Amfion pro musica classica

Monthly Archives: tammikuu 2017

You are browsing the site archives by month.

Sinfoniaorkesteri tutuksi -konsertti avaa orkesterimusiikin maailmaa Dvořákin 9. sinfonian avulla

sin tut

Radion sinfoniaorkesteri tekee orkesteria ja musiikin tekemisen työkaluja tutuksi koko perheelle suunnatussa konsertissa 4.2. Musiikkitalossa. Aihetta avataan Dvořákin 9. sinfonian avulla ja oppaina ovat kapellimestari Janne Nisonen ja pianisti Jukka Nykänen. Heidän kanssaan pohditaan mm. minkälaisia tunnelmia orkesteri voi luoda, miten säveltäjä käyttää orkesteria ideoidensa toteuttamiseen, miten Dvořákin uusi kotimaa Yhdysvallat kuuluu teoksessa, ja mitä tarkoittaa pastoraalimusiikki ja scherzo. Lisäksi tutustutaan orkesterisoittimiin ja soitinryhmiin.

Janne Nisonen on opiskellut orkesterinjohtoa Sibelius-Akatemiassa Hannu Linnun ja Atso Almilan johdolla. Tapiola Sinfoniettan lisäksi Nisonen on johtanut mm. Helsingin kaupunginorkesteria, Deutsche Kammerphilharmonie -orkesteria, Kamariorkesteri Avanti!a ja Keski-Pohjanmaan kamariorkesteria. Viime syksynä hän aloitti Pori Sinfoniettan ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana. Myös viulistina tunnettu Nisonen on toiminut Tapiola Sinfoniettan ensimmäisenä konserttimestarina Nisonen vuodesta 2007.

Jukka Nykänen on opiskellut pianonsoiton lisäksi mm. sävellystä, improvisaatiota sekä lied- ja kamarimusiikkia. Hän on esiintynyt mm. Helsingin juhlaviikoilla, Espoon kansainvälisellä pianoviikolla, Kuhmon kamarimusiikissa, LuostoClassicissa sekä Turun, Mäntän, Lemin ja Joroisten musiikkijuhlilla. Nykänen esiintyy säännöllisesti televisiossa mm. RSO Musiikkitalossa -konserttiohjelman kommentaattorina.

4.2. klo 15
SINFONIAORKESTERI TUTUKSI

Janne Nisonen, kapellimestari
Jukka Nykänen, juonto ja piano
Antonin Dvořák: Sinfonia nro 9 ”Uudesta maailmasta”

Taideyliopistolle 100 000 euron lahjoitus Niilo Helanderin säätiöltä

Niilo Helanderin säätiö lahjoittaa 100 000 euroa Taideyliopiston (joka aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivät) Taide on lahja -varainhankintakampanjaan. Lahjoitus on Niilo Helanderin säätiön historiassa mittava. Säätiö on tehnyt tärkeän periaatepäätöksen osallistuessaan Taideyliopiston pääomittamiseen.
.
”Säätiön on joka vuosi valittava aloja, joille apurahat kohdennetaan. Enimmäkseen apurahat jaetaan nuoremmille tieteen ja taiteen harjoittajille, mutta säätiö voi joskus varata suurempia apurahoja tärkeisiin kohteisiin. Sellainen on nyt Taideyliopisto, jonka varainhankintaa säätiö toivoo voivansa esimerkillään tukea”, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Matti Klinge.
.

Kunnallisneuvos Niilo Helander (1865–1930) perusti nimeään kantavan säätiön vuonna 1927 ja määräsi yhdeksi sen tehtäväksi tukea ja edistää suomalaista kulttuurityötä tieteen ja taiteen aloilla. Niilo Helanderin säätiössä koetaan juuri nyt olevan oikea hetki tukea taidekoulutusta ja sen tulevaisuutta.
.
”Toivomme Taideyliopiston menestyvän hyvin, ja toivomme voivamme tulevaisuudessa tukea sen opiskelijoita ja samoin muiden korkeakoulujen piirissä tapahtuvaa taiteen harjoitusta, opetusta ja tutkimusta”, Klinge toteaa.
.
”Merkittävä lahjoitus on osoitus siitä, että Niilo Helanderin säätiö haluaa olla mukana turvaamassa paitsi taidekoulutuksen, myös taiteen ja kulttuurin tulevaisuutta Suomessa”, Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki kiittää. ”Lahjoitus Taideyliopistolle on panostus luovuuteen, taiteidenvälisyyteen ja taiteiden tutkimukseen, jotka tuottavat uusia ajattelu- ja ratkaisumalleja ja parempaa tulevaisuutta.”
.
Taideyliopiston pääomakampanjassa kerätään lahjoituksia yrityksiltä, yhteisöiltä, säätiöiltä ja yksityishenkilöiltä 30.6.2017 saakka. Lahjoittaja ei voi kohdentaa lahjoitustaan yksilöityyn tarkoitukseen, vaan pääomasta saatava tuotto käytetään Taideyliopiston strategisiin kehittämiskohteisiin. Valtio tukee yliopistojen varainhankintaa yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Taideyliopiston tavoitteena on kerätä 5 miljoonaa euroa, joka voi vastinrahan avulla olla lähes 12,5 miljoonaa euroa. Tähän mennessä lahjoituksia on kertynyt jo yli 2,2 miljoonaa euroa.

Arvio: Adamsin passio-oratorion voima ja herkkyys saivat huipputoteutuksen Berliinissä

 

John Adamsin säveltäjäresidenssi Berliinin filharmonikoiden kanssa jatkui sir Simon Rattlen johdolla The Gospel According to the Other Mary -passio-oratorion huikealla konserttiesityksellä perjantaina. Kuva © Jari Kallio

John Adamsin säveltäjäresidenssi Berliinin filharmonikoiden kanssa jatkui sir Simon Rattlen johdolla The Gospel According to the Other Mary -passio-oratorion huikealla konserttiesityksellä perjantaina. Kuva © Jari Kallio

Ikinuori amerikkalaissäveltäjä John Adams viettää 70-vuotisjuhliaan tänä vuonna. Vaikka Adamsin musiikkia kuuleekin säännöllisesti myös eurooppalaisissa konserttiohjelmissa, kuluvalla kaudella monet orkesterit ovat omistaneet säveltäjälle aivan erityistä huomiota. Ennen joulua säveltäjä johti konserttisarjan Lontoon sinfoniaorkesterin kanssa Lontoossa, Pariisissa ja Dijonissa. Keväällä BBC:n sinfoniaorkesteri esittää Kansallisoopperassakin kuullun Doctor Atomic -oopperan (2004-05) Adamsin johdolla Lontoossa.

Vahvin jalansija tämän hetken ohjelmistossa säveltäjällä on kuitenkin Berliinin filharmonikoiden kanssa, sillä Adams on berliiniläisten kauden nimikkosäveltäjä. Kauden avaus kuultiin syyskuussa Adamsin johtaessa sävellyskonserttinsa. Kauden mittaan hänen musiikkiaan johtavat Berliinissä Alan Gilbert, Kirill Petrenko, Gustavo Dudamel sekä tietenkin orkesterin ylikapellimestari ja Adamsin musiikin pitkäaikainen esitaistelija sir Simon Rattle.

Kuluvalla viikolla Rattlen johtamien konserttien ohjelmassa on ollut yksi Adamsin tuotannon kiinnostavimmista teoksista, passio-oratorio The Gospel According to the Other Mary (2012). Kristillisen pääsiäisen tapahtumien ympärille kiertyvä monitahoinen teos sai kantaesityksensä Los Angeleisissa Gustavo Dudamelin johdolla reilut neljä vuotta sitten.

The Other Maryn libertto on monien Adamsin näyttämöteosten tavoin Peter Sellarsin koostama. Ajatus Adamsin säveltämästä passio-oratoriosta sai alkunsa Sellarsin mielessä jonkin aikaa El Niño -jouluoratorion (1999-2000) jälkeen. Olenbaisena kimmokkeena lienevät olleen myös Sellarsin Berliinissä dramatisoimat Bachin passiot.

Vaikka The Gospel According to the Other Mary nivoutuukin osaksi vuosisataista passioperinnettä, poikkeaa se kuitenkin traditiosta monin tavoin. Ensimmäinen osa päättyy intiimin tunnelmalliseen ehtoolliskohtaukseen toisin kuin esimerkiksi Bachilla. Jeesuksen pidätys tapahtuukin vasta toisen osan alussa. Perinteestä poiketen The Other Maryn päätöksenä ei ole Jeesuksen hautaus, vaan hänen ylösnousemuksensa.

Bachin tavoin The Gospel According to the Other Maryn libretossa Raamatun kertomus nivoutuu monisäikeisen lyriikan asuun. Adamsin passio-oratorio on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen kuvauksen ohella ennen kaikkea kertomus hänen läheisistään, heidän kokemuksistaan vaihtelevissa aikatasoissa, jotka kuljettavat kuulijaa nopein leikkauksin arkaaisten tapahtumien ja nykyajan välillä.

Kuten monesti passiodraamoissa, Jeesus esiintyy yksinomaan toisten hahmojen, kuoron ja kontratenorien ’evankelistatrion’ kautta. Pääsiäisen tapahtumien metafysiikkaa ja konkretiaa peilataan Dorothy Dayn, June Jordanin, Louise Erdrichin, Rosario Castellanosin, Hildegard bingeniläisen, Rubén Darion sekä Primo Levin tekstein.

Adamsin äärettömän rikas ja riemastuttavan monisyinen partituuri rakentaa vaikuttavan dramaattisen kokonaisuuden Solistit, kuoro ja orkesteri hehkuvat voimaa, epätoivoa ja jopa kauhua mutta toisaalta myös hellyyttä, surua ja syvää myötätuntoa.

Orkesterin sisällä Adamsin mielenkiintoisimpia soittimellisia ratkaisuja ovat cimbalomin, sähköbasson, harpun ja pianon yhdistelmä. Tämä eri rekistereissä kutkuttavasti soiva yhdistelmä ei päästä soittajia helpolla, mutta Luigi Gaggeron, Janne Saksalan, Majella Stockhausenin sekä Marie-Pierre Langlamentin käsissä lopputulos soi äärettömän hienosti.

Kuoron rooli on passioperinteen tavoin moninainen. Koskettavimmillaan kuoron osuudet ovat monissa rukouksissa, joista kenties mieleenpainuvin on En un dia de amor yo bajé hasta la tierra. Lasaruksen ylösnousemuksen ja Golgatan turba-kuorot puolestaan hyödyntävät laajalti erilaisten laulutekniikoiden potentiaalia liki György Ligetin kuoroteosten tavoin.

Lasaruksen ekstaattinen ylösnousemusaaria The Dead Cannot Celebrate Thee ja ensimmäisen näytöksen koskettava päätös The Passover saivat tenori Peter Hoarelta erinomaiset tulkinnat.

Kelley O’Connor oli mitä vaikuttavin Maria. Hänen vokaalisesti ja emotionaalisesti huikean vaativa osuutensa ilmensi kertakaikkisen upeasti Marian laajaa tunneskaalaa.

Erityisesti Marian lauluosuuksissa Adamsin siirtymät tunnesävyistä toiseen olivat nopeita, usein hienovaraisia, kuten monesti Mozartilla, välillä taas shokeeraavan jyrkkiä.

Upean illan lauloi myös Tamara Mumford, jonka Martha oli Marian täydellinen ja täydentävä pari. Martha on hahmona emotionaalisesti hillitympi, mutta juuri tämä mahdollistaa monien herkkien vivahteiden esiintuomisen.

Kontratenorit Daniel Bubeck, Brian Cummings ja Nathan Medley, jotka esiintyivät myös Lontoon sinfoniaorkesterin joulukuisessa El Niño -produktiossa, olivat kerrassaan oivallinen evankelistario, joiden monet osuudet tuottivat aina suurta iloa kuulaalla puhtaudellaan ja rytmisellä tarkkuudellaan.

Sir Simon Rattlen läheinen suhde Adamsin musiikkiin on jo Birminghamin vuosien perua.  Berliinissä Rattle on pitänyt Adamsin musiikkia esillä tasaisesti, merkittävimpänä etappina ennen kuluvaa kautta A Flowering Tree -oopperan (2006) esitykset reilu vuosikymmen sitten.

Rattle onkin säveltäjän itsensä sekä Esa-Pekka Salosen ohella aikamme merkittävimpiä Adams-kapellimestareita. The Gospel According to the Other Mary rakentui hänen johdollaan hienoksi kokonaisuudeksi, jonka äärettömän moninaiset sävyt hehkuivat upeasti Philharmoniessa.

Kaikki teoksen monet huiput, kuvasivatpa ne sitten kuoleman kauhuja, ylösnosemuksen ekstaasia, maanjäristyksen jylyä tai herkimpiä myötätunnon ja surun hetkiä saivat orkesterissa mitä hienoimman toteutuksen.

The Gospel According to the Other Maryn haastava intensiteetti peilautui myös yleisön voimakkaissa reaktioissa. Kaikkien mieleen teos ei ollut, sen saattoi huomata väliajan jälkeen sinne tänne katsomoon ilmaantuneista tyhjistä tuoleista. Mutta ylivoimaisesti suurimmalle osalle yleisöä teos oli mitä vaikuttavin kokemus. Sen saattoi aistia läpi illan salin aivan poikkeuksellisen rikkumattomasta hiljaisuudesta ja lopun suosionosoitusten intensiteetistä.

Vasta solistien, säveltäjän ja kapellimestarin tultua lavalle muusikoiden jo poistuttua malttoi yleisö hellittää aplodeistaan. Toivottavasti The Other Mary saadaan pian myös meille kuultavaksi.

— Jari Kallio

John Adams: The Gospel According to the Other Mary

Berliinin filharmonikot
Sir Simon Rattle, kapellimestari

Kelley O’Connor (Maria)
Tamara Mumford (Martha)
Peter Hoare (Lasarus)
Daniel Bubeck (kontratenori)
Brian Cummings (kontratenori)
Nathan Medley (kontratenori)

Berliinin radiokuoro
Daniel Reuss, kuoron valmennus

Berliini, Philharmonie

Pe 27.01.2017, klo 19.00

RSO esiintyy Musica nova Helsinki -festivaalin avajaiskonsertissa

Sauli Zinovjevin Batteria-teoksen muoto

Sauli Zinovjevin Batteria-teoksen muoto

Radion sinfoniaorkesteri esiintyy Musica nova Helsinki -festivaalin avajaiskonsertissa 1.2. Musiikkitalossa. Festivaalin taiteellisen johtajan André de Ridderin johdolla ohjelmassa on Ylen Sauli Zinovjevilta tilaaman Batteria-orkesteriteoksen kantaesitys sekä kaksi Suomen ensiesitystä –  Sebastian Hillin Reachings ja Andrew Normanin juuri Grawemeyer-palkinnolla palkittu Play. Lisäksi kuullaan hollantilaisen Michel van der Aan laulusarja Spaces in Blank, jonka solistina laulaa Nora Fischer. Konsertti lähetetään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä ja verkossa yle.fi/rso.

Saksalainen André de Ridder (s. 1971) on kansainvälisesti profiloitunut idearikas nykymusiikin esittäjä, joka on uudelleenmäärittänyt nykymusiikkia eri tyylilajien kautta, olipa kyseessä sinfoninen musiikki, pop, jazz, elektromusiikki, tai viimeaikaisen afrikkalaisten muusikkojen kanssa tehdyn projektin osalta, minimalismi. De Ridderin säännöllisinä yhteiskumppaneina ovat olleet nykymusiikin huippuyhtyeet kuten London Sinfonietta, Kölnin Ensemble Musikfabrik sekä de Ridderin oma stargaze kollektiivi, jonka kanssa hän on esiintynyt mm. Lontoon Barbicanissa ja Ruhrtriennale-festivaalilla.

Nora Fischer tunnetaan erityisesti työstään nykymusiikin parissa. Säveltäjät JacobTV ja Louis Andriessen ovat säveltäneet teoksiaan suoraan hänelle ja hän on työskennellyt mm. Steve Reichin, Michel van der Aan ja Kronos -kvartetin kanssa. Fischer on esiintynyt mm. Los Angelesin filharmonikkojen solistina sekä pitänyt soolokonsertteja mm. Amsterdamin Concertgebouwssa ja Los Angelesin Walt Disney Hall’ssa. Concertgebouw valitsi Fischerin ECHO Rising Stars -edustajaksi ja tässä roolissa hän konsertoi Euroopan keskeisimmissä konserttitaloissa kaudella 2017–2018.

Musica nova Helsinki kuuluu Euroopan merkittävimpiin nykymusiikin tapahtumiin. Joka toinen vuosi järjestettävä festivaali esittelee kiinnostavinta kotimaista ja kansainvälistä uutta musiikkia. Musica nova Helsinki perustettiin vuonna 1981 nimellä Helsinki Biennale. Festivaalin taiteellisena johtajana toimii kapellimestari André de Ridder. Pääjärjestäjät ovat Helsingin juhlaviikot, Helsingin kaupunginorkesteri, Suomen Kansallisooppera, Tapiola Sinfonietta ja Yleisradio.

1.2. klo 19
Keskiviikkosarja 9
MUSICA NOVA HELSINKI

André de Ridder, kapellimestari
Nora Fischer, sopraano
Sauli Zinovjev: Batteria, kantaesitys (Ylen tilaus)
Michel van der Aa: Spaces of Blank
Sebastian Hilli: Reachings
Andrew Norman: Play, ensi esitys Suomessa

Helsingin Kamarikuoron kevätkaudella juhlitaan Suomea kansainvälisessä valossa

Helsingin Kamarikuoro, maamme ainoa ammattilainen kamarikuoro, valaisee kevätkaudellaan 100-vuotiasta Suomea sekä osana kansainvälistä maailmaa että historiallisena ilmiönä. ”Vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlia juhlitaan joka puolella. Toivottavasti tästä tulee tilaisuus pohtia nationalismin ja isänmaallisuuden merkityksiä yhdistyneessä maailmassa, joka on yleismaailmallisten haasteiden edessä”, toteaa taiteellinen johtaja Nils Schweckendiek. Kevään ohjelmaan mahtuu näyttävien kotimaan konserttien lisäksi vierailu eurooppalaisen ammattikuoroverkosto Tenson festivaalilla Belgiassa.

Kevätkaudella Helsingin Kamarikuoro kantaesittää kaksi uutta tilausteosta. Musica nova Helsinki -festivaalilla kuullaan Tiina Myllärisen teos Railo, joka perustuu Harry Salmenniemen runotriptyykkiin. Belgian vierailulla kantaesityksensä saa argentiinalaissyntyisen Alejandro Viñaon vielä nimetön teos, joka käsittelee ensimmäistä maailmansotaa, tekstimateriaalin ulottuessa Aiskhyloksesta Mahatma Gandhiin. Helsingin kamarikuoro tekee myös yhteistyötä Sibelius-Akatemian kanssa: Klang-konserttisarjassa kantaesitetään neljän sävellysopiskelijan uudet teokset kamarikuorolle.

Helmikuisella Musica nova -festivaalilla Helsingin kamarikuoro on näyttävästi mukana. Festivaalin teemana tänä vuonna on ”Open spaces” ja Kiasmassa järjestetty konsertti tutkiskelee kuorosointia erilaisissa tilaratkaisussa. Myllärisen kantaesityksen lisäksi kuullaan Euroopan kantaesitys Qasim Naqvin teoksesta Fjoloy. Uusintaesityksen saa viime vuonna Einojuhani Rautavaara -sävellyskilpailun voittaneen Patiparn Jaikampanin teos Jaya Gāthā, jossa kuoro jakautuu eri ryhmiin, saaden aikaan jännittäviä surround-tehoja. Musica nova -konsertin toinen punainen lanka edustaa nykymusiikin kaanonia György Ligetin kolmen äärimmäisen haastavan teoksen muodossa.

Suomi ennen 1917

Historiaan sukelletaan maaliskuisessa konsertissa Suuriruhtinaskunnan lauluja, jossa tutkiskellaan Suomen kuoromusiikin historiaa ja sitä, kuinka monta ratkaisevaa askelta suomalaisen kulttuurin luomisessa otettiin jo suuriruhtinaskunnan aikana, ennen Suomen itsenäistymistä. Arkistoista on kaivettu unohdettuja ja tuntemattomia helmiä, kuten Jyväskylän seminaarin lehtori Ludvig Kiljanderin (1851–1911) yllättävän varhain sävellettyjä suomenkielisiä kuorolauluja.

Ajankohtaista aihepiiriä eli itsenäisyyttä ja kansainvälisyyttä peilataan myös lämmittämällä uudestaan Sampo Haapamäen haastava ja syvällinen suurteos Maailmamaa 16 laulajalle ja ääninauhalle, jonka HKK kantaesitti vuonna 2010. Säveltäjän mukaan teos ei ole poliittinen kannanotto, mutta häntä on kiehtonut etenkin jännite kansallismielisyyden ja Maailmamaa-utopian suuntaan etenevän ”kansainvälisyysmielisyyden” välillä. Kesäkuisella Musik vid havet -festivaalin vierailulla puolestaan peilataan kotimaisten sävelmestareiden teoksia kansainvälisiin kollegoihin, kuoroteosten, pianosävellysten ja jousimusiikin soidessa rinnakkain.

Kaikki kauden konsertit johtaa Helsingin kamarikuoron taiteellinen johtaja Nils Schweckendiek. Ohjelman täydentää kaksi kamarikonserttia, jossa kuoron laulajat Iida Antola ja Varvara Merras-Häyrynen esittäytyvät jännittävine resitaaliohjelmineen. Kauteen kuuluu myös levynjulkistus: BIS julkaisee loppukeväästä jo kuusi vuotta työn alla olleen tuplalevyn, joka sisältää Erik Bergmanin kuoromusiikkia.

Helsingin kamarikuoron kevätkausi 2017:

7.2. klo 19.30 Musica nova Helsinki: Sounds & Spaces @Kiasma, Helsinki

8.2. klo 21 Musica nova Helsinki: Le noir d’etoile, Temppeliaukion kirkko, Helsinki

14.3. klo 19 Suuriruhtinaskunnan lauluja, Ritarihuone, Helsinki

10.4. klo 19.30 Klang: Soikoon!, Musiikkitalo, Camerata, Helsinki

13.5. klo 19.30 In(ter)dependence, St. Rumbold’s Cathedral, Mechelen, Belgia

29.5. klo 19.30 Klang: In(ter)dependence, Musiikkitalo, Camerata, Helsinki

16.6. klo 18 Musik vid havet: Satavuotias Suomi, Inkoon kirkko

Kamarikonsertit:

7.4. klo 18 Sleep Tight: Iida Antola, sopraano; Daria Tudor, piano

7.5. klo 18 Rahmaninov & Rautavaara: Varvara Merras-Häyrynen, sopraano; Joel Papinoja, piano

Kauden ohjelma tarkkoine ohjelma- ja lipunmyyntitietoineen sekä kuvia median käyttöön löytyy Helsingin kamarikuoron kotisivuilta:

www.helsinginkamarikuoro.fi