Amfion pro musica classica

Category Archives: Tiedotteet

Kuvataidetta Kuhmon kamarimusiikissa

Kuhmon Kamarimusiikki on 50. festivaalin kunniaksi myös monipuolinen kuvataiteen juhla. Kuhmo-talon aulassa on esillä Stefan Bremerin festivaalikuvia. Bremer on yksi Suomen tunnustetuimpia valokuvaajia ja Kuhmon Kamarimusiikkia hän on kuvannut jo vuodesta 1982. Bremerin valttina on kuvaustaitojen lisäksi kyky päästä lähelle ihmisiä ja hänen kuvissaan taiteilijat ovatkin poikkeuksellisen vapautuneita ja avoimia. Kuhmon brändin muotoutumisessa Stefan Bremerin kuvat ovat olleet avainasemassa.

Salakamarissa on esillä Pekka Lehtisen julisteita. Tuskin minkään muun merkittävän festivaalin visuaalinen suunnittelu on ollut yhtä pitkään saman tekijän toteuttamaa, sillä Lehtinen on vastannut Kuhmon ilmeestä jo vuodesta 1976. Jokainen vuosi on ollut teemansa mukaan erilainen, mutta selkeä ja tyylikäs visuaalinen linja on jatkunut.

Kamarimusiikin kolmas näyttely esittelee muotoilijana ja kuvanveistäjänä tunnetun Vesa Varrelan lasitaidetta. ”Varrelan taiteen keskeinen materiaali on lasi, mutta se muuntautuu erilaisten esineiden kuviksi ja usein siihen yhdistyy muita materiaaleja, muuta, esineitä ja valokuvia”, kuvaa Markku Valkonen. Varrelan näyttely nimeltä Tois pual jokke on esillä Kamarimusiikkikeskuksen Galleriassa.

Kesän näkyvin taideteos on Kaarina Kaikkosen Lennokkaasti kiihdyttäen. Kaikkonen käyttää teostensa materiaalina käytöstä poistettuja vaatteita, joten Kuhmoon syntyi teos festivaalin vanhoista t-paidoista. Teos toivottaa kamarimusiikkivieraat tervetulleiksi Kuhmo-taloon ja muistojen pariin.

Nostalgiaa on myös Kari Cavénin näyttävässä teoksessa Baabelin torni, joka rakentuu Kontion koulun vanhoista oransseista muovituoleista. Nämä tuolit ovat imeneet itseensä satoja unohtumattomia esityksiä vuosina 1974-2018, nyt ne ovat saaneet uuden elämän kirjaston lähelle tehdyssä suurikokoisessa teoksessa.

50. Kuhmon Kamarimusiikki alkaa sunnuntaina 14.7.

Kuhmon Paabelin torni

Kuhmon Paabelin torni

Sunnuntaina 14.7. alkaa 50. Kuhmon Kamarimusiikki, jota vietetään nostalgian merkeissä. Ohjelmassa on vuosikymmenten aikana tutuksi käyneitä suosikkiteoksia sekä merkittävimpiä Kuhmossa kuultuja kantaesityksiä. Beethovenilla alkava 71 konsertin ja kahden viikon mittainen festivaali päättyy lauantaina 27.7. konserttiin otsikolla 14 vuodenaikaa

Juhlavuoden nostalgia näkyy myös Kuhmon maisemassa, sillä Kontion koulun perinteikkäät oranssit muovituolit ja festivaalin vanhat t-paidat ovat saaneet uuden elämän tilataideteoksina. Kaarina Kaikkonen on tehnyt 333 paidasta teoksen Kuhmo-talon lipputankoalueelle ja Kari Cavén on rakentanut kirjaston lähelle Baabelin tornin koulun tuoleista. Nostalgiaa on tarjolla myös Stefan Bremerin valokuvanäyttelyssä Kuhmo-talossa ja Pekka Lehtisen julisteiden näyttelyssä Amatissa ja Salakamarissa. Kamarimusiikkikeskuksen Galleriassa puolestaan on esillä Vesa Varrelan lasitöitä.

Menneisiin festivaaleihin voi palata myös juuri ilmestyneessä Juhani Koiviston kirjoittamassa kirjassa Kamarimusiikkia Kuhmossa – viisikymmentä ihmeellistä kesää, jossa palataan kamarimusiikkimuistoihin kuvin ja sanoin. Konserttipaikoissakin on nostalgiaa, sillä nyt järjestetään entistä enemmän festivaalin alkuaikoina tärkeitä perukkakonsertteja.

Taiteilijavieraina on useita Kuhmon Kamarimusiikin alkuvuosien vakikävijöitä kuten Izumi Tateno, Seppo Kimanen ja Yoshiko Arai. Tuttujen taiteilijoiden joukkoon tuo uutta väriä ylistäviä arvioita saanut tuore Tshaikovski-kilpailujen voittaja pianisti Alexander Kantorow. Mukana on muitakin Tshaikovski-kilpailujen menestyjiä, sillä viulisteista Marc Bouchkov sijoittui toiseksi ja Aylen Pritchin jaetulle neljännelle sijalle ja sellisti Senja Rummukainen tuli kuudenneksi.

Savonlinnan Oopperajuhlat käynnistyy huiomenna torstaina

Muotisuunnittelija Teemu Muurimäen puvustama Sevillan parturi, kaksi ohjausta 2000-luvun kysytyimmältä oopperaohjaajalta David McVicarilta ja Milanon La Scala -teatterin historian ensimmäinen vierailu Suomessa – Oopperajuhlat muuttaa Savonlinnan kuhiksevaksi kansainvälisen oopperamaailman keskukseksi. Festivaalia vietetään 4.7.–3.8.

”Ohjelmistossa on paljon hymyä ja kepeyttä unohtamatta oopperan syvempiä tuntoja ja dramatiikkaa”, sanoo taiteellinen johtaja Jorma Silvasti.

Oopperajuhlat avaa kesän uutuus, Rossinin keveä Sevillan parturi, jonka puvustuksen on luonut Teemu Muurimäki. Mm. Dolce & Gabbanan ja Giorgio Armanin muotitaloissa työskennellyt suunnittelija tunnetaan erityisesti punaisen maton iltapuvuistaan. Hän tuo Sevillan parturin visuaalisuuteen huippumuotia, mutta hersyttelee sitä teatterin suomin vapauksin. Raikas lavastus on Antti Mattilan. Päärooleissa laulavat Laura VerrecchiaAlexey TatarintsevRaffaele RaffioVille Rusanen ja Shavleg Armasi, esitykset johtaa ranskalaiskapellimestari Frédéric Chaslin.

Uutuustuotannon ohjaaja on Kari Heiskanen, jonka mukaan ”hulvaton musiikki ja lavan tapahtumat saavat pontta toisistaan”. Heiskanen lupaa Parturin viihdyttävän alusta loppuun: ”Alkusoiton naulaamme tavalla, joka ei varmasti jätä ketään kylmäksi ja sama meno jatkuu finaaliin asti. Resitatiiveissa yleisön on lupa hengähtää, mutta sitten taas mennään!”

David McVicarilta Rigoletto sekä Rosvot tuoreeltaan Milanosta

Tinkimätön Sir David McVicar ohjaa festivaalin ohjelmistoon peräti kaksi teosta. Arvostelumenestys Rigoletto sai ensi-iltansa 2017 ja palaa ohjelmistoon nyt uudelleen. Ohjaaja itse saapuu valmistamaan esitykset. Rigoletton johtaa Philippe Auguin ja päärooleissa nähdään Ivan MagriDalibor Jenis ja Cristina Pasaroiu.

McVicarilta nähdään myös Verdin RosvotI masnadieri, heti tuoreeltaan sen Milanossa 18.6. olleen ensi-illan jälkeen. La Scala -teatteri esiintyy Savonlinnan Oopperajuhlilla 15.–20.7. Ryhmän mukana saapuvat huippusolistit, Rosvojen Lisette OropesaFabio Sartori, Massimo Cavalletti ja Michele Pertusi sekä Gala Verdi-juhlakonsertin Sonya YonchevaGiorgio BerrugiLeo Nucci ja Ferruccio Furlanetto. Vierailuesitykset johtaa Michele Mariotti.

Tyylikäs Lepakko Wienistä ja Mozartia Tuhannen ja yhden yön tunnelmissa

Savonlinnan Oopperajuhlien kesän toinen vieras on Wienin Volksoper festivaalin päätösviikolla 30.7.–3.8. Wienin vieraat tuovat linnaan tyylikkään Lepakon operetin aidoimmassa muodossa ja saksankielisenä. Näyttämölle nousevat mm. Volksoperin taiteellinen johtaja Robert Meyer sekä sopraano Ursula Pfitzner, jolle kesä-Suomi on ennestään tuttu puolisonsa, baritoni Tommi Hakalan kautta.

Ohjelmistossa ovat myös Mozartin Ryöstöstä seraljistaTimo Mustakallio -laulukilpailukonsertti Kerimäen kirkossa ja kolmen metallibändin Opera Festival Rocks!.

Savonlinnan Oopperajuhlat julkisti kesän 2020 ohjelman, mukana mm. Karita mattilan juhlagaala

Ville Matvejeff. Kuva © Juha Törmälä

Ville Matvejeff. Kuva © Juha Törmälä

Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellisena johtajana syksyllä aloittava Ville Matvejeff aikoo raikastaa festivaalin tarjontaa: 

– Olen poiminut artesaanihenkisesti mukaan mielenkiintoisia taiteilijapersoonallisuuksia ja haluan esitellä tämän hetken virtauksia. Oopperajuhlat on ajassa kiinni, uuden polven tekijät nousevat vahvasti. Samalla pidän kiinni Oopperajuhlien ainutlaatuisesta tunnelmasta ja laadukkuudesta, Matvejeff sanoo.

Kesän 2020 uutuus on puolalaisen Karol Szymanowskin 1920-luvun sävellys Kuningas Roger, joka on viime vuosina kokenut uuden tulemisen suurissa oopperataloissa mm. Lontoon Covent Gardenissa, Bostonissa ja Tukholmassa. Suomessa se nähdään nyt ensi kertaa. Esityksen ohjaa nuoren polven oopperaosaaja, hiljattain Mortier Next Generation -palkinnon Belgiassa saanut Krystian Lada ja sen päärooleissa laulavat Fredrik ZetterströmHelena JuntunenSam Furness ja Karol Kozłowski.

Tenori Amadi Lagha, joka hurrattiin laulamaan aariansa peräti kahdesti kesän 2018 Turandotissa, palaa Olavinlinnaan Carmenin Don Joséna. Nimiroolissa leiskuvat sveitsiläissyntyinen moninkertainen kilpailuvoittaja Ève-Maud Hubeaux sekä Tuija KnihtiläCarmenista nähdään 1930-luvun Espanjaan viety, Oopperajuhlien rakastettu versio. La traviata on Mariusz Trelińskin psykologinen, yökerhoon sijoittuva ohjaus. Sen pääroolissa esiintyy mm. palkittu ruotsalaissopraano Ida Falk Winland ja esitykset johtaa Eva Ollikainen, jolle vierailu on debyytti Oopperajuhlilla.

Kesän 2020 ohjelmistossa jatkaa myös kuluvana kesänä nähtävä Sevillan parturi, joka esitetään uusin voimin. Bravuuriroolissaan Rosinana laulaa Annalisa Stroppa ja hänen seuranaan Tuomas KatajalaSevillan parturin johtaa italialaisen repertuaarin spesialisti Evelino Pidò.

Kroatian kansallisooppera Rijekasta tuo Oopperajuhlille kaksi merkittävää oopperateosta, joita Suomessa nähdään vain harvoin. Julius Caesar on Oopperajuhlien historian ensimmäinen Händelin ooppera ja yksi hänen parhaina pidettyjä teoksiaan. Jules Massenet’n herkkä Werther puolestaan on nähty Suomessa viimeksi yli 30 vuotta sitten. Ohjaaja Fabrizio Melano on amerikkalaisen oopperan supervaikuttaja, ja esitykset johtaa visionäärinen Yordan Kamdzhalov. Vierailuesityksissä on mukana myös Kroatian kansallisoopperan orkesteri.

Yksi suomalaisista tähtisopraanoista on ylitse muiden: Karita Mattilan kansainvälinen ura on kestänyt pian 40 vuotta ja jatkuu yhä oopperamaailman merkittävimmillä näyttämöillä. Hän viettää 60-vuotisjuhliaan yhdessä kapellimestari Hannu Linnun ja Oopperajuhlaorkesterin kanssa konsertissa, jossa kuullaan Karita Mattilalle tärkeitä aarioita hänen viime vuosien rooleistaan.

Ville Matvejeff johtaa itse Kuningas Rogerin ja Julius Caesarin esitykset.

Katso Ville Matvejeffin videohaastattelu tästä.

Helsingin kamarikuoron syyskauden ohjelmassa muun muassa Pärtin, Messiaenin ja Melartinin musiikkia

Helsingin kamarikuorolla on vilkas syyskausi luvassa. Kuoro pitää omia konsertteja kuukausittain esittäen useita merkittäviä nykymusiikkiklassikkoja ja esiintyy myös sekä Radion sinfoniaorkesterin että Helsingin kaupunginorkesterin kanssa.

Kesäkuussa Helsingin kamarikuoro kantaesittää Tampereen Sävel -festivaalilla Einojuhani Rautavaaran sekakuoroversion teoksesta Elämän kirja, joka on alunperin sävelletty mieskuorolle. Elämän kirja kuullaan pääkaupunkiseudulla myös syksyn konserteissa.

Syyskuussa juhlitaan rakkautta, ohjelmistossa on rakkausaiheisia teoksia renessanssin ja varhaisbarokin ajalta sekä nykymusiikin klassikkoja. Olivier Messiaen sävelsi 12-äänisen merkkiteoksensa Cinq rechants vuonna 1948, se aloitti uuden luvun 1900-luvun kuoromusiikissa. Hänen itsensä laatima teksti on rakkauden ja magian lävistämä ja tyyliltään osittain ranskankielistä surrealismia, osittain hänen itsensä keksimiä tavuja.

Virolainen säveltäjämestari Arvo Pärt saa runsaasti huomiota konserttiohjelmalla, joka esitetään lokakuussa eri puolilla Etelä-Suomea sekä Brysselin Arvo Pärt Days -tapahtumassa. Pärt-ohjelmaan on valikoitu viisi teosta liittyen pyhyyteen; konsertissa esitetään myös Rautavaaran musiikkia. Helsingin konsertissa vierailee myös puolalainen jousikvartetti NeoQuartet.

Kun Helsingin kamarikuoro pureutui Suomen suuriruhtinaskunnan ajan kuoromusiikin harvinaisuuksiin joukossa oli mukana myös useampi Erkki Melartinin säveltämä helmi. Marraskuussa kuoro syventyy hänen musiikkiinsa kokonaisen konsertin verran.

Syksyn aikana Helsingin kamarikuoro esiintyy myös RSOn kanssa, esittäen lokakuisella Magnus Lindberg -festivaalilla Gluckin oopperan Orfeo ed EuridiceHelsingin kaupunginorkesterin kanssa kuullaan puolestaan Helsingin kamarikuoron naisia, Holstin Planeetat-teoksessa marraskuussa.