Yleisö täytti Suomen kansallisoopperan ja -baletin esitykset 92-prosenttisesti vuonna 2016. Myös kävijämäärä nousivat entisestään: kaikissa tilaisuuksissa kävijöitä oli ennätykselliset 317 000. Myös lipputulot nousivat edellisen vuoden 9,3 miljoonasta eurosta 11 miljoonaan euroon.

Vuoden 2016 aikana yhteensä 643 esitystä

Vuosi 2016 oli Suomen kansallisoopperalle ja -baletille monipuolisen ja aktiivisen toiminnan vuosi. Ohjelmistossa oli 19 ooppera-, baletti- ja musikaaliproduktiota, joista 10 oli uusia. Lisäksi toteutettiin suuri määrä muita eri yleisö- ja ikäryhmille suunnattuja tilaisuuksia ja projekteja sekä vierailtiin 29 paikkakunnalla Suomessa. Vuoden aikana kävijöitä kaikissa tilaisuuksissa oli yhteensä 317 000. Ohjelmaa ja elämyksiä oli kaikenikäisille, ja vuonna 2016 tavoitettiinkin 54 500 lasta ja nuorta.

Maksullisten esitysten määrä oli 275 ja näiden esitysten täyttöaste nousi ennätykselliseen 92 prosenttiin. Vuoden aikana tuotettiin yhteensä 643 esitystä, joista 15 % oli Oopperatalon ulkopuolella. Näitä maksullisia ja maksuttomia esityksiä seurasi yhteensä 294 410 katsojaa. Ostettujen lippujen arvonlisäveroton keskihinta oli 50 euroa.

Oopperatalon tilojen vuokrattiin myös ulkopuolisille toimijoille, ja lisäksi vapaan kentän ooppera- ja tanssiseurueita kutsutaan vuosittain esiintymään Alminsaliin. Siellä nähtiin Tero Saarinen Companyn, Susanna Leinonen Companyn, Bäckström Brothersien, Kulturföreningen Katrinan sekä Helsingin juhlaviikkojen, Tanssiteatteri ERIn ja Ballet Finlandin tuottamia esityksiä. Muita yhteistyökumppaneita vuoden aikana olivat mm. YLE, Helsingin juhlaviikot, Urkuyö ja aaria, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Radion sinfoniaorkesteri, Helsingin kaupunginorkesteri, Musiikkitalo, New Yorkin filharmonikot, Tiedekeskus Heureka ja lukuisat koulut, tanssi- ja musiikkioppilaitokset sekä oppi- ja hoivalaitokset.

Yhteistyö kansainvälisten ooppera- ja balettiseurueiden kanssa jatkui myös tiiviinä. Oopperatalossa nähtiin kaksi muualta ostettua produktiota, ja Tokion New National Theatre esitti Kansallisoopperan ja -baletin Wagnerin Valkyyria-tuotannon. Lisäksi toteutettiin Romeo ja Julia -baletti yhteistyössä Slovakian kansallisteatterin kanssa.

Ohjelmiston lisäksi erilaisia sisältöjä monikanavaisesti

Vuoden keskeisenä tavoitteena oli löytää uusia katsojia ja kuulijoita. Tämä tavoite saavutettiin monipuolisen ohjelmiston ja etenkin metalliooppera Indigon sekä oopperaa ja sirkusta yhdistelevän CircOperan avulla.

Tähän tavoitteeseen pyrittiin myös tarjoamalla useiden kanavien kautta erilaisia yleisöryhmiä kiinnostavia, monipuolisia ja koskettavia taide-elämyksiä sekä taustamateriaaleja. Vuoden 2016 tammikuussa uudistetussa verkkopalvelussa oli vuoden loppuun mennessä yli 1 300 000 vierailua. Esitysten suoratoistot kasvattivat merkitystään huomattavasti. Nämä toteutettiin yhteistyössä Yle Klassisen ja HSTV:n kanssa, ja kaikki livelähetykset ja tallenteet esitettiin myös verkkopalvelun Stage24-osiossa. Esitysten suoratoistoja ja tallenteita seurasi Stage 24:lla, Ylen ja HSTV:n sivuilla sekä Arte Concert -palvelussa yhteensä noin 170 000 henkilöä Suomessa ja kansainvälisesti. Virtuaalinäyttämö Stage24:n sisältösivuja ladattiin puolestaan 159 000 kertaa.

Tavoitteena omarahoitusosuuden kasvattaminen

Säätiön taloudellinen tulos vuonna 2016 oli 0,9 milj. euroa ylijäämäinen. Muutos edellisvuodesta johtui ennen kaikkea esitysten ennätyksellisen korkean täyttöasteen mukanaan tuomasta lipunmyyntitulojen kasvusta ja dynaamisesta eli kysyntään pohjautuvasta lippujen hinnoittelusta.

Uusien yleisöjen tavoittaminen, riittävän suurta yleisöä houkuttelevat ohjelmistovalinnat ja dynaamisen hinnoittelun sekä yritys- ja ryhmämyynnin kehittäminen ovat keskeisiä keinoja kasvattaa Kansallisoopperan ja -baletin omarahoitusosuutta. Lisäksi pyritään laajentamaan rahoituspohjaa kehittämällä kumppanuusyhteistyötä ja lahjoittajasuhteita yksityisten tahojen kanssa.

Varsinaisen toiminnan tuotot vuonna 2016 kasvoivat 15 prosenttia 14,3 miljoonaan euroon. Lipputulojen osuus toiminnan kokonaistuotoista oli 11 miljoonaa euroa. Toiminnan kokonaiskulut olivat 58,1 miljoonaa euroa. Valtaosa toiminnan kuluista koostui henkilöstömenoista. Kokoaikaisen henkilöstön palkkamenot ja muut henkilöstömenot vuonna 2016 olivat yhteensä 38,7 miljoonaa euroa. Taiteellisissa ja muissa tehtävissä toimineiden vierailijoiden henkilöstömenot olivat 5,5 miljoonaa euroa ja teknisissä ja hallinnollisissa tehtävissä käytettyjen tuntipalkkaisten työntekijöiden henkilöstömenot 1,8 miljoonaa euroa.

Vuoden aikana Säätiön palveluksessa työskenteli keskimäärin 538 kuukausipalkkaista työntekijää 36 eri maasta. Lisäksi Kansallisoopperassa ja -baletissa työskenteli 879 tunti- ja suoritepalkkaista työntekijää, joista noin 78,6 % vierailijoina taiteellisissa tehtävissä.

Isabelle Faust esittää Bergin viulukonserton RSO:n solistina

FAUST

Saksalainen viulisti Isabelle Faust esittää Alban Bergin viulukonserton Radion sinfoniaorkesterin solistina 7.4. Musiikkitalossa. Faust on tehnyt konsertosta monilla arvostetuilla palkinnoilla palkitun levytyksen Claudio Abbadon ja Mozart-orkesterin kanssa. Konsertin johtaa Heinz Holliger, jonka johdolla kuullaan hänen oma teoksensa Tonscherben sekä Schumannin toinen sinfonia.

Myöhäisillan kamarimusiikissa RSO:n vaskipuhaltajat esittävät Gabrielin, Scheidtin ja Bachin teoksia. Konsertti lähetetään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä ja verkossa yle.fi/rso.

Heinz Hollliger johtaa myös Musiikki- ja Kulttuurikeskus VERSO:n kanssa toteutettavassa soitinsatukonsertissa 6.4. Yli 4-vuotiaille suunnatussa konsertissa Schumannin toinen sinfonia ja  kiehtova tarina johdattavat kuulijat klassisen musiikin maailmaan.

Isabelle Faust tunnetaan niin barokkimusiikin kuin nykymusiikinkin näkemyksellisenä tulkitsijana. Hänen kansainvälinen uransa alkoi jo teini-iässä Leopold Mozart – ja Paganini -kilpailujen voittojen myötä. Faustin ohjelmisto ulottuu Bachista suuriin romanttisiin konserttoihin sekä aikamme säveltäjiin Ligetiin, Lachenmanniin ja Widmanniin. Lähitulevaisuudessa hän kantaesittää useita uusia konserttoja mm. Marco Stoppalta, Oscar Strasnoylta ja Ondrej Adamekilta. Kuluvalla kaudella Faust aloitti myös Mahler-kamariorkesterin taiteellisena partnerina.

Heinz Holliger tunnetaan niin huippuoboistina kuin säveltäjänä ja kapellimestarina. Kapellimestarina Holliger on työskennellyt monien merkittävien orkesterien kanssa ympäri maailmaa. Hän on johtanut mm. Berliinin ja Wienin filharmonikkoja, Lontoon Philharmonia-orkesteria, Amsterdamin Concertgebouw-orkesteria, Clevelandin sinfoniaorkesteria ja Euroopan kamariorkesteria. Heinz Holliger on levyttänyt oboistina, säveltäjänä ja kapellimestarina Teldecille, Philipsille ja ECM:lle. Sopraano Juliane Bansen kanssa tehty levy sai Midem Classical Award – ja Echo Classcics -palkinnot 2006.

7.4. klo 19 Perjantaisarja 12
Heinz Holliger: Tonscherben
Alban Berg: Viulukonsertto
Robert Schumann: Sinfonia nro 2
Myöhäisillan kamarimusiikki:
Giovanni Gabrieli: Canzona per Sonare nro 4
Samuel Scheidt: Battle Suite
J. S. Bach: Die Kunst der Fuge, Contrapunctus

Suuria kantaesityksiä ja kolme Verdin mestariteosta Kansallisoopperan kaudella 2017–2018

Marjukka Tepponen Waltteri Torikka Erica Back Jussi Myllys. Kuva © Elina Simonen

Marjukka Tepponen, Waltteri Torikka, Erica Back, Jussi Myllys Mozartin Cosi fan tuttessa 14.4.. Kuva © Elina Simonen

Kansallisoopperan tuleva kausi elokuusta 2017 toukokuuhun 2018 on julkistettu oopperabaletti.fi-verkkopalvelussa. Syksyn käynnistää uusi suomalainen oopperateos, Sebastian Fagerlundin Höstsonaten – Syyssonaatti, joka pohjautuu Ingmar Bergmanin elokuvaan. Päärooli on kirjoitettu mezzosopraanotähti Anne Sofie von Otterille. On aika paljastaa salaisuudet – ensi näytäntövuoden ohjelmistossa käsitellään syviä muistoja ja tukahdutettuja tunteita.

Höstsonaten – Syyssonaatti kantaesitetään 8.9.2017. ”Kansallisoopperan minulta tilaama ooppera on monitasoinen ja vahva ihmissuhdedraama. Sen päähenkilöt kohtaavat yön pimeinä tunteina ja joutuvat punnitsemaan valintojaan ja niiden seurauksia”, kertoo kansainvälisessä nosteessa oleva säveltäjä Sebastian Fagerlund oopperan teemasta. Libreton on kirjoittanut Gunilla Hemming. Uutuusteoksen ohjaa ranskalainen Stéphane Braunschweig ja esitykset johtaa John Storgårds, joka palaa Kansallisoopperan orkesterin eteen peräti 11 vuoden tauon jälkeen. Mezzosopraano Anne Sofie von Otterin rooli Charlotte Andergastina on maailmantähden ensimmäinen oopperarooli Kansallisoopperan näyttämöllä. Muissa rooleissa nähdään Erika Sunnegårdh, Helena Juntunen, Tommi Hakala ja Nicholas Söderlund.

Uutuuksia oopperaohjelmistossa ovat myös Puccinin Madama Butterfly 26.1.2018 Yoshi Oïdan ohjaamana sekä uusi Verdin Trubaduuri23.3.2018. Göteborgin oopperassa aiemmin nähdyn Madama Butterflyn johtavat Pietari Inkinen ja Paul Mägi, nimiroolissa vuorottelevat korealaissopraanot Hye Won Nam ja Karah Son. Japanilainen pitkän linjan näyttelijä ja teatteri- ja oopperaohjaaja Yoshi Oïda kertoo omakohtaisesta suhteestaan Madama Butterflyhin täällä. Samalta sivulta löydät myös Göteborgin oopperan trailerin. Trubaduurin ohjaaja ja muu taiteellinen työryhmä julkistetaan myöhemmin.

Lapsiperheille on luvassa myös toinen kantaesitys: Kirmo Lintisen Suomen juhlavuoden kunniaksi säveltämä Koodi ilolle Minna Lindgrenin tekstiin (28.9.). Koodi ilolle kuullaan nyt neljättä kertaa järjestettävässä Mestarien messissä -konsertissa, jossa Kansallisoopperan orkesterin mukaan kutsutaan joukko pääkaupunkiseudun musiikkiopistolaisia kokemaan nuorten ja ammattimuusikoiden yhteissoiton kaikkia rikastuttava vaikutus. Mestarien messissä – Koodi ilolle -konsertin johtaa Atso Almila.

Uusi Trubaduuri saa rinnalleen kaksi muuta vahvaa Verdin oopperaa, kun Rigoletto (22.9.) ja La Traviata (20.12.) palaavat ohjelmistoon. Rigolettossa vierailee mm. sopraano Irina Dubrovskaya ja tenori Rame Lahaj. Violettan roolin La Traviatassa laulaa Marie Fajtová, Alfredona vierailee nuori tenorilupaus Markus Nykänen. Oopperaohjelmistossa nähdään myös Ovela kettu (14.10.), Taikahuilu (17.11.), Parsifal (16.5.2018) sekä Mozartin parisuhdeilottelu Così fan tutte (14.4.), jonka päärooleissa sädehtivät nuoret suomalaiset oopperatähdet: Marjukka Tepponen, Erica Back, Suvi Väyrynen, Jussi Myllys, Waltteri Torikka ja Nicholas Söderlund.

Ohjelmistoon palaavat myös Jorma Elon baletti Kesäyön unelma (6.10.), joulunajan klassikko Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas (1.12.) ja yleisön ikisuosikki Don Quijote (24.3.2018).

Konserttivuodessa Esa-Pekka Salosen sellokonsertto ja moniääninen laulajailmiö Measha

Oopperalla otetaan varaslähtö Helsingin juhlaviikoille 11.8. Kansallisoopperan taiteellinen partneri Esa-Pekka Salonen johtaa Juhlaviikkojen ja Oopperan yhteiskonsertissa oman sellokonserttonsa Suomen ensiesityksen, solistina Nicolas Altstaedt. Konsertissa kuullaan myös mm. orkesteriversio Igor Stravinskyn Perséphonesta, solistina brittitenori Andrew Staples ja kertojana ranskalaisnäyttelijä Pauline Cheviller.

Suomen 100-vuotisjuhlavuosi huipentuu näyttävään Suomi juhlii! 100 vuotta mollia ja duuria -konserttiin 5. ja 6.12. Visualisoidussa konsertissa Suuren kuorogaalan ja yleisöhitti CircOperan ohjaaja Jere Erkkilä kuvittaa rakkaita ja koskettavia suomalaissäveliä lämmöllä ja pilke silmässä. Pietari Inkisen johtamassa juhlahetkessä laulavat mm. Camilla Nylund, Tommi Hakala ja Mika Pohjonen. Mukana ovat myös Oopperan kuoro, lapsikuoro ja orkesteri sekä Kansallisbaletin ja balettioppilaitoksen tanssijoita.

Toronton olympialaisten avajaisnumeron jälkeen ilmiöksi maailmalla noussut kanadalaissopraano Measha Brueggergosman omaa äänen, jollaista ei ehkä ole aiemmin kuultu Kansallisoopperassa. Measha laulaa yhtä sujuvasti niin Wagneria ja Straussia kuin jazzia, gospelia ja vaikkapa Joni Mitchelliä. The Many Sides of Measha -konsertissa 30.5. ovat mukana myös kapellimestari Nick Davies sekä Kansallisoopperan orkesteri ja kuoro.

Oopperaa verkossa

Oopperoiden, balettien ja konserttien ohella kauteen 2017–2018 kuuluvat entiseen tapaan esitykset, tapahtumat ja työpajat vauvoista senioreihin. Syksyn uutuus on alle kouluikäisille suunnatun Sevillan parturin ruotsinkielinen versio.

Esitysten suoratoistot Ylen ja HSTV:n kanssa jatkuvat myös ensi kaudella. Höstsonaten – Syyssonaatti nähdään Yle Teemalla ja verkossa Yle Klassisella sekä eurooppalaisessa The Opera Platform -palvelussa. Yle suoratoistaa verkossa myös Kalevalanmaan ja radioi Koodi ilolle -konsertin. HSTV puolestaan suoratoistaa mm. Suomi juhlii! -konsertin 5.12. Kaikki striimaukset nähdään aina myös Oopperan ja Baletin oman verkkopalvelun Stage24-osiossa.

Kauden 2017–2018 koko tarjonta, solistitiedot ja esityspäivät löytyvät verkkosivulta oopperabaletti.fi/kausi17-18.

Marja-Leena Juntunen musiikkikasvatuksen tieteelliseksi professoriksi

FT Marja-Leena Juntunen (s. 1963) on nimitetty Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan musiikkikasvatuksen tieteelliseksi professoriksi. Viisivuotinen professuuri alkaa 1. elokuuta 2017, ja se on Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatuksen alan kolmas. Tehtävällä halutaan tukea strategisesti tärkeän oppiaineen kehittämistä.

Professorina Juntusen keskeinen tehtävä on vahvistaa musiikkikasvatuksen kandidaatti- ja maisteriopiskelijoiden tutkimusvalmiuksia, opettaa pedagogiikkaa sekä ohjata opinnäytteitä. Hän osallistuu musiikkikasvatuksen aineryhmän toiminnan ja yliopistopedagogisen koulutuksen kehittämiseen Taideyliopistossa, kehittää musiikkikasvatuksen koulutuksen kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoja tärkeiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa sekä tekee opetustaitoihin ja -käytäntöihin liittyvää tutkimusta.

Juntunen pitää tärkeänä, että Sibelius-Akatemiassa tehtävää ja muuta kansainvälistä musiikkikasvatuksen tutkimusta hyödynnetään opetuksen ja koulutuksen edelleen kehittämiseksi.

– Haluan tiivistää vuorovaikutusta musiikinopettajakoulutuksen ja musiikin opetuskentän välillä sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Tavoitteenani on myös tuoda musiikkikasvatuksen tutkimusta lähemmäs opetusta niin, että tutkimus on helpommin opettajien saavutettavissa, Juntunen toteaa.

FT, KL, MuM Marja-Leena Juntunen on väitellyt filosofian tohtoriksi musiikkikasvatuksesta Oulun yliopistossa 2005. Hän on toiminut musiikinopettajien kouluttajana lähes 30 vuotta ja työskennellyt Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatuksen professorina täyttöprosessin ajan vuodesta 2014 sekä yliassistenttina vuosina 2010−2014 ja postdoc-tutkijana 2008−2010.

Juntunen on julkaissut lukuisia musiikkikasvatuksen oppimateriaaleja sekä artikkeleita kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä ja kokoomateoksissa. Hän on kokenut yliopisto-opettaja, opinnäytteiden ohjaaja ja tutkija. Vuodesta 2015 Juntunen on toiminut aktiivisesti tutkijana Taideyliopiston koordinoimassa ArtsEqual-hankkeessa, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka taide voi julkisena palveluna lisätä tasa-arvoa ja hyvinvointia yhteiskunnassa. Osana hanketta Juntunen on tehnyt muun muassa peruskoulujen rehtoreille suosituksen, jossa ehdotetaan toimenpiteitä musiikinopetuksen aseman parantamiseksi.

Musiikkikasvatuksen tieteellisen professorin tehtävään haki kahdeksan henkilöä, joista kolme kutsuttiin soveltuvuusarvointiin. Arviointi koostui opetusnäytteestä, jatko-opintoja suunnittelevan opiskelijan ohjausnäytteestä sekä haastattelusta.

Marja-Leena Juntusen nimitti tehtäväänsä Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki Sibelius-Akatemian varadekaani Olli-Pekka Martikaisen esityksestä.