Amfion pro musica classica

MIKAEL HELASVUON JA MARKKU MÄKISEN RESITAALI OLAUS PETRIN KIRKOSSA SUNNUNTAINA 5.3.

 hela mäki 984e75730d6c8ca1679a71cad1c45bb6
Solistiyhdistyksen vuoden 2017 ensimmäisenä konserttina kuullaan Mikael Helasvuon, huilu, ja Markku Mäkisen, urut, resitaali Olaus Petrin kirkossa sunnuntaina 5.3.2017 klo 19. Yhteistyössä Helsingin Urkupäivien kanssa järjestettävän konsertin ohjelma liikkuu sulavasti 1700-luvulta tähän päivään tarjoten sävellyselämyksiä eri puolilta Eurooppaa.

Mikael Helasvuo on pitkäaikainen Sibelius-Akatemian puhallinmusiikin professori ja lukeutuu Suomen arvostetuimpien huilistien joukkoon. Hän on instrumenttinsa laaja-alainen osaaja, jonka ohjelmisto koostuu sekä periodisoittimin esitettävästä vanhasta musiikista että uusimmista kantaesitysteoksista. Helasvuo toimi Solistiyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1997—2004.

Markku Mäkinen on arvostettu ja palkittu urkuri ja cembalisti, joka tunnetaan erityisesti vanhan musiikin tulkitsijana. Hän on konsertoinut eri puolilla Eurooppaa ja esiintyy säännöllisesti mm. Baccano- ja Accademia Barocca Willem Hermans -yhtyeiden kanssa. Mäkinen opettaa urkujensoittoa Sibelius-Akatemiassa ja toimii Helsingin katolisen Pyhän Marian kirkon urkurina.

DUO HELASVUO & MÄKINEN

Su 5.3. klo 19:00

Olaus Petrin kirkko (Minervankatu 6, Helsinki)
Mikael Helasvuo, huilu
Markku Mäkinen, urut
Miklos Maros – James Oswald – Sigfrid Karg-Elert – Frank Martin – Jouni Kaipainen – Charles-Marie Widor
Vapaa pääsy

Konsertti järjestetään yhteistyössä Helsingin Urkupäivien kanssa

Lappeenrannan laulukilpailun voittaja Sellosalissa

Kristian Lindroos

Kristian Lindroos

Karismaattinen Lappeenrannan laulukilpailun 2016 voittaja Kristian Lindroos (s. 1990) konsertoi 12. maaliskuuta Sellosalissa. Pianistina häntä säestää kokenut ja maailman suuret lavat valloittanut Marita Viitasalo. Ohjelmistossa kuullaan mm. Sibeliuksen, Schubertin, Ravelin ja Oskar Merikannon lauluja.

Kristian Lindroos maineikkaasta tulee laulajasuvusta: hänen isänsä on basso Petri Lindroos ja isoisänsä tenori Peter Lindroos.

Lindroos debytoi syksyllä 2015 Firenzen oopperatalossa Giovane Henrikin roolissa Marco Tutinon oopperassa Le Braci. Samana vuonna Lindroos lauloi Belcoren roolin Donizettin oopperassa Lemmenjuoma Milanon Teatro Nuovossa, sekä Mercurion roolin Monteverdin oopperassa Poppean kruunaus Festival della valle d’Itria -oopperafestivaaleilla Martina Francassa.

Lindroos on esiintynyt lukuisissa konserteissa Suomessa. Näistä mainittakoon Händelin Messias-oratorion bassosolisti Lahdessa kapellimestari Esa Heikkilän johdolla sinfonia Lahden säestämänä maaliskuussa 2016, Lars Karlssonin laulusarjan baritonille ja kamariorkesterille Pär Lagerkvistin teksteihin kantaesitys Sibelius-akatemian konserttisalissa lokakuussa 2013, konsertti Helsingin kaupunginorkesterin solistina Helsingin musiikkitalossa tammikuussa 2014 sekä Hyvänmielenpäivän konsertti Helsingin jäähallissa toukokuussa 2014. Sibelius-Akatemian oopperaproduktioissa hän on laulanut Schaunardin Puccinin oopperassa La Bohème sekä Falken Johann Straussin operetissa Lepakko. Lindroos on myös laulanut Savonlinnan oopperajuhlakuorossa vuosina 2011 ja 2012.

Kristian Lindroos on myös saanut erikoispalkinnon Toti dal Monte -laulukilpailussa Trevisossa, Italiassa kesäkuussa 2015.

http://sellosali.fi/fi-FI/Lappeenrannan_voittajan_tunnetta_ja_kari(106410)

MAAILMAN KANTAESITYS LOGOMOSSA: Moderni tulkinta myyttisestä Kalevalasta

Kuva © Seilo Ristimäki

Kuva © Seilo Ristimäki

Die Kalewainen in Pochjola -oopperan esittäminen kirjoittaa Suomen oopperahistorian uudestaan. 127 vuotta sitten Turussa työskennelleen saksalaisen kapellimestari Karl Müller-Berghausin haaveena oli luoda pohjaa suomalaiselle oopperataiteelle säveltämällä suuren mittaluokan sankariooppera, joka perustuisi kansalliseepos Kalevalaan. Die Kalewainen in Pochjola on suurisuuntaisin 1800-luvulla Suomessa sävelletty teos, eikä sitä kyetty aikanaan esittämään. Libreton oopperaan on tehnyt saksalainen F.W.O. Spengler.

Suurooppera herää henkiin Suomi100-juhlavuonna

Die Kalewainen in Pochjola, suomeksi käännettynä Kalevan väki Pohjolassa, perustuu Kalevalaan. Teoksen kantaesittäminen on kunnianosoitus 100-vuotialle Suomelle.

Ooppera alkaa kalevaisten saapumisella Pohjolaan, jonne heidät on houkutellut huhu Pohjolan hallitsijan Louhen tyttären Ismon kauneudesta – Kalevalasta tuttu Aino on saksalaisten säveltäjän ja libretistin käsittelyssä muuntunut Ismoksi. Ismoa tavoittelee ensin Ahti Lemminkäinen, jolle raivostunut Louhi asettaa mahdottomia tehtäviä. Louhen järjestämässä väijytyksessä Ahti menettää henkensä. Seuraavaksi Louhi lupaa tyttärensä laulajavanhus Väinämöiselle, mikäli hän takoo Sammon, aarteen, jonka omistaminen takaa haltijalleen kaiken maallisen hyvän. Väinämöinen pyytää Sammon taonnassa apua veljeltään Ilmariselta, joka ottaa tehtävän vastaan. Ilmarinen ja Ismo rakastuvat.

Ilmarinen onnistuu takomaan Sammon ja on onnellinen Ismon kanssa, kunnes Louhi ryöstää häneltä sekä Sammon että Ismon. Ilmarinen lähtee takaa-ajoon ja päätyy kuoleman laaksoon, jossa hän kohtaa Väinämöisen ja Ahdin äidin Luonnottaren, jotka etsivät kuollutta Ahtia. Äidin rukouksilla Ahti herää henkiin. Kaikki liittyvät nyt taisteluun Pohjolaa vastaan. Väinämöisen taikarunojen ansiosta kalevaiset voittavat itselleen Sammon ja Ilmarinen ja Ismo saavat toisensa.

Oopperan rooleissa nähdään tenori Christian Juslin (Ahti Lemminkäinen), sopraano Johanna Rusanen-Kartano (Louchi), baritoni Tommi Hakala (Ilmarinen), sopraano Kaisa Ranta (Ismo), mezzosopraano Anna Danik (Luonnotar), basso Petri Lindroos (Väinämöinen) ja baritoni Petter Andersson (Tietäjä).

Oopperan ohjaa Tiina Puumalainen. Turun filharmonista orkesteria ja Chorus Cathedralis Aboensista johtaa Leif Segerstam. Apulaiskapellimestarina toimii Ruut Kiiski, joka johtaa myös viimeisen näytöksen 11.3.

Myyttisen tarinan moderni tulkinta

Lavastus ja valo- ja pukusuunnittelu luovat puitteet myyttisen tarinan modernille tulkinnalle. Lavastaja Teppo Järvinen luo LOGOMO-saliin liikkuvan taideteoksen ja Pirjo Liiri-Majava on suunnitellut teoksen puvut.

”Tarinan edetessä lavasteet eheytyvät kauppapaikan pirstaleisesta konttimaisemasta runolliseksi kaipauksen poluksi, muuttuvat jättimäiseksi ahjoksi, jossa Sampo taotaan, sitten pakolaisleiriksi ja Pohjolan linnoitukseksi, joka pirstoutuu lopun taistelussa jäälohkareiksi”, Teppo Järvinen kertoo. Die Kalewainen in Pochjola -ooppera on kulttuuripääkaupunkivuoden Eerik XIV -produktion jälkeen toinen yhtä valtava oopperayhteistyötuotanto LOGOMO-salissa.

Oopperan puvustus on sekoitus fantasiaa ja japanilaista muotisuunnittelua yhdistettynä nykyaikaisiin haute couture -pukuihin. Oman visuaalisen ilmeensä siihen tuo Liiri-Majavan ihastus japanilaisen kabuki-teatterin väreihin ja muotoihin. ”Kalevalasta tuttu ikiaikainen maailma kohtaa nykyajan muotokielen aasialaisilla mausteilla. Pukujen voimakkaat värit ja kiiltävät materiaalit luovat dramatiikkaa ylimaallisille henkilöhahmoille. Lavalla välkehtivät kullan, hopean, kuparin ja silkin eri sävyt. Taustakuoron epäsymmetrisesti leikatut puvut sekoittuvat mustavalkoiseen moderniin maisemaan”, Liiri-Majava kuvailee.

Ooppera on Turun musiikkijuhlasäätiön ja Turun filharmonisen orkesterin yhteistuotanto. Yhteistyökumppaneihin kuuluu myös Turun AMK:n Taideakatemia, jonka opiskelijat ovat luoneet oopperalle omat kotisivut osoitteessa www.kalewainen.fi.

Oopperasta tuotetaan streaming-tallenne, joka näkyy Turun kaupungin ja Turun filharmonisen orkesterin sivuilla 4.3. klo 19:00. Lisäksi Yle radioi oopperan kokonaisuudessaan. Oopperan esityskieli on saksa ja se tekstitetään suomeksi ja ruotsiksi. Kesto n. 3 h sisältäen yhden väliajan.

Die Kalewainen in Pochjola -oopperan maailman ensi-ilta on tiistaina 28.2.2017 klo 18 Logomossa. Muut näytökset 2.3. klo 18, 4.3. klo 14, 7.3. klo 18, 9.3. klo 18 ja 11.3. klo 14.


Paneelikeskustelu Sibelius-museossa

Ensi-iltapäivänä 28.2. klo 14:00 järjestetään Sibelius-museossa yleisölle avoin paneelikeskustelu, jossa Die Kalewainen in Pochjola -oopperaan perehtyneet asiantuntijat kertovat oopperasta ja vastaavat yleisön kysymyksiin. Puhujina säveltäjä Kalevi Aho, tutkija Elke Albrecht, Jani Kyllönen, Heikki Laitinen, Liisa Laukkanen, Pentti Paavolainen, Oswald Panagl ja Timo Virtanen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Musica nova Helsinki keräsi uusia yleisöjä

1.-12.2.2017 järjestetty Suomen suurin nykymusiikkitapahtuma täytti odotuksensa lipunmyynnin ja kävijämäärän suhteen. Festivaalilla vieraili n. 7600 kävijää. Viime festivaalin kävijämäärä vuonna 2015 oli 5500. Ylen radio- ja nettilähetysten välityksellä konsertteja seurasi reilu puoli miljoonaa kuulijaa ja katselijaa.

Festivaali sisälsi 26 esitystä, joiden lisäksi järjestettiin lukuisia luentoja ja taiteilijatapaamiseja.

Musica nova Helsingin uuden taiteellisen johtajan André de Ridderin kiitetty ohjelmistoprofiili kattoi entistä vahvemmin myös elektronisen ja kokeellisen pop-musiikin. Festivaali levittäytyi konserttisalien lisäksi klubeille. Open Spaces -teemainen festivaali toi yhteen uusia kävijöitä niin klassisen, elektronisen kuin nykymusiikin yleisöistä.

Festivaalilla sai kantaesityksensä seitsemän teosta, joiden lisäksi kuultiin lukuisia Euroopan ja Suomen ensiesityksiä, mm. positiivisia arvioita keränneet tulkinnat Gérard Griseyn suurteoksista Les espaces acoustiques ja Le Noir de L’Étoile sekä Michel van der Aan 3D-oopperasta Blank Out.

Konserteista loppuunmyytyjä olivat defunensemblen ja Islajan yhteisesiintyminen sekä Helsingin kamarikuoron konsertti Kiasmassa. Myös NYKY Ensemblen ja Veli Kujalan ilmaiskonsertit vetivät salit täyteen. UMO Jazz Orchestran ja Kari Ikosen pop up -esiintymiset Kampin Kauppakeskuksessa keräsivät niin ikään runsaan yleisön.
Video UMOn esiintymisestä: https://youtu.be/MeTS_Mf1qbs

Festivaalin pääsäveltäjävieraina loistivat hollantilainen Michel van der Aa, amerikkalainen kokeellinen elektronimuusikko ja säveltäjä Tyondai Braxton, amerikkalainen Qasim Naqvi sekä festivaalilla runsaasti soitetun György Ligetin poika Lukas Ligeti.

Seuraava Musica nova järjestetään 2019 helmikuun alussa. Tarkat päivämäärät ilmoitetaan myöhemmin.

RSO esittää John Adamsin City Noir -orkesteriteoksen ensimmäistä kertaa Suomessa

Radion sinfoniaorkesteri esittää John Storgårdin johdolla John Adamsin orkesteriteoksen City Noir ensimmäistä kertaa Suomessa Musiikkitalossa 1.–2.3. Kaupunkiteema toistuu myös konsertin avaavassa Ernest Pingoud’n Suurkaupungin kasvot -teoksessa, joka kuuluu RSO:n varhaisia modernisteja esittelevään sarjaan. Solistivieraana Mozartin konserttiaarioita tulkitsee eteläafrikkalainen suurlupaus, sopraano Golda Schultz. Konsertti 1.3. lähetetään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä ja verkossa yle.fi/rso.

John Adams viittaa City Noir -teoksellaan Los Angelesiin, joka edusti itse Yhdysvaltojen itärannikolla kasvaneelle säveltäjälle jotain etäistä ja eksoottista. City Noir kuuluu Adamsin tuotannossa myöhempään, kaukana minimalismista olevaan vaiheeseen, joka saa tietoista väritystä jazzin suunnalta. Adams on kertonut pyrkineensä eläytymään teoksessa enemmän sodanjälkeisen aikakauden yleiseen estetiikkaan, mutta vahva elokuvallinen tuntu hänen teoksessaan on.

New Yorkin Juilliard -musiikkikorkeakoulussa ja Baijerin oopperan oopperastudiossa kouluttautunut sopraano Golda Schultz on niittänyt mainetta debyyteillään niin Salzburgin musiikkijuhlilla kuin Zürichin oopperassakin. Viime vuonna eteläafrikkalaislaulajaa kuultiin myös Glyndebournen maineikkaalla oopperafestivaalilla, jossa hänen roolinsa Figaron häiden kreivittärenä kirvoitti niin ikään ylistystä kriitikoilta.

Baijerin oopperastudiossa työskentelyn jälkeen Schultz teki kiitettyjä rooleja Straussin Ruusuritarin Sophiena ja Händelin Julius Caesarin Kleopatrana Klagenfurtin oopperassa. Muita Schultzin rooleja ovat mm. Puccinin La Bohèmen Musetta, Bizet’n Carmenin Micaëla ja Wagnerin Reininkullan Freia, joita hän laulanut Baijerin valtionoopperassa Münchenissä.

John Storgårds on BBC:n filharmonikkojen ja Ottawan National arts centre -orkesterin päävierailija sekä Münchenin kamariorkesterin taiteellinen partneri. Aiemmin hän toimi mm. Helsingin kaupunginorkesterin ja Tampere Filharmonian ylikapellimestarina ja Lapin kamariorkesterin taiteellisena johtajana. Storgårds on johtanut kotimaisten orkestereiden lisäksi mm. New Yorkin ja Oslon filharmonikkoja, Tokion NHK-orkesteria sekä St. Louisin, Toronton, Vancouverin ja Göteborgin sinfoniaorkesteria. Keväällä 2017 hän johtaa mm. Cincinnatin sinfoniaorkesteria, Leipzigin Gewandhaus-orkesteria ja Tukholman filharmonikkoja.

1.–2.3. klo 19
John Storgårds, kapellimestari
Golda Schultz, sopraano
Ernest Pingoud: Suurkaupungin kasvot
W. A. Mozart: Misera, dove son K369
W. A. Mozart: Vado, ma dove K 583
W. A. Mozart: Non più di fiori, aaria oopperasta La Clemenza di Tito
John Adams: City Noir