Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Kuvataidetta Kuhmon kamarimusiikissa

Kuhmon Kamarimusiikki on 50. festivaalin kunniaksi myös monipuolinen kuvataiteen juhla. Kuhmo-talon aulassa on esillä Stefan Bremerin festivaalikuvia. Bremer on yksi Suomen tunnustetuimpia valokuvaajia ja Kuhmon Kamarimusiikkia hän on kuvannut jo vuodesta 1982. Bremerin valttina on kuvaustaitojen lisäksi kyky päästä lähelle ihmisiä ja hänen kuvissaan taiteilijat ovatkin poikkeuksellisen vapautuneita ja avoimia. Kuhmon brändin muotoutumisessa Stefan Bremerin kuvat ovat olleet avainasemassa.

Salakamarissa on esillä Pekka Lehtisen julisteita. Tuskin minkään muun merkittävän festivaalin visuaalinen suunnittelu on ollut yhtä pitkään saman tekijän toteuttamaa, sillä Lehtinen on vastannut Kuhmon ilmeestä jo vuodesta 1976. Jokainen vuosi on ollut teemansa mukaan erilainen, mutta selkeä ja tyylikäs visuaalinen linja on jatkunut.

Kamarimusiikin kolmas näyttely esittelee muotoilijana ja kuvanveistäjänä tunnetun Vesa Varrelan lasitaidetta. ”Varrelan taiteen keskeinen materiaali on lasi, mutta se muuntautuu erilaisten esineiden kuviksi ja usein siihen yhdistyy muita materiaaleja, muuta, esineitä ja valokuvia”, kuvaa Markku Valkonen. Varrelan näyttely nimeltä Tois pual jokke on esillä Kamarimusiikkikeskuksen Galleriassa.

Kesän näkyvin taideteos on Kaarina Kaikkosen Lennokkaasti kiihdyttäen. Kaikkonen käyttää teostensa materiaalina käytöstä poistettuja vaatteita, joten Kuhmoon syntyi teos festivaalin vanhoista t-paidoista. Teos toivottaa kamarimusiikkivieraat tervetulleiksi Kuhmo-taloon ja muistojen pariin.

Nostalgiaa on myös Kari Cavénin näyttävässä teoksessa Baabelin torni, joka rakentuu Kontion koulun vanhoista oransseista muovituoleista. Nämä tuolit ovat imeneet itseensä satoja unohtumattomia esityksiä vuosina 1974-2018, nyt ne ovat saaneet uuden elämän kirjaston lähelle tehdyssä suurikokoisessa teoksessa.

50. Kuhmon Kamarimusiikki alkaa sunnuntaina 14.7.

Kuhmon Paabelin torni

Kuhmon Paabelin torni

Sunnuntaina 14.7. alkaa 50. Kuhmon Kamarimusiikki, jota vietetään nostalgian merkeissä. Ohjelmassa on vuosikymmenten aikana tutuksi käyneitä suosikkiteoksia sekä merkittävimpiä Kuhmossa kuultuja kantaesityksiä. Beethovenilla alkava 71 konsertin ja kahden viikon mittainen festivaali päättyy lauantaina 27.7. konserttiin otsikolla 14 vuodenaikaa

Juhlavuoden nostalgia näkyy myös Kuhmon maisemassa, sillä Kontion koulun perinteikkäät oranssit muovituolit ja festivaalin vanhat t-paidat ovat saaneet uuden elämän tilataideteoksina. Kaarina Kaikkonen on tehnyt 333 paidasta teoksen Kuhmo-talon lipputankoalueelle ja Kari Cavén on rakentanut kirjaston lähelle Baabelin tornin koulun tuoleista. Nostalgiaa on tarjolla myös Stefan Bremerin valokuvanäyttelyssä Kuhmo-talossa ja Pekka Lehtisen julisteiden näyttelyssä Amatissa ja Salakamarissa. Kamarimusiikkikeskuksen Galleriassa puolestaan on esillä Vesa Varrelan lasitöitä.

Menneisiin festivaaleihin voi palata myös juuri ilmestyneessä Juhani Koiviston kirjoittamassa kirjassa Kamarimusiikkia Kuhmossa – viisikymmentä ihmeellistä kesää, jossa palataan kamarimusiikkimuistoihin kuvin ja sanoin. Konserttipaikoissakin on nostalgiaa, sillä nyt järjestetään entistä enemmän festivaalin alkuaikoina tärkeitä perukkakonsertteja.

Taiteilijavieraina on useita Kuhmon Kamarimusiikin alkuvuosien vakikävijöitä kuten Izumi Tateno, Seppo Kimanen ja Yoshiko Arai. Tuttujen taiteilijoiden joukkoon tuo uutta väriä ylistäviä arvioita saanut tuore Tshaikovski-kilpailujen voittaja pianisti Alexander Kantorow. Mukana on muitakin Tshaikovski-kilpailujen menestyjiä, sillä viulisteista Marc Bouchkov sijoittui toiseksi ja Aylen Pritchin jaetulle neljännelle sijalle ja sellisti Senja Rummukainen tuli kuudenneksi.

Pia Viitanen: kulttuurille lisää voimavaroja

Pia Viitanen

Pia Viitanen

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen haluaa kulttuurille lisää voimavaroja, kuten hän totesi puheessaan Sata-Häme soi -festivaalin avajaisissa Ikaalisissa viime torstaina:

Kulttuurilla ja taiteella on iso merkitys jo itsessään, minkä lisäksi niillä on iso rooli myös henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin vahvistajana, syrjäytymisen ehkäisijänä ja oppimisen edistämisessä. Kulttuuri lisää merkittävästi myös alueellista elinvoimaa ja luo työpaikkoja. Luovat alat ovat tärkeä tulevaisuuden mahdollisuus, joka tulee kasvamaan ja johon nyt on tartuttava voimakkaasti, .

Viitanen pitää tärkeänä, että uudessa hallitusohjelmassa tehdään merkittäviä panostuksia kulttuuriin:

Tulevalla kaudella kulttuuriin ja luovan talouden edistämiseen lisätään kaikkiaan n. 170 miljoonaa euroa, joista osa on pysyviä menoja, osa kertaluonteisia.

Lisäsatsauksia tehdään mm. lasten ja nuorten kulttuuritarjontaan, taiteen perusopetusta tuetaan, taiteilija-apurahojen tasoa nostetaan, kulttuurimatkailua vahvistetaan ja luovaa taloutta edistetään.

Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmä uudistuu

Ajankohtaisista hankkeista esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on taloudellisesti suurin. Tämä laajentaa teatterin, musiikin, museoiden ja sirkuksen tarjontaa koko maassa ja varmistaa uusien toimijoiden pääsyn valtion tuen piiriin.

Viitanen korostaa, että työn on jatkuttava niin, että tulevina vuosina saavutetaan kulttuurialan asettama tavoite, jonka mukaan kulttuurin osuutta valtion budjetista kasvatetaan prosenttiin. Tällä hetkellä tuo osuus on n. 0.8 prosenttia.

Pidän todella tärkeänä, että nyt hallitusohjelmassa sovittujen satsauksien lisäksi jatketaan määrätietoista työtä, jotta tulevina vuosina taiteen ja kulttuurin prosentin osuus saadaan nostettua prosenttiin valtion budjetista. Nyt mennään tähän suuntaan askel kerrallaan. Ensi askeleet on otettu hallitusohjelmassa. On tärkeää, että tavoitteeseen sitoudutaan ja sitä edistetään määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti tulevina vuosina.

Sibelius-Akatemiaan 191 uutta opiskelijaa

Taideyliopiston uudet opiskelijat on valittu. Uusia perustutkinto-opiskelijoita valittiin kaikkiaan 284, joista  191 Sibelius-Akatemiaan (sekä 68 Teatterikorkeakouluun ja 25 Kuvataideakatemiaan). 95,6 % valituista oli asettanut Taideyliopiston ensisijaiseksi hakutoiveekseen.

Perustutkintokoulutuksen hakukohteisiin tuli yhteensä 4205 hakemusta (hakijoita oli yhteensä 3725). Hakemuksista 1451 oli Sibelius-Akatemiaan (sekä 2088 Teatterikorkeakouluun ja 666  Kuvataideakatemiaan). Taideyliopisto kuuluukin Suomen halutuimpiin opiskelupaikkoihin, sillä noin 7,62 % hakeneista tuli valituksi. Suosituimmat koulutusohjelmat olivat näyttelijäntaide, kuvataide ja musiikkikasvatus.

Savonlinnan Oopperajuhlat käynnistyy huiomenna torstaina

Muotisuunnittelija Teemu Muurimäen puvustama Sevillan parturi, kaksi ohjausta 2000-luvun kysytyimmältä oopperaohjaajalta David McVicarilta ja Milanon La Scala -teatterin historian ensimmäinen vierailu Suomessa – Oopperajuhlat muuttaa Savonlinnan kuhiksevaksi kansainvälisen oopperamaailman keskukseksi. Festivaalia vietetään 4.7.–3.8.

”Ohjelmistossa on paljon hymyä ja kepeyttä unohtamatta oopperan syvempiä tuntoja ja dramatiikkaa”, sanoo taiteellinen johtaja Jorma Silvasti.

Oopperajuhlat avaa kesän uutuus, Rossinin keveä Sevillan parturi, jonka puvustuksen on luonut Teemu Muurimäki. Mm. Dolce & Gabbanan ja Giorgio Armanin muotitaloissa työskennellyt suunnittelija tunnetaan erityisesti punaisen maton iltapuvuistaan. Hän tuo Sevillan parturin visuaalisuuteen huippumuotia, mutta hersyttelee sitä teatterin suomin vapauksin. Raikas lavastus on Antti Mattilan. Päärooleissa laulavat Laura VerrecchiaAlexey TatarintsevRaffaele RaffioVille Rusanen ja Shavleg Armasi, esitykset johtaa ranskalaiskapellimestari Frédéric Chaslin.

Uutuustuotannon ohjaaja on Kari Heiskanen, jonka mukaan ”hulvaton musiikki ja lavan tapahtumat saavat pontta toisistaan”. Heiskanen lupaa Parturin viihdyttävän alusta loppuun: ”Alkusoiton naulaamme tavalla, joka ei varmasti jätä ketään kylmäksi ja sama meno jatkuu finaaliin asti. Resitatiiveissa yleisön on lupa hengähtää, mutta sitten taas mennään!”

David McVicarilta Rigoletto sekä Rosvot tuoreeltaan Milanosta

Tinkimätön Sir David McVicar ohjaa festivaalin ohjelmistoon peräti kaksi teosta. Arvostelumenestys Rigoletto sai ensi-iltansa 2017 ja palaa ohjelmistoon nyt uudelleen. Ohjaaja itse saapuu valmistamaan esitykset. Rigoletton johtaa Philippe Auguin ja päärooleissa nähdään Ivan MagriDalibor Jenis ja Cristina Pasaroiu.

McVicarilta nähdään myös Verdin RosvotI masnadieri, heti tuoreeltaan sen Milanossa 18.6. olleen ensi-illan jälkeen. La Scala -teatteri esiintyy Savonlinnan Oopperajuhlilla 15.–20.7. Ryhmän mukana saapuvat huippusolistit, Rosvojen Lisette OropesaFabio Sartori, Massimo Cavalletti ja Michele Pertusi sekä Gala Verdi-juhlakonsertin Sonya YonchevaGiorgio BerrugiLeo Nucci ja Ferruccio Furlanetto. Vierailuesitykset johtaa Michele Mariotti.

Tyylikäs Lepakko Wienistä ja Mozartia Tuhannen ja yhden yön tunnelmissa

Savonlinnan Oopperajuhlien kesän toinen vieras on Wienin Volksoper festivaalin päätösviikolla 30.7.–3.8. Wienin vieraat tuovat linnaan tyylikkään Lepakon operetin aidoimmassa muodossa ja saksankielisenä. Näyttämölle nousevat mm. Volksoperin taiteellinen johtaja Robert Meyer sekä sopraano Ursula Pfitzner, jolle kesä-Suomi on ennestään tuttu puolisonsa, baritoni Tommi Hakalan kautta.

Ohjelmistossa ovat myös Mozartin Ryöstöstä seraljistaTimo Mustakallio -laulukilpailukonsertti Kerimäen kirkossa ja kolmen metallibändin Opera Festival Rocks!.