Amfion pro musica classica

Monthly Archives: maaliskuu 2020

You are browsing the site archives by month.

Musiikkitalo saa maailman suurimmat konserttisaliurut

urut-a3ce0d86-380f-4440-af58-3049c9a54f62

123-äänikertaiset urut modernilla julkisivulla

Musiikkitalon konserttisalin uusien urkujen suunnitelmat on julkaistu. Kansainvälisen tarjouskilpailun ja kesäkuussa 2018 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti urut rakentaa itävaltalainen Rieger Orgelbaun -urkurakentamo. Uruista tulee 123-äänikertaiset ja ne ovat näin ollen maailman suurimmat konserttisaliurut. Vertailukohtana voidaan mainita Suomen toistaiseksi suurimmat urut, jotka ovat 85-äänikertaiset ja sijaitsevat Lapuan Tuomiokirkossa.

Musiikkitalon uusista uruista tulee rikkaat ja mahdollisimman monenlaisen musiikin esittämiseen sopivat. Urut on pyritty näkemään tulevaisuuden soittimena eivätkä ne siten ole sidottu yhteen aikakauteen, tyyliin tai genreen. Suunnittelutyötä vetänyt professori Olli Porthan pitää hanketta kansainvälisestikin mitattuna ainutlaatuisena.

”Työryhmän työskentely on ollut imponoivaa, innostunutta ja samaan suuntaan tähtäävää. Yhteishenki läpi koko organisaation on ollut erinomainen. Kaikki suunnittelu on tähdännyt siihen, että urkujen sointi tulisi kuulijaa lähelle, myös kaikkein hiljaisimmilla rekisteröinneillä ja toisaalta että suuret rekisteröinnit täyttävän salin soinnillisesti vakuuttavasti ja vaikuttavasti. Urkuja on suunniteltu ’kerran elämässä’ -asenteella”, kommentoi Olli Porthan.

Säveltäjiä instrumentti kiehtoo erityisesti lukuisten uutta musiikkia innoittavien apulaitteiden ja teknisten ratkaisujen kautta. Näitä ovat esimerkiksi mikrotonaalinen pillistö, säädeltävä ilmanpainejärjestelmä ja lukuisat yläsäveläänikerrat. Urkuihin tulee kaksi soittopöytää, toinen lavalle ja toinen ylös urkujen yhteyteen. Tämä mahdollistaa urkurin työskentelyn aivan kapellimestarin vieressä ja yleisön näkyvillä.

”Urkujen pääasiallinen tehtävä on toimia orkesterin osana teoksissa, joissa sitä edellytetään, tietysti myös solistisessa roolissa. Monipuolinen dispositio antaa myös mahdollisuuden erittäin laajan soolokirjallisuuden esittämiseen urkumusiikin koko historian ajalta”, Porthan jatkaa.

Urkujen julkisivu on moderni ja Musiikkitalon arkkitehtuuria rikastuttava tunnusmerkki. Urkurakentajan tavoitteena on ollut sekä orgaaninen (organ-ic) että urkujenkaltainen julkisivu. Soitin on kokonaisuudessaan sijoitettu kaappiin, mikä mahdollistaa ainutlaatuiset dynaamiset mittasuhteet. Staattisesta tulee dynaaminen, kun julkisivun liikkuvat elementit avataan ja yleisö näkee pillistöjen eri tasot urkujen sisältä erilaisin valotehostein. Visuaalisesti merkittävä on myös julkisivun edessä oleva putkisto, joka on yleensä piilossa. Nyt se on tuotu näkyville rikastuttamaan kuulijan mielikuvitusta uruista elävänä ja muuntuvana instrumenttina.

.

Kaija Saariaho -urkusävellyskilpailu

Urkujen käyttöönottoa juhlistaa koko vuoden 2023 kattava urkukonserttisarja, jonka ohjelmisto saadaan kansainvälisen Kaija Saariaho -urkusävellyskilpailun kautta. Sävellyskilpailu on avoin kaikille halukkaille ja siinä on kolme sarjaa: orkesterikonsertot, kamarimusiikkiteokset ja soolourkuteokset. Tavoitteena on palkita reilu kymmenkunta teosta ja esittää ne omissa konserteissaan vuoden 2023 aikana. Teoksia esittävät RSO:n ja HKO:n lisäksi joukko suomalaisia orkestereita ja kansainvälisiä urkuvirtuooseja.

Kaija Saariahon vetämässä tuomaristossa ovat mukana ylikapellimestarit Nicholas Collon ja Susanna Mälkki, säveltäjät Francesco Filidei (Italia), Maija Hynninen ja Olli Kortekangas sekä urkurit Jan Lehtola, Susanne Kujala ja Olli Porthan. Kilpailun tulokset julkistetaan keväällä 2022. Kilpailun rahoittaa Alfred Kordelinin rahasto.

”Urkukilpailu on tärkeä monella eri tavalla. Se aloittaa yksien maailman merkittävimpien urkujen elämän Helsingin keskustassa vieden urut suoraan kansainvälisen kulttuurikeskustelun ytimeen. Monipuolisesti suomalaisia muusikoita yhdistäen urut pääsevät palvelemaan kaikkia suomalaisia. Kansainvälisen kilpailun myötä urut ovat heti suoraan uuden musiikin sydämessä ja kutsuvat luokseen kaikki musiikkia luovat säveltäjät ympäri maailmaa”, kuvailee Jan Lehtola.

Vuodesta 2017 lähtien urkujen käytön ja rakennuksen suunnittelusta on vastannut professori Olli Porthanin johtama työryhmä, jonka jäseniä ovat professori emeritus Kari Jussila, musiikin tohtori Jan Lehtola, urkutaiteilija Pétur Sakari, urkutaiteilija Pekka Suikkanen ja musiikin tohtori Ville Urponen. Lisäksi työryhmän ulkomaisena eritysasiantuntijana on toiminut professori Olivier Latry.

Työryhmän tehtävänä on ollut urkujen rakennuksen kilpailutuksen ja suunnittelun ohella luonnostella urkujen käyttöä. Syksyllä 2019 työryhmän pohjalta Musiikkitalon säätiön aloitteesta perustettiin Musiikkitalon Urut Soimaan ry, joka vastaa puheenjohtajansa Jan Lehtolan johdolla urkukonserttien, ja nyt ensimmäisenä urkusävellyskilpailun, järjestämisestä.

Urut saivat alkunsa, kun Kaija Saariaho lahjoitti hankkeelle alkupääomaksi miljoona euroa. Tämän jälkeen talon pääkäyttäjät Yle, Helsingin kaupunki sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö antoivat hankkeelle 1,5 miljoonaa euroa sekä useat eri säätiöt (Jane ja Aatos Erkon säätiö, Svenska litteratursällskapet i Finland, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden ja Pro Musica -rahasto) lahjoittivat yhteensä 1,7 miljoona euroa.

Urkujen on määrä valmistua syksyllä 2022 ja ne otetaan käyttöön 1.1.2023.

RSO:n konsertissa 27.3. soi Bach

Ennakkotiedoista poiketen RSO:n kamarimusiikkikonsertissa 27.3. ei kuulla harppuohjelmaa, vaan tilalla soitetaan Bachia sellolla ja cembalolla.

Orkesterin molemmat soolosellistit Tuomas Lehto ja Tomas Nuñez esittävät Bachin soolosellosarjoja. Lisäksi pianisti Jouko Laivuori tulkitsee cembalolla Bachin preludeja ja fuugia kokoelmasta Das wohltemperierte Klavier I. Konsertti lähetetään suorana Yle Areenassa ja Yle Radio 1:ssä 27.3. klo 19 alkaen

Kansallisoopperan Ring siirtyy – Valkyyrian esitykset nähdään syksyllä Siegfriedin tilalla

Koronavirusepidemiasta johtuen Oopperatalo on suljettu ja kaikki Kansallisoopperan ja -baletin esitykset peruttu keväältä 2020. Kevätkauden päätteeksi suunnitellut Wagnerin Ringin toisen osan eli Valkyyrian esitykset nähdään syksyllä 2020.  Kansallisooppera ja -baletti tarjoaa kevään esitystauon aikana yleisölle maksutta ooppera- ja balettiesitysten tallenteita Stage24-palvelussa.

Valkyyrian touko-kesäkuun vaihteeseen suunniteltu esitysperiodi nähdään oopperakauden 2020–2021 avauksena syksyllä. Ring-tetralogian kolmas osa, Siegfried, esitetään keväällä 2021. Viimeinen osa, Jumalten tuho, siirtyy kaudelle 2021–2022.

Kansallisooppera ja -baletti lisää esitystauon aikana tallenteita jo viime viikolla päivittäisen kävijämääränsä moninkertaistaneelle virtuaalinäyttämö Stage24:lle. Yleisradion kanssa tuotettuja tallenteita julkaistaan maanantaisin ja torstaisin klo 19.

Torstaisin julkaistavien tallenteiden yhteydessä esitetään myös uusi ajankohtainen ennakkokeskustelu, jossa teosten esiintyjät ja työryhmä keskustelevat teoksen teemoista ja työskentelystään. Tiedot tulevista esityksistä kerrotaan maanantaisin Stage24-palvelussa sekä Oopperan ja Baletin uutiskirjeessä.

Stage24-palvelussa on jo tällä hetkellä katsottavissa useita esitystaltiointeja, tuoreimpina kauden 2019–2020 ensi-iltateokset: uutuusooppera Don GiovanniRing-sarjan aloittanut Reininkulta sekä koko perheen balettihitti Peppi Pitkätossu. Muusta ohjelmistosta mukana ovat muun muassa oopperat La Bohème ja Aida, baletti Lumikuningatar sekä sirkusta ja oopperaa yhdistävä CircOpera.

Kansallisooppera ja -baletti on mukana myös eurooppalaisten oopperatalojen OperaVision-suoratoistopalvelussa sekä kulttuurikanava ARTEN Opera Season -verkkopalvelussa. Kansallisoopperan Don Giovanni on parhaillaan katsottavissa OperaVision-palvelussa osana kanavan kansainvälistä Mozart-festivaalia.

Säätiöiltä ja ministeriöltä yhdessä miljoonien eurojen hätäapu kulttuurikentän ahdinkoon

Suuret suomalaiset säätiöt, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Taiteen edistämiskeskus myöntävät yhdessä nopeaa tukea koronaepidemian takia ahdinkoon joutuneille taiteen ja kulttuurin ammattilaisille. Noin 1,5 miljoonan euron rahoitus jaetaan huhtikuun aikana taiteen edistämiskeskus Taiken kautta. Lisäksi säätiöt ohjaavat merkittävää tukea omia kanaviaan pitkin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa Taikelle 500 000 euroa lisärahoitusta. Taike on jo aiemmin ilmoittanut siirtävänsä koronakriisin lievittämiseen noin 100 000 euroa. Säätiöistä Suomen Kulttuurirahasto osoittaa Taikelle saman summan kuin ministeriö, 500 000 euroa. Jane ja Aatos Erkon säätiö, Saastamoisen Säätiö, Svenska kulturfonden sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto kanavoivat hätäapua Taiken kautta kukin 100 000 euroa. Säätiöiden ja valtion yhteinen tuki on näin ollen noin 1,5 miljoonaa euroa.

Taike avaa apurahahaun huhtikuun alussa, päätökset apurahoista tehdään huhtikuun lopussa. Tuki kohdistetaan jaettavaksi ensi sijassa lyhyinä apurahoina freelance-taiteilijoille, joiden työtilanteeseen koronaepidemia on konkreettisesti vaikuttanut. Haun tarkemmat kriteerit julkistetaan myöhemmin. Apurahojen määrä tulee olemaan arviolta ainakin 500.

”Koronaepidemia koskettaa suomalaista yhteiskuntaa laajasti, mutta kulttuurialaa erityisen jyrkästi. Haluamme osaltamme auttaa mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Tämä tuki helpottaa kevään akuuttia tilannetta, mutta kun epidemian vaikutukset todennäköisesti jatkuvat syksyyn, tarvitaan yhteiskunnassa huomattavasti laajempia toimia”, toteaa Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka.

”Hankkeen onnistuminen ja yhteensä 1,5 miljoonan euron tukipaketin kokoaminen vain parissa päivässä kertoo suomalaisen yhteiskunnan yhteisvastuusta sekä yhteistyökyvystä julkisen ja yksityisen puolen toimijoiden välillä. Säätiöt ovat lähteneet poikkeuksellisella tavalla mukaan auttamaan taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisia tässä poikkeustilanteessa. Arvostan sitä todella paljon”, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.

”Tällä tukipaketilla saadaan tärkeää ensiapua taide- ja kulttuurialan ammattilaisten akuuttiin hätään. Tämä on kuitenkin vain yksi monista toimenpiteistä joita tarvitaan, jotta ala pääsee tämän poikkeustilan yli. Lisäksi hallitus on muun muassa päättänyt useista toimenpiteistä, jotka tukevat luovan alan yrityksiä ja yrittäjiä. Valmistelu jatkoaskelista on käynnissä”, ministeri jatkaa.

Taikelle osoitetun tuen lisäksi Kulttuurirahasto jakaa keväällä maakuntarahastojensa kautta tieteeseen ja taiteeseen yhteensä 13,5 miljoonaa euroa tammikuussa jätettyjen hakemusten perusteella. Tästä puoli miljoonaa euroa on Kulttuurirahaston hallituksen eilen päättämää taiteen lisätukea koronaepidemian aiheuttamaan kriisiin. Myös maakuntarahastot ottavat huomioon freelancereiden erityisen ahdingon. Päätökset apurahoista tehdään huhti-toukokuun aikana, ja apurahat ovat nostettavissa toukokuun loppuun mennessä.

Svenska kulturfonden ja Föreningen Konstsamfundet ottavat käyttöön määräaikaisen tukimuodon ”Kultur under tiden” taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaisille, joihin koronakriisi on kohdistunut. Tuen kokonaismäärä on 400 000 euroa. Tukea voivat hakea taiteentekijät, jotka toimivat ruotsiksi Suomessa ja jotka eivät pysty toteuttamaan yleisölle suunnattuja hankkeitaan suunnitelmien mukaan mutta sen sijaan harjoittavat muuta korkeatasoista toimintaa tai toteuttavat uusia hankkeita koronakatkoksen aikana. Tarkempia tietoja tuesta www.kulturfonden.fi ja www.konstsamfundet.fi.

Teosto tilitti 8,5 miljoonaa säveltäjille, sanoittajille ja musiikkikustantajille

Summasta maksettiin kotimaisille säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikkikustantajille 3,5 miljoonaa euroa, loput 5 miljoonaa euroa tilitetään ulkomaisille musiikintekijöille, joiden musiikkia on esitetty Suomessa. Tilitykset ovat kertyneet vuoden 2019 esityksistä, joten ajankohtaisella koronatilanteella ei ole ollut niihin vaikutusta.

Suurin osa tilityksessä maksettavista korvauksista on kertynyt musiikista, jota on käytetty vuoden 2019 heinä-, elo- ja syyskuussa radiossa, televisiossa, taustamusiikkina, online- ja streaming-palveluissa ja Yle Areenassa. Mukana on myös ulkomailta kerättyjä korvauksia sekä korvauksia, joita ei ole aiemmin voitu maksaa esimerkiksi puuttuneiden teosilmoitusten vuoksi.

Teosto kerää tekijänoikeuskorvaukset sekä kotimaisen että ulkomaisen musiikin julkisesta esittämisestä ja tallentamisesta ja tilittää ne edelleen musiikin oikeudenomistajille.

Korvaukset ovat kertyneet seuraavilta musiikin käytön alueilta (nk. oikeusluokat):

Musiikin käytön alue Tilitetty summa M€
Radio & TV 5,3
Julkinen esittäminen 1,3
Internet 0,7
Useita (ulkomaat ja korjaukset) 1,2
Yhteensä 8,5