Amfion pro musica classica

HKO käynnistää toimintansa 8.9. sinfoniettakokoonpanossa

HKO soittaa alkusyksyn aikana Musiikkitalossa neljä eri ohjelmistokokonaisuutta. Kukin ohjelma esitetään konserttiviikon aikana 3-4 kertaa – uutuutena ovat alkuiltapäivään sijoittuvat päiväkonsertit. Orkesteri julkistaa toistaiseksi vain syys- ja lokakuun ohjelmiston.

Konserttien kapellimestareina ovat orkesterin ylikapellimestari Susanna Mälkki sekä musiikin kansainväliset moniosaajat Nathalie Stutzmann ja Pekka Kuusisto. Orkesterin solisteina esiintyvät viulisti Elina Vähälä sekä pianisti Janne Mertanen. Harvoin esitetyn Sibeliuksen Skogsrået-melodraaman lausuu Rabbe Smedlund.

Ylikapellimestari Susanna Mälkki kertoo orkesterin odottavan syyskauden alkamista innolla. ”Olemme suorastaan malttamattomia päästessämme taas soittamaan yhdessä ja toivottamaan yleisön tervetulleeksi takaisin Musiikkitaloon. Palaamme alkusyksystä HKO:n juurille soittaen tavallista pienemmällä kokoonpanolla – Kajanuksen orkesterissahan oli 36 soittajaa. Tutkimme musiikin ja liikkeen vuorovaikutusta upouusilla tanssiteoksilla ja yhdistämme tuttuun tapaan uutta ja vanhaa.”

Jokaisessa syys-lokakuun konsertissa nähdään uutuuskoreografia, kun muusikko ja tanssija luovat yhteisen duettoteoksen. Uusista koreografioista vastaavat Tero Saarinen, Sonya Lindfors, Auri Ahola ja Natasha Lommi. Kunkin konserttiperiodin viimeinen konsertti nähdään suorana HKO Screen -verkkolähetyksenä orkesterin verkkosivuilla ja mobiilisovelluksessa.

Musiikkitalon konserttien ohella orkesterin syyskauteen kuuluu runsas kamarimusiikkitarjonta kulttuurikeskuksissa ja kirkoissa eri puolilla Helsinkiä. Syyskuun alussa käynnistyvän kirjastokiertueen aikana luvassa on noin puolen tunnin musiikkihetki klo 12 jokaisena arkipäivänä jossain Helsingin kirjastoista, aina lokakuun loppupuolelle saakka. Kirjastokiertueen aikana orkesterin muusikot vierailevat kaikissa 37:ssa lähikirjastossa sekä kirjastoautossa. Kirjastokohtainen aikataulu julkaistaan elokuun aikana osoitteessa helmet.fi ja helsinginkaupunginorkesteri.fi

Syys-lokakuun konserttien kesto Musiikkitalossa on reilun tunnin, eikä niissä ole väliaikaa. Kuhunkin konserttiin on toistaiseksi myynnissä n. 400 kertalippua,

RSO palaa Musiikkitalon lavalle 4.9.

Radion sinfoniaorkesteri aloittaa syyskautensa 4.9. osittain poikkeusjärjestelyin. Yleisöä voidaan ottaa jälleen myös konserttisaliin, mutta turvavälien saavuttamiseksi myynnissä on vain noin 400 paikkaa. Liputta jäävät pääsevät seuraamaan RSO:n konsertteja Yle Teeman, Yle Areenan ja Yle Radio 1:n suorien lähetysten kautta koko syyskauden ajan. “On erittäin merkittävää, että konserttimme ovat jälleen suomalaisten katsottavissa myös suorina TV-lähetyksinä”, luonnehtii ylikapellimestari Hannu Lintu. Hän kutsuu johtamiensa iltojen päätteeksi myös vieraita keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Kausilippuja ei myydä syyskaudelle lainkaan, mutta kertalippujen määrää kasvatetaan, mikäli pandemian tilanne sen sallii. Kerran kuukaudessa sunnuntaisin kuultava kamarimusiikkisarja Paavo-salissa jatkuu myös, mutta turvavälit rajoittavat näissäkin konserteissa lippujen määrää.

RSO seuraa tarkasti koronaviruspandemiaan liittyviä viranomaisohjeistuksia ja on varautunut muokkaamaan konserttiohjelmia niiden mukaisesti. Siksi syyskaudesta julkistetaan ensin vain syys- ja lokakuun ohjelmat. Muusikoiden turvallisuuden varmistamiseksi jo suunnitellun syyskauden ohjelmat muutettiin sellaiseksi, että turvavälit on mahdollista säilyttää myös lavalla. Poikkeuksellisesti klo 20 alkavissa konserteissa ei ole väliaikaa ja ne ovat noin tunnin mittaisia.
“Orkesteri on innoissaan mahdollisuudesta palata Musiikkitalon lavalle. Yleisön kohtaaminen on meille tärkeintä. Ohjelmiston muokkaaminen vallitsevien olosuhteiden mukaiseksi on ollut paitsi haastavaa, myös erittäin mielenkiintoista. Syksyn konserteissa RSO:n monipuolisuus haastaa poikkeuksellisen aikamme asettamat vaatimukset. Kaikki alun perin vieraaksemme lupautuneet kansainväliset muusikkoystävämme ovat osoittaneet huomattavaa mukautumista ja ymmärrystä. Meille on suuri kunnia, että he ovat mukana”, Hannu Lintu sanoo.

Avajaiskonsertin 4.9. teemana on kulttuurihistorian inspiroiva ja monipuolinen vaikutus orkesterimusiikkiin. Konsertissa  Hannu Lintu johtaa Esa-Pekka Salosen uuden orkesteriteoksen FOGStravinskyn Pulcinella-sarjan sekä Brittenin Nocturnon, jonka solistina esiintyy tenori Tuomas Katajala.
Karita Mattila laulaa Wagnerin Wesendonck-laulut 9.–10.9. ja uuden polven kiinnostavimpiin kapellimestareihin lukeutuva Elim Chan johtaa Anna Clynen ja Kaija Saariahon teoksia 23.9.
Lontoon filharmonikkojen tulevan ylikapellimestari Edward Gardnerin johdolla ohjelmassa on John Adamsin kamarisinfonia sekä Schumannin pianokonsertto, jonka solistina esiintyy yleisön suuri suosikki Jan LisieckiKent Nagano johtaa R. Straussin Metamorfoosit ja Nicholas Collonin johdolla kuullaan Schönbergin 1. kamarisinfonia sekä Beethovenin 1. sinfonia.
13.10. Sir András Schiff pitää sooloresitaalin RSO:n konserttisarjassa. Ohjelmassa on Haydnin ja Beethovenin pianosonaattien lisäksi Schubertin viimeinen pianosonaatti B-duuri. Lokakuun viimeisessä konsertissa on kaksi kapellimestaria – ensin debyyttinsä tekevä nuori Tarmo Peltokoski johtaa Jukka Tiensuun Nemon ja sen jälkeen Pjotr Anderszewski soittaa ja johtaa Beethovenin 1. pianokonserton.

Suomen Säveltäjät ry juhlii 75-vuotista toimintaansa 2.10., jolloin kantaesitetään Outi Tarkiaisen ja Sampo Haapamäen uudet teokset. Molemmat ehtivät muokata teoksistaan pienemmät versiot, jotka soveltuvat poikkeusolojen vaatimalle pienemmälle orkesterille.

Kuhmon Kamarimusiikki soi taas

Perjantaina 24.7. klo 18.30 kuullaan Kuhmon kirkossa kesäisiä urkusäveliä Wolfgang Abendrothin soittamana. Konsertin ohjelmassa ovat Johann Sebastian Bachin Passacaglia ja fuuga c-molli, Dietrich Buxtehuden Fuuga C-duuri, Christian Heinrich Rinckin Konsertto F-duuri “Huilukonsertto” sekä Alexandre Guilmantin Sonaatti nro 1 d-molli op. 42.

Osnabrückissa, Saksassa vuonna 1978 syntynyt Wolfgang Abendroth varttui musikaalisessa perheessä. Hän suoritti ammattiopintonsa Kölnin musiikkikorkeakoulussa opiskellen pianon- ja urkujensoittoa, improvisaatiota, orkesterinjohtoa ja laulua. Abendroth on palkittu useissa kansainvälisissä kilpailuissa ja hän on esiintynyt laajasti ympäri Eurooppaa ja Etelä-Amerikassa. Vuonna 2002 hänet nimitettiin Düsseldorfin Johanneskirkon kanttoriksi ja urkuriksi. Samalla hän johtaa kirkon kuoroa sekä Düsseldorfin kamarikuoroa ja opettaa Herfordin kirkkomusiikkikorkeakoulussa sekä Kölnin musiikkikorkeakoulussa. Työstään kotikaupunkinsa musiikkielämän hyväksi Wolfgang Abendroth on palkittu Düsseldorfin kaupungin virallisella tunnustuksella.

Klaus Mäkelä Pariisin orkesterin musiikilliseksi johtajaksi

Klaus Mäkelä. Kuva © Heikki Tuuli.

Klaus Mäkelä. Kuva © Heikki Tuuli.

Suomalaiskapellimestari Klaus Mäkelä (s. 1996) on nimitetty Pariisin orkesterin (per. 1967) musiikilliseksi johtajaksi. Hän aloittaa viisivuotiskautensa syksyllä 2022 ja on tehtävässä ensimmäinen suomalainen.

Kuluvana kesänä hän johtaa orkesteria Pariisin filharmonian ensimmäisessä konsertissa koronaviruspandemian aiheuttaman tauon jälkeen 9. heinäkuuta. Orkesterin taiteellisen neuvonantajana Mäkelä aloittaa jo tämän vuoden syyskuussa.

Mäkelä seuraa brittikapellimestari Daniel Hardingia (2016-19, jota edelsi virolainen Paavo Järvi 2010-16). Le Figaron mukaan tehtävään harkittiin myös espanjalaista Pablo Heras-Casadoa, ranskalaista François-Xavier Rothia, venäläistä Tugan Sohievia ja yhdysvaltalaista Karina Canellakisia. Mäkelä kuitenkin voitti orkesterin puolelleen yhden ainoan konsertin perusteella.

Mäkelän kansainvälinen ura on edennyt viime vuosina nopeassa tahdissa. Elokuussa hän aloittaa Oslon filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina ja taiteellisena neuvonantajana. Mäkelä on myös Ruotsin radion sinfoniaorkesterin päävierailija, Turun musiikkijuhlien taiteellinen johtaja ja Tapiola Sinfoniettan taiteellinen partneri.

(STT/AFP/HS)

Taideyliopiston uudeksi rehtoriksi Kaarlo Hildén

Kaarlo Hildén. Kuva © Wilma Hurskainen

Kaarlo Hildén. Kuva © Wilma Hurskainen

Musiikin maisteri Kaarlo Hildén aloittaa viisivuotiskautensa joulukuussa kun nykyisen rehtorin Jari Perkiömäen kausi päättyy marraskuussa. Hildénillä on laaja kokemus asiantuntijaorganisaatioiden johtamisesta. Hän on työskennellyt Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaanina vuodesta 2017 ja klassisen musiikin osaston dekaanina vuosina 2010–2017. Ennen Taideyliopistoa Hildén työskenteli ohjelmajohtajana Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa, koulutusjohtajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja lehtorina Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa.

Hildénillä on ollut lukuisia luottamustehtäviä. Hän on toiminut muun muassa erilaisten kansainvälisten organisaatioiden hallituksissa sekä auditointi- ja selvitysryhmissä, kuten Norwegian Academy of Music -oppilaitoksen hallituksen jäsenenä, Suomen säveltaiteen tukisäätiössä hallituksen puheenjohtajana sekä Norjan opetusministeriön asettaman kolmen taidekorkeakoulun fuusiota selvittävän ryhmän jäsenenä. Hildénillä on kokemusta organisaatioiden toimintakulttuurin kehittämisestä, varainhankinnasta ja muutosprosessien johtamisesta. Hän on laajasti verkottunut sekä kotimaisilla että kansainvälisillä taidekentillä.

”Kaarlo Hildén tuntee työnsä kautta Taideyliopiston ja sen haasteet. Hänen näkemyksellinen ja kuunteleva toimintatapansa luo hyvät edellytykset koko yliopiston johtamiseen. Hildén on yhteistyökykyinen ja avoin sillanrakentaja, joka haluaa edistää vuorovaikutuksellista kulttuuria. Hän on rohkeasti valmis tarttumaan uuteen”, sanoo Taideyliopiston hallituksen puheenjohtaja Heikki Lehtonen.

”Otan tehtävän vastaan innostuneena ja nöyränä. Taideyliopistolla on tärkeä tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa taiteen merkityksen vahvistajana ja taidekoulutuksen ja -tutkimuksen kansainvälisenä edelläkävijänä. Rehtorina haluan edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä yliopiston, taidekentän ja yhteiskunnan välillä, jotta taiteen rooli merkitysten luojana ja ajattelun avartajana voisi vahvistua ja olla kaikkien ulottuvilla. Haluan olla luomassa hyvinvoivaa ja yhdenvertaista yliopistoyhteisöä, jonka päätöksenteko on avointa ja kuuntelevaa”, Kaarlo Hildén toteaa.

Taideyliopiston rehtorin tehtävää haki 16 henkilöä.

(STT)