Amfion pro musica classica

Monthly Archives: heinäkuu 2018

You are browsing the site archives by month.

Viitasaaren Musiikin ajassa koettiin laajoja teoskokonaisuuksia

Viitasaaren Musiikin ajan tämän vuoden teemana oli Bodies&Rooms. Teemaa kiteytettiin nostamalla esille teoksia ja tekijöitä, jotka työskentelevät hybriditaiteen kentällä. Konserttikävijöitä haastettiin viikon aikana uusiin kokemuksiin rikkomalla totuttuja teos- ja konserttisalikäsityksiä.

Viitasaari Areenalla koettiin kolme laajaa teoskokonaisuutta. Avajaiskonserttia The Otheroom varten ohjaaja Rolf Wallin ja Belgiassa fieldworks-kollektiivissa toimivat Heine Avdal ja Yukiko Shinozaki toivat Viitasaari Areenalle jättimäisiä heliumpalloja, tuplatorvilla soittavia vaskimuusikoita ja tanssijoita. Ensi kertaa Viitasaarella vieraileva Heiner Goebbels on yksi maailman tunnustetuimmista ohjaajista ja säveltäjistä. Hänen teoksensa Songs of Wars I Have Seen perustui Gertrude Steinin teksteihin naisten arkisista kokemuksista toisen maailmansodan aikana miehitetyssä Ranskassa. Teoksen esittivätInternational Contemporary Ensemble (ICE) ja Suomalainen barokkiorkesteri vierailevana kapellimestarinaan Christian Karlsen. Festivaali huipentui puolalaissäveltäjä Wojtek Blecharzininstallaatioteokseen Body Opera. Ooppera on omistettu yleisölle ja sävelletty yleisön keholle, sadalle sensorityynylle, yhdelle tanssijalle, lyömäsoittimille ja kontrabassolle.

Tämän vuoden säveltäjävieraaksi Viitasaarelle saapui israelilaissyntyinen Chaya Czernowin, joka toimi myös sävellyskurssin opettajana. Czernowinin musiikkia kuultiin useissa konserteissa. Viitasaarella aiemmin vieraillut Arditti-jousikvartetti esitti Viitasaaren kirkossa säveltäjän laajan teoksen HIDDENyhdessä IRCAMin monikanavaäänentoiston kanssa. Arditti-kvartetti esiintyi myös vokalisti Jennifer Walshen kanssa esittäen hänen teoksensa Everything is Important. Jennifer Walshen taiturointia päästiin ihailemaan myös yhdessä improvisaatiokurssin toisen opettajan Tomomi Adachin kanssa.

Viikon aikana konsertteja kuultiin suomalaiselta defunensembleltä yhdessä kitaristi Petri Kumelankanssa sekä ensimmäistä kertaa Viitasaarella vierailleelta Suomalaiselta barokkiorkesterilta. Festivaalin sooloresitaaleista vastasivat amerikkalainen alttoviuluvirtuoosi Stephen Upshaw sekä tanskalainen harmonikkasoittaja Andreas Borregaard. Kantaesityksenä kuultiin säveltäjä Sampo Haapamäeltä IDEA, joka oli Musiikin ajan yhteistilausteos ranskalaisen IRCAMin kanssa. Konsertti kuultiin suorana Yle radiosta ja se on kuunneltavissa Areenasta 30 päivän ajan.

Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen tutkijat rakensivat Vanhalle yhteiskoululle kaksi äänielämystä, joissa sensoritunnistus sekä valo- ja äänimaailmat yhdistyivät. Installaatioihin tutustui kolmen päivän aikana noin 150 kokijaa.

Festivaalin konserteissa ja muissa tapahtumissa kävi yhteensä noin 1800 kävijää. Suosituimpia konsertteja olivat Songs of Wars I Have Seen, Suomalaisen barokkiorkesterin konsertti sekä defunensemblen myöhäisillan konsertti. Ensi vuoden Musiikin aika järjestetään 2.-8.7.2019.

Arvio: Arditti-kvartetin ja IRCAMIN musiikkimatka Birtwistlen ja Czernowinin sointimaailmoihin huipensi kesäillan Viitasaarella

Arditti-kvartetti ja Sir Harrison Birtwistlen mestariteos, The Silk House Sequences. Kuva © Jari Kallio.

Arditti-kvartetti ja Sir Harrison Birtwistlen mestariteos, The Silk House Sequences. Kuva © Jari Kallio.

Nauttiessani Arditti-kvartetin suurenmoisesta Sir Harrison Birtwistlen The Silk House Sequencesin (2015) esityksestä Viitasaaren kirkossa kesäisenä perjantai-iltana, huomasin miettiväni, josko tuntemuksistani voisi verrata siihen kohtaamisen riemuun, jota Beethovenin myöhäiset kvartetot kenties aikalaiskuulijoissaan herättivät.

The Silk House Sequences on mestariteos. Se on ehdottomasti säveltäjänsä näköinen, mutta se on sitä samalla ennakoimattomalla tavalla kuin nuo kokonaan uuden tason Beethovenin luomistyössä avainneet viimeiset kvartetot aikoinaan.   

Ei sillä, että The Silk House Sequences varsinaisesti kuulostaisi Beethovenilta. Itse asiassa, eipä se kuulosta erityisen samanlaiselta Birtwistlen omiin, aiempiin kvartettoihin verrattunakaan.

9 Movements for String Quartet (1991-96), tuo päätösfuugaan huipentuva sarja lyhyitä fantasioita, oli Birtwistlen tapa etsiä muotoratkaisuja lyhyiden fragmenttien puitteissa, kun taas The Tree of Strings (2007) on yksiosainen, asteittain rakentuvien ja kehittyvien sointien kiehtova tutkielma.

Edeltäjiensä tapaan puolituntinen The Silk House Sequences taasen on rytmien, ostinatojen ja tekstuurien polyfoninen kaikkeus. Useiden eritahtisten kellokoneistojen mielikuva on jälleen keskeinen lähtökohta Birtwistlelle, johtaen rikkaaseen, alati muotoaan muuttavaan soivaan kudokseen.

Sävellyksen nimi viittaa Birtwistlen nykyiseen kotiin, vanhaan silkkitehdasrakennukseen Wiltshiressa, Lounais-Englannin maaseudulla. Syntymiljööstään huolimatta The Silk House Sequences karttaa pastoraalitunnelmia Birtwistlen tuotannolle tyypilliseen tapaan.

The Silk House Sequencesissa Birtwistle rakentaa hiljaisuuden rajoille mitä hienovaraisimpia tekstuureja, särkeäkseen ne sitten yllättävin, liki beethovenmaisin sforzatoin. Yllätyksellisyys onkin The Silk House Sequencesin luonteenomainen piirre. Birtwistle tuntuu aina löytävän materiaalistaan uusia polkuja, jotka johdattavat kuulijansa kerta toisensa jälkeen mitä jännittävimpiin ja odottamamattomimpiin suuntiin.

Kaikessa hienovireisessä moninaisuudessaan The Silk House Sequences on esittäjilleen perin vaativa, joskin myös äärimmäisen palkitseva teos. Sen rytmiset kerrostumat, alati muotoaan muuttavat tekstuurit ja draamallinen kokonaismuoto asettavat kiehtovia hasteita, joiden parissa Arditti-kvartetti vaikutti olevan kertakaikkisen kotonaan. Nämä oivalliset muusikot herättivät Birtwistlen partituurin soivaan todellisuuteen ihastuttavalla rytmisellä tarkkuudella, sointiviahteiden herkkyydellä sekä ilmaisun perinpohjaisella intensiteetillä.

Musiikin ajan säveltäjävieras Chaya Czernowin ja Arditti-kvartetti Viitasaarella perjantaina. Kuva © Jari Kallio.

Musiikin ajan säveltäjävieras Chaya Czernowin ja Arditti-kvartetti Viitasaarella perjantaina. Kuva © Jari Kallio.

Ohjelman jälkimmäisellä puoliskolla avautumistaan odotti perin erilainen musiikillinen avaruus, kun Arditti-kvartetin muusikot yhdessä Pariisin IRCAM-musiikkikeskuksen äänisuunnitelijoiden kanssa valmistautuivat sukeltamaan Chaya Czernowinin jousikvartetolle ja elektroniikalle sävelletyn HIDDEN (2013-14) -teoksen maailmoihin.

Teoksessaan israelilaissyntyinen Musiikin Ajan tämänvuotinen säveltäjävieras yhdistää livekvartetin osuutta ja siitä tietokoneavusteisesti muokattua äänimaisemaa voidakseen syvemmin tutustua sävelmateriaalinsa olemukseen ja sen ominaisuuksien havaitsemiseen. Soitinyhtyeen ohella äänilähteinä toimivat ympäri salia sirotellut kaiuttimet.

Näistä kaiuttimista muodostuu ikäänkuin peilisali, jonka pinnoilta kuulija saattaa poimia mitä moninaisimpia heijastuksia jousikvartetin äänimaailmasta. Näin avautuu kiehtovien perspektiivien tila, jonka huomaan on ilo heittäytyä.

Livekvartetin musiikillinen materiaali koostuu sarjasta fragmentteja, jotka sirottuvat ajan kiertoon verkkaisesti. Erilaisin pizzicatoin, joustuksin ja glissandoin Czernowin luo rikkaan tekstuurien kirjon musiikin ja hälyäänten rajoille. Vaikka dynaaminen asteikko painottuu mitä moni-ilmeisimpään pianissimoon, välillä musiikki tihentyy vaikuttaviin, lähes raastaviin hupennuksiin.

Neljäkymmentäviisiminuuttisen kestonsa puitteissa HIDDEN houkuttelee kuulijan syvälle äänen fyysisten ja psykologisten ulottuvuuksien juurille. Kyseessä ei ole ainoastaan hyvin persoonallinen teos, vaan kokonaan uudenlainen tapa kuulla ja kuunnella.

Arditti-kvartetin huippumuusikot ja IRCAMIN oivallinen äänisuunnittelutiimi olivat erinomaisia oppaita tällä aiemmin käymättömien polkujen musiikkimatkalla. Voiko kesäiltaansa enää paremmin viettää?

— Jari Kallio

Arditti- kvartetti:
Irvine Arditti, viulu
Ashot Sarkissjan, viulu
Ralf Ehlers, alttoviulu
Lucas Fels, sello

IRCAM

Serge Lemouton, tietokoneavusteisen musiikin suunnittelija
Luca Bagnoli, äänisuunnittelija
Maxime Mantovani, äänisuunnittelun assistentti

Sir Harrison Brirtwistle: The Silk House Sequences (2015) for string quartet
Chaya Czernowin: HIDDEN (2013-14) for string quartet and electronics

Musiikin aika, Viitasaaren kirkko, Viitasaari
Perjantai 6.7.2018, klo 19.00

Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu kokoaa nuorten laulajien huiput Helsinkiin toukokuussa 2019

Kateryna Kasper, kuva Heikki Tuuli.

Kateryna Kasper, kuva Heikki Tuuli.

Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu kokoaa jälleen ensi keväänä maailman nuorten laulajien parhaimmiston Helsinkiin. Kahdeksatta kertaa järjestettävä kilpailu käydään Musiikkitalossa 20.–29. toukokuuta 2019. Kolmivaiheisessa kilpailussa on miesten ja naisten sarjat, joissa palkintoja jaetaan yhteensä 173 000 euron edestä.

Yksi maailman merkittävämmistä laulukilpailuista, Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu on tarkoitettu nuorten laulajien parhaimmistolle kansalaisuudesta riippumatta. Professori, laulaja ja laulupedagogi Mirjam Helinin (1911–2006) perustaman kilpailun tavoitteena on löytää lahjakkaimmat nuoret laulajat ja luoda vahva noste heidän kansainväliselle uralleen.

Miesten sarjassa yläikäraja on 32 vuotta ja naisten sarjassa 30 vuotta. Kilpailun molemmissa sarjoissa palkitaan neljä parasta; ensimmäinen palkinto on 30 000 euroa, toinen palkinto 25 000 euroa, kolmas palkinto 15 000 euroa ja neljäs palkinto 10 000 euroa. Kilpailussa jaetaan myös 3000 euron palkinto parhaasta suomalaisen yksinlaulun esityksestä ei-suomalaiselle laulajalle.

Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu on tunnettu hyvien palkintojen ja arvovaltaisen tuomariston lisäksi vaativasta ohjelmistostaan. Kilpailijoiden tulee sisällyttää laajaan kilpailuohjelmaansa ooppera- ja oratorioaarioita sekä useita yksinlauluja, joista yhden pitää olla suomalaisen säveltäjän yksinlaulu.

Alkukilpailu käydään 20.-23.5. ja välikilpailu 25.-26.5. Voittajat selviävät 29.5.2019 klo 18 käytävässä loppukilpailussa, jossa kahdeksan finalistia esiintyy Radion sinfoniaorkesterin säestyksellä ja Hannu Linnun johdolla.

Kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimii Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellinen johtaja Jorma Silvasti, joka hoiti tehtävää myös vuosien 2009 ja 2014 Mirjam Helin -laulukilpailuissa. Edellisen, vuoden 2014 Kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun naisten sarjan voitti sopraano Kateryna Kasper Ukrainasta ja miesten sarjan tenori Beomjin Kim Etelä-Koreasta.

Sähköinen ilmoittautuminen kilpailuun avautuu mirjamhelin.fi-verkkosivuilla 1. syyskuuta ja  päättyy  30. marraskuuta 2018. Kilpailuun valitut laulajat julkistetaan tammikuussa 2019.

Booky.fi pääomistajaksi nuottikauppa Ostinatoon

Booky.fi Oy on ostanut enemmistöosuuden nuottikauppa Ostinato Oy:stä Taideyliopiston ylioppilaskunnalta. Kaupan myötä Booky.fi:sta tulee Ostinaton enemmistöomistaja 54 prosentin omistusosuudella.

– Booky.fi on sitoutunut kehittämään Ostinaton toimintaa ja jatkamaan sitä nykyisen, asiantuntevan henkilökunnan vetämänä, iloitsee Booky.fi Oy:n pääomistaja Antti Ypyä.

Ostinato on paperinuotteja myyvä nuottikauppa. Taideyliopiston ylioppilaskunnan edeltäjä Sibelius-Akatemian ylioppilaskunta perusti nuottikaupan vuonna 1979 yhdessä seitsemän muun musiikinopiskelijoiden järjestön kanssa. Yrityksen ensisijainen tehtävä on alusta lähtien ollut suomalaisten musiikinopiskelijoiden palveleminen.

Ostinato muuttaa heinäkuun lopussa Töölöntorilta Musiikkitaloon Fugan naapuriin.

Kari Heiskanen ohjaa ja Teemu Muurimäki puvustaa Sevillan parturin Savonlinnan Oopperajuhlille kesällä 2019

Kari Heiskanen ohjaa Sevillan parturin kesälle 2019. Oopperan pääroolin laulaa Ville Rusanen.

Kari Heiskanen ohjaa Sevillan parturin kesälle 2019. Oopperan pääroolin laulaa Ville Rusanen.

Oman uutuustuotannon lisäksi kesän kohokohtia ovat kaksi vierailua, joista toinen on “Savonlinnan Oopperajuhlien historian suurin panostus”

Perjantaina käynnistyvien Savonlinnan Oopperajuhlien kesän 2019 ohjelmisto on julkistettu. Ensi kesän uutuusooppera on juhlien omaa tuotantoa oleva Gioachino Rossinin Sevillan parturi, jota ei ole koskaan ennen nähty Savonlinnassa. Oopperan ohjaa Kari Heiskanen.

Sevillan parturissa on yllätyksiä ja toiminnallisuutta, se on kaikin puolin värikäs farssi. Juonihan on koomisissa oopperoissa aina sama: ensin asiat sotketaan, sitten ratkaistaan. Lopussa kaikki ovat onnellisia, varsinkin sopraano ja tenori, koska he saavat toisensa ilman, että kukaan kuolee”, Heiskanen sanoo.

Ensimmäisen oopperapuvustuksensa Sevillan parturiin tekee muotisuunnittelija Teemu Muurimäki. ”Ohjaaja antaa suunnittelulleni melko vapaat kädet. Yhteisissä keskusteluissa syntyy käsitys siitä, näkyykö puvuissa epookki vai vain viitteitä siihen. Linna on jo lähtökohtaisesti vaikuttava, joten puvutkin saavat olla näyttäviä”, Muurimäki sanoo.

Kaksi vierailua, joista toinen julkistetaan myöhemmin

Kesän 2019 toinen kahdesta vierailusta on Johann Straussin säveltämä, Wienin Volksoperan esittämä LepakkoLepakko on Volksoperan kestosuosikki ja yksi maailman suosituimmista opereteista.

Kauden toinen vierailu sen sijaan julkistetaan hieman myöhemmin. ”Sen voin jo sanoa, että tuotanto on oopperajuhlien historian suurin panostus, ja myös tuotannollisesti poikkeuksellisen mittava”, Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellinen johtaja Jorma Silvasti paljastaa.

Ensi kesänä ohjelmistoon palaavat kesän 2017 hitit: David McVicarin ohjaama Verdin Rigoletto sekä Mozartin Ryöstö seraljista. 

Laulukilpailusta c-molli-messuun

Kesään 2019 kuuluu myös tehokkaasta tuomarityöskentelystä tunnettu Timo Mustakallio -laulukilpailu, joka etsii jälleen lupaavaa laulajaa tulevaisuuden tähtikartastolle.

Oopperajuhlakuoro pääsee loistamaan Mozartin c-molli-messussa, joka kuullaan Kerimäen kirkossa. Solisteina Tuuli TakalaMarjukka TepponenJussi Myllys ja Sami Luttinen.