Amfion pro musica classica

Monthly Archives: maaliskuu 2009

You are browsing the site archives by month.

Uutta brittiläistä lauluohjelmistoa

Säveltäjä Colin Matthewsin 20 vuotta sitten perustama levy-yhtiö New Music Cassettes juhlii lähes sadalla uudella tilaamallaan laulusävellyksellä, jotka kantaesitetään Lontoon Kings’s Placessa tällä viikolla. Yhtiö on toimintansa aikana ollut merkittävin aikamme brittiläisten säveltäjien musiikin julkaisija.

Uusi NMC Songbook, jonka perimmäinen tarkoitus on puhaltaa henkeä brittiläisen taidelaulun hiipuneeseen perinteeseen, esittelee läpileikkauksen siitä, mitä klassinen musiikki tällä hetkellä on. Kaikki 96 säveltäjää – mukana on esimerkiksi Peter Maxwell Davies ja Jonathan Harvey sekä nuorempia tekijöitä kuten Emily Hall ja Anna Meredith – suostuivat säveltämään laulun lähes korvauksetta: palkkiona on pullo englantilaisen Nyetimberin viinitilan kuohuviiniä. Omistaja on uuden musiikin ystävä.

NMC on 20-vuotisen toimintansa aikana julkaissut 150 nauhoitusta, joista kaupalliset toimijat eivät ole olleet kiinnostuneet. Mukana on niin Birtwistlen ooppera The Mask of Orpheus, Howard Skemptonin orkesterikappale Lento kuin täydennetty Edward Elgarin kolmas sinfonia. Tappiollisen toiminnan rahoituksen salaisuus on Holst-säätiö: vuoteen 2004 asti, kun Gustav Holstin musiikin tekijänoikeussuoja raukesi, Planeettojen rojaltit menivät NMC:lle. Tuotannon jatkorahoitus on epävarmalla pohjalla.

NMC:n verkkosivuilla on ladattavissa ilmainen cd:llinen musiikkia  Asiasta kertoo Guardian.

Minnesotan orkesterin budjetti kutistuu

Yhdysvaltain parhaimmistoon kuuluva Minnesotan orkesterikaan ei ole välttynyt talousvaikeuksilta. Orkesteri on ilmoittanut, että budjettia leikataan seitsemällä prosentilla. Musiikillinen johtaja Osmo Vänskä on suostunut 10 prosentin palkanalennukseen, ja myös muun toimistohenkilöstön palkat laskevat. Muusikkojen palkkiot sen sijaan säilyvät ainakin toistaiseksi ennallaan. Myös esityksiä karsitaan: esimerkiksi vuosittainen kesäfestivaali Sommerfest on tänä vuonna viikon lyhyempi. Orkesterin kotisaliin suunnitellun 90 miljoonan dollarin remontin kohtalosta ei ole vielä tietoa.

Ilmaisia sinfonioita Concertgebouw-orkesterilta

Hollannin kuninkaallinen Concertgebouw-orkesteri juhlistaa 120-vuotista taivaltaan kymmenellä ilmaiseksi verkosta ladattavalla sinfonialla. Mukana on esimerkiksi Schubertia, Sibeliusta, Mahleria ja Brahmsia.

Sinfoniat löytyvät täältä.

Merikanto-kilvan laulajat valittu

Taidekeskus Salmelan järjestämään Merikanto-laulukilpailun karsintaan osallistui 112 laulajaa, joista välierään valittiin 17. Kilpailu järjestetään nyt kolmatta kertaa. Välierään valituissa on seitsemän sopraanoa, neljä mezzosopraanoa, kaksi tenoria, kolme baritonia ja yksi bassobaritoni. Joukossa on sekä jo asemansa vakiinnuttaneita laulajia että tuntemattomampia nuoria lahjakkuuksia, ei kuitenkaan yhtään bassoa. Laulajat valitsi kilpailun tuomaristo eli Aarno Cronvall, Gustav Djupsjöbacka, Cynthia Makris ja Gabriel Suovanen.
Merikanto-laulukilpailun välierä järjestetään 5. heinäkuuta Mäntyharjun kirkossa. Samana iltana myös MTV3-kanavalla kello 18 suorana nähtävään finaaliin valitaan kuusi laulajaa.

Neljän vuoden välein järjestettävä Merikanto-laulukilpailu on tarkoitettu lahjakkaille, jo esiintymiskypsyyttä omaaville nuorille laulajille. Kilpailuun voivat osallistua kilpailuvuonna 34 täyttävät tai sitä nuoremmat Suomen kansalaiset tai Suomessa asuvat muiden maiden kansalaiset. Merikanto-laulukilpailun tavoitteena on Oskar ja Aarre Merikannon mittavan sävellystyön esiin nostaminen.

Arvio: Herrasmiesten kvartetti

kuva: Nana Watanabe

Vuonna 1946 perustettu Juilliard-kvartetti on soittanut nykyisessä kokoonpanossaankin reilut kymmenen vuotta. Yhtye tunnetaan ennen muuta perinteisen repertuaarin esittäjänä, mutta ohjelmistoon on valikoitunut myös esimerkiksi Henri Dutilleux’n ja Elliott Carterin teoksia.

Konsertin perusteella luonnehtisin kvartetin parhaiksi puoliksi yhtenäistä suurten linjojen fraseerausta ja spontaanisuuden vaikutelmaa. On selvää, että soittajat ja teokset ovat hyviä tuttuja keskenään. Maurice Ravelin F-duuri-kvarteton tulkinta olikin vapautuneisuudessaan hieno, ja ihailin sitä pakottomuutta, jolla yhtyeen jäsenet aika ajoin ottivat rikkaan äänen soittimistaan.

Felix Mendelssohnin kvartetossa oli vauhdikasta menoa, mutta esitys oli makuuni hiukan raskas. Siinä bassovoittoisen soinnin suhteen syntyi varauksiakin. Ensiviulisti Joel Smirnoffin korostetun intensiivinen soittotyyli vaati totuttelemista, ja ylipäätään koin kvartetin pyrkivän soittamaan jokaisen äänen suureellisesti ja hehkuttamalla, mistä hengittävyys ja sävykkyys kärsivät jonkin verran. Suurin kysymysmerkki minulle on yhtyeen intonaatio, jota luonnehtisin rohkeaksi. En uskalla väittää, että maailmankuulu kvartetti soittaisi lähes koko ajan hiukan falskisti – ehkä en vain ymmärrä periaatteita, joilla varsinkin ensiviulisti Smirnoffin äänet ovat usein viritetty yläkanttiin, joskus taas puolisävelaskelet tuntuvat korviini kovin matalilta. Äänen ytimestä on ajoittain hankala saada kiinni leveän vibraton takia, jota etenkin vuodesta 1969 kvartetissa soittanut alttoviulisti Samuel Rhodes viljelee.

Elliott Carterin haastavaa, rytmisesti ja kontrapunktisesti kompleksista musiikkia on luonnehdittu myös eläväiseksi ja leikkisäksi, mikä konsertin käsiohjelmassakin mainittiin. Charles Neidich, joka kantaesitti klarinettikvinteton Juilliard-kvartetin kanssa viime vuonna, soittikin osuutensa pilke silmäkulmassa. Pitkäaikaisesta yhteistyöstä säveltäjän kanssa (ja siis esityksen ”autenttisuudesta”) huolimatta rohkenen esittää, että nykymusiikkiin perehtyneempi yhtye saisi teoksesta enemmän irti, tuoden paremmin esiin kontrasteja ja välkähtelevyyttä.

Ylimääräisenä kuultiin hidas osa Mozartin klarinettikvintetosta, josta Neidich kertoi sen verran, ettei teosta tarvinne esitellä lainkaan. Mieleeni juolahti vasta tunteja myöhemmin, että täpötäyteen Ritarihuoneen saliin saattaa mahtua myös sellainen kuulija, joka ei tätä tai muuta klassikkoa vielä tunne…