Amfion pro musica classica

Category Archives: Tiedotteet

Rosenborg-Gehrmans stipendium till tonsättaren Cecilia Damström

Cecilia Damström. Photo © Marthe Veian

Cecilia Damström. Photo © Marthe Veian

Rosenborg-Gehrmans stipendium till ung tonsättare utdelas i år till den finlandssvenska tonsättaren Cecilia Damström. Prissumman som är 40000 kr (c. 3900 €) delas ut i samband med en konsert med O/Modernt kammarorkester i Stockholm den 11 november.

Cecilia Damström är född i Helsingfors. Hon har studerat komposition vid Tammerfors yrkeshögskola och vid Musikhögskolan i Malmö under ledning av Hannu Pohjannoro och Luca Francesconi.

Cecilia har vunnit första pris i ett flertal kompositionstävlingar såsom International Vocal Espoo Choral Composition Competition, Majaoja-stiftelsens kompositionstävling, International Linköpings Studentsångare Composition Award, International Josef Dorfman Composition Competition samt priset ”Årets barnopera” på Finlands Aino-gala med hennes barnopera ”Dumma Kungen” 2018.

Hennes verk har spelats på festivaler såsom Tammerfors Biennalen (2010, 2012 och 2014), Summer Sounds Festival av Avanti! Chamber Orchestra, samt Kokonainen Festivalen i Tavastehus där hon verkar som composer in residence 2016-2020.

Damströms digra verkförteckning innehåller kammarmusik, vokal- och körmusik, orkesterverk samt tre kammaroperor. Hennes musik har framförts i Kanada, Tyskland, England, Holland, Spanien, Sverige, Danmark, Norge, Island och Tjeckien.

Hon har nyligen fått en beställning av Finska Nationaloperan för barnoperan ”Djurens planet” som har sitt uruppförande i mars 2019.

Hon medverkade i ”KVASTs” – Kvinnlig Anhopning av Svenska Tonsättare, 10-årsjubileum på Konserthuset i Stockholm med pianokvintetten ”Aino” som uruppfördes tidigare i år.


Inge och Einar Rosenborgs Stiftelse för svensk musik grundades 1950 och har som ändamål att genom Gehrmans Musikförlag, i vilket stiftelsen har 80 % av aktiekapitalet, verka för utgivning och framförande av värdefull svensk musik, samt att genom bidrag och stipendier stödja svenskt musikliv.

Gehrmans Musikförlag är sedan 1893 ett av de ledande musikförlagen i Norden tillsammans med dotterbolaget Fennica Gehrman i Finland. Gehrmans erbjuder musik och musikpedagogik av hög kvalitet genom samarbete med de främsta kreatörerna. Gehrmans vision är att bidra till ett dynamiskt musikliv som ger många fler människor rika upplevelser, utveckling och bildning och där de kreatörer som skapar dessa möjligheter har de bästa förutsättningar.

VII Kansainvälinen Jorma Panula -kapellimestarikilpailu alkaa tiistaina 13.11.

Jorma Panula

Jorma Panula

VII kansainvälinen Jorma Panula -kapellimestarikilpailu järjestetään Vaasan kaupungintalolla 13.–16.11.2018. Euroopan arvostetuimpiin kapellimestarikilpailuihin kuuluva Jorma Panula Kapellimestarikilpailu järjestetään jo seitsemättä kertaa. Neljä päivää kestävien kilpailujen aikana päästään seuraamaan useiden taitavien kapellimestarien työskentelyä lähietäisyydeltä. YLE televisioi kilpailun finaalin suorana lähetyksenä Yle Teema Fem -kanavalla.

Tänä vuonna kilpailuun saapui määräaikaan mennessä 145 hyväksyttyä ilmoittautumista, joista huolellisessa esikarsinnassa valittiin 20 kilpailijaa 11:stä Euroopan maasta sekä neljä kilpailijaa varasijoille. Näiden 20:n joukkoon pääsi kaksi Suomen edustajaa: Ross Jamie Collins ja Kaapo Ijas. Kaikkiaan kilpailuun tuli hyväksyttyjä hakemuksia 23 eri maasta. Eniten hakemuksia kilpailuun tuli Espanjasta (20), Suomesta (18), Italiasta (16), Saksasta (15), Ranskasta (14) ja Isosta-Britanniasta (14). Frantisek Macek ja Pierre-Antoine Marcais nousivat varasijoilta kilpailuun mukaan Anton Holmerin ja Dániel Erdélyin jäätyä kilpailusta pois. Kilpailussa jaettavista palkinnoista ensimmäinen palkinto on 11 000 euroa, toinen palkinto 8 000 euroa ja kolmas palkinto 6 000 euroa.

Kilpailun järjestäjänä toimii Viljo ja Maire Vuorion Säätiö yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa. Kolmen vuoden välein järjestettävän kisan taiteellisena johtajana ja puheenjohtajana on toiminut kilpailun historian alusta asti akateemikko Jorma Panula. Tämänkertaisen kilpailun tuomaristoon kuuluvat kapellimestarit Ralf Gothóni (Suomi), Eva Ollikainen (Suomi), Ole Kristian Ruud (Norja) ja Josep Caballé Domenech (Espanja). Lisäksi tuomaristoon kuuluvat Vaasan kaupunginorkesterin ja Jyväskylä Sinfonian muusikkoedustajat. Kilpailun orkestereina toimivat yhteistyössä Vaasan kaupunginorkesteri ja Jyväskylä Sinfonia.

Yleisö on tervetullut seuraamaan kilpailua kaikissa sen vaiheissa. Ensimmäisiin alkueriin ti 13.11. sekä semifinaaliin to 15.11. yleisöllä on vapaa pääsy. Keskiviikkona 14.11. toisessa alkuerässä kuullaan säveltäjä Kimmo Hakolan kilpailua varten sävelletty tilausteos IKH RED op. 98 sekä Camille Saint-Saënsin Sellokonsertto nro 1, jossa solistina on Turun XIII sellokilpailun voittaja ja lokakuussa järjestetyssä VI Kansainvälisessä Paulon sellokilpailussa neljänneksi sijoittunut suomalainen sellisti Leonardo Chiodo. Nelipäiväinen kapellimestarikilpailu huipentuu Vaasan kaupungintalolla 16.11. kolmen finalistin johtamaan konserttiin. YLE televisioi kilpailun finaalin suorana lähetyksenä Yle Teema Fem -kanavalla ja lisäksi semifinaali ja finaali striimataan suorana Areenassa.

Kilpailuun valitut:
Carlos Ocana Arroyo (Espanja)
Stefan Bone (Saksa)
Ross Jamie Collins (Suomi / Englanti)
Diogo Manuel Almeida Costa (Portugali)
Jonas Ehrler (Sveitsi)
Gaddiel Dombrowner (Ranska)
Ka Hou Fan (Portugali)
Kaapo Ijas (Suomi)
Ales Kománek (Tšekki)
Piero Lombardi Iglesias (Espanja / Italia)
Virginia Martinez (Espanja)
Dimas Ruiz Santos (Espanja)
Antonin Rey (Ranska)
Benjamin Schäfer (Saksa)
Ondrej Vrabec (Tšekki)
Angus Webster (Englanti)
Katharina Wincor (Itävalta)
Johannes Zahn (Saksa)
Frantisek Macek (Tšekki)
Pierre-Antoine Marcais (Ranska)

2 varasijaa:
Markus Luomala (Suomi)
Fergus McAlpine (Englanti)

Li Wei Qin esittää Tšaikovskin Rokokoo-muunnelmat RSO:n kanssa

 

Li-Wei Qin

Li-Wei Qin

Arvostetun Naumberg-kilpailun voittanut kiinalais-australialainen sellisti Li Wei Qin soittaa Tšaikovskin Rokokoo-muunnelmat RSO:n solistina 9.11. Musiikkitalossa. Lisäksi hän esiintyy Tšaikovskin pianotriossa myöhäisillan kamarimusiikissa yhdessä RSO:n muusikoiden kanssa. Konsertissa jatkuu myös orkesterin ja ylikapellimestari Hannu Linnun Lutosławskin sinfonioiden esitys- ja levytysprojekti – vuorossa on puolalaissäveltäjän 2. sinfonia. Lopuksi kuullaan Prokofjevin sinfoninen sarja Sota ja rauha.

Konsertti Ylen kanavilla:
Yle Radio 1 & Yle Areena 9.11. klo 19
Yle Teema 30.12.
Yle TV1 5.1.

Sibelius-Akatemian ooppera modernisoi Brittenin The Rape of Lucretian osaksi yliopistomaailmaa

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian oopperan syksyn tuotantona nähdään Benjamin Brittenin The Rape of Lucretia (1946).  Oopperan esiintyjät ovat oopperakoulutuksen maisteriohjelman sekä laulumusiikin opiskelijoita. Ohjauksesta vastaa brittiläinen Victoria Newlyn, joka ohjasi viimeksi Sibelius-Akatemian oopperalle Brittenin Kesäyön unelman keväällä 2017. The Rape of Lucretia esitetään Musiikkitalon Sonore-salissa 16.–23. marraskuuta.

The Rape of Lucretia pohjautuu antiikin tarinaan, jonka keskiössä on aviomiehelleen uskollisen Lucretian kohtalo. Hyveellinen vaimo joutuu Rooman Tarquinius-prinssin raiskaamaksi ja häpäistynä riistää hengen itseltään. Historian mukaan Lucretian kokeman kohtalon uskotaan synnyttäneen Rooman kaupunkivaltion kansalaisissa kipinän, joka johti kapinaan ja Rooman imperiumin syntyyn.

Sibelius-Akatemian oopperan tulkinnassa Lucretian tarina tuodaan modernin eurooppalaisen yliopiston luentosaliin. Oopperan kertojahahmot Male Chorus ja Female Chorus kertovat tarinaa nykyaikaisen yliopiston kurssin luennoitsijoina. Kertojat esittelevät Lucretian legendaa sekä valottavat tapahtumien syitä ja seurauksia. Opiskelijat eläytyvät heidän ohjauksessaan tarinan roolihahmoihin.

– Brittenin luomat kertojahahmot kuljettavat tarinaa eteenpäin ja kommentoivat sitä. He myös provosoivat hahmoja tekemään kohtalokkaita päätöksiä, mutta pesevät sitten tilanteesta kätensä. Esityksessä on neljä teemaa: henkilökohtainen tarina väkivallanteon syistä ja seurauksista, hyvän ja pahan vastakkainasettelu, uskonnon rooli maailman tulkinnassa sekä vallan väärinkäyttö. Kaikki nämä ovat olleet merkityksellisiä läpi ihmiskunnan historian, ja ne ovat ajankohtaisia edelleen, Victoria Newlyn kertoo.

Yliopistomaailmaan sijoitettu luentoasetelma mahdollistaa myös sen, että tarinan ongelmakohdat voidaan tuoda esityksen keskiöön. Opiskelijahahmot ovat kuin yleisö, jolla on mahdollisuus ilmaista reaktionsa tarinan tapahtumiin, asioiden käsittelyyn ja kieleen.

– Aina kun olen nähnyt The Rape of Lucretian, on minua jäänyt vaivaamaan sama asia: miksi kertojahahmot kertovat raa’an ja synkän tarinan, mutta päättävät sen aina epätyydyttävään loppuratkaisuun? Mitä he yrittävät opettaa ja miksi? Tästä syntyi idea tehdä kertojahahmoista yliopiston lehtoreita, jotka luennoivat kurssillaan yhdestä esityksen pääteemasta: miehisyydestä, naisellisuudesta ja niiden roolista läpi historian.

Rooleissa:
Male Chorus: Topias Lundell / Tuomas Miettola
Female Chorus: Réka Bata / Minna-Leena Lahti
Collatinus: Gustav Johansson
Tarquinius: Henri Tikkanen / Jussi Vänttinen
Lucretia: Rachel McIntosh / Isabella Shaw
Junius: Emil Mahjneh
Bianca: Irina Nuutinen
Lucia: Johanna Takalo

FiBOn konsertissa 9.11.2018 Ritarihuoneella Vivaldia – ei kuitenkaan Neljää vuodenaikaa!

Essi Luttinen. Kuva © Alejandro Lorenzo

Essi Luttinen. Kuva © Alejandro Lorenzo

Antonio Vivaldi on paljon muutakin kuin kaikkien tuntema viulukonserttosarja Neljä vuodenaikaa. Suomalaisen barokkiorkesterin (FiBO) Ritarihuoneen residenssisarjan konsertissa Il prete rosso – Punainen pappi 9. marraskuuta paneudutaan monipuolisen säveltäjän muuhun tuotantoon, josta konsertin ohjelmaan on valittu erilaisia konserttoja, ooppera-aarioita ja soolokantaatti. Solisteina ovat mezzosopraano Essi Luttinen ja fagotisti Jani Sunnarborg. FiBOa liidaa viulisti Kreeta-Maria Kentala.

Vivaldi (1678–1741) sai pappisvihkimyksen 25-vuotiaana, mutta hänet vapautettiin heikon terveyden vuoksi virkavelvoitteista. Lempinimi ”Il prete rosso”, punatukkainen pappi, kuitenkin jäi. Tuohon ikään mennessä hän oli jo ehtinyt hankkia perinpohjaisen musiikillisen koulutuksen ja saada kotikaupungistaan Venetsiasta ensimmäisen viran, viulunopettajan toimen Ospedale della Pietàn tyttökoulussa, joka oli osa Venetsian tasavallan edistyksellistä sosiaalihuoltoa.

Ospedalien tyttöorkestereihin alettiin 1600-luvulla panostaa, ja niiden esiintymisistä tuli suosittuja seurapiiritapahtumia. Venetsia oli jo 1600–1700-luvuilla tupaten täynnä turisteja, ja etenkin löytölapsille omistetun Ospedale della Pietàn tyttöorkesteri oli matkailunähtävyys. Pietà oli Vivaldille tärkeä asemapaikka, jossa hän kehitti tunnetuinta keksintöään, virtaviivaisesti etenevää kolmiosaista solistikonserttoa, josta oli tuleva kansainvälinen menestystuote ja ylipäätään yksi merkittävimmistä innovaatioista, joita barokki jätti jälkeensä.

Vuonna 1711 Vivaldilta ilmestyi konserttokokoelma nimeltään L’Estro armonico (Harmoninen inspiraatio), josta muodostui 1700-luvun alkupuolen merkittävin yksittäinen musiikkijulkaisu. Kahden viulun ja sellon solistiyksikkö sekä moniosainen muoto tekevät ohjelmassa olevista L’Estro armonicon konsertoista numero 11 ja 2 pikemminkin Arcangelo Corellin vakiinnuttaman varhaisemman concerto grosso -sävellystyypin jatkajan. Suurin osa L’Estro armonicon konsertoista on kolmiosaisia vivaldilaisia konserttoja. Kahdestatoista konsertosta neljä on sävelletty peräti neljälle solistiselle viululle sekä sellolle, kuten nyt kuultava konsertto numero 1.

Vivaldi sävelsi yhteensä satoja konserttoja mitä erilaisimmille soittimille oboesta mandoliiniin. Useissa konsertoissa useamman solistin ryhmä, mutta yli puolet Vivaldin konsertoista on yhdelle solistille. Näistä 343 solistikonsertosta ehdoton enemmistö, 228 kappaletta, on sooloviululle, mutta Vivaldi oli kiinnostunut myös vastikään solistiseen tietoisuuteen nousseista tulokkaista, kuten sellosta ja fagotista. Fagottikonserttoja Vivaldi jätti jälkeensä peräti 39, ja nyt niistä kuullaan yksi, konsertto G-duurissa.

Vivaldi oli ennen kaikkea soitinsäveltäjä, mutta hän sävelsi myös vokaalimusiikkia. Vivaldin oopperat eivät kuitenkaan yltäneet suosiossa soitinmusiikin tasolle. Parhaimmillaan Vivaldi on yksittäisissä aarioissa, joissa Vivaldille tyypillisen valovoimaisuuden ja mielikuvituksellisuuden aistii vahvana. Ennen väliaikaa kuultava soolokantaatti Longe mala, umbrae, terrores on mitä luultavimmin sävelletty taiturinumeroksi jollekin kastraattilaulajalle.

Petteri Pitko alustaa konsertin Ritarihuoneella kello 18–18.30.

Lue lisää konsertista: http://fibo.fi/konsertit/2018/il-prete-rosso-punainen-pappi/