Amfion pro musica classica

Monthly Archives: tammikuu 2019

You are browsing the site archives by month.

Radion sinfoniaorkesterin nuoret solistit valittu

Dalia Stasevska. Kuva © Jarmo Katila

Dalia Stasevska. Kuva © Jarmo Katila

12 koesoiton kautta valittua nuorta muusikkoa esiintyy Radion sinfoniaorkesterin solistina 24.4.Musiikkitalossa. Konsertin johtaa Dalia Stasevska.

Koesoittoihin osallistui yhteensä 105 nuorta ympäri Suomea. Valituiksi tulivat: Jussi Uuksulainen, klarinetti (s. 2000, kotipaikka Veikkola), Severi Huhdanpää, kontrabasso (s. 2006, kotipaikka Helsinki),Pippa Sieppala, viulu (s. 2001, kotipaikka Vantaa), Charlotta Westerback, alttoviulu (s. 1999, kotipaikka Helsinki), Hilda Kunnola, harppu (s. 2000, kotipaikka Helsinki), Lotus Tinat, viulu (s. 2000, kotipaikka Helsinki), Emil Hartikainen, viulu (s. 2003, kotipaikka Espoo), Áron Mojzer, fagotti (s. 1997, kotipaikka Helsinki), Juho Palonen, saksofoni (s. 2002, kotipaikka Hyvinkää), Joel Wendelin, tuuba (s. 1997, kotipaikka Helsinki), Kristian Sallinen, alttoviulu (s. 2001, kotipaikka Espoo) ja Lina Leikola, viulu (s. 1999, kotipaikka Helsinki).

Nuorten solistien konsertilla on pitkät perinteet RSO:n historiassa. Nuoret Radio-orkesterin solisteina -sarjan ensimmäiset konsertit pidettiin jo vuonna 1950. Sarja aloitettiin uudelleen vuonna 2003 pitkän tauon jälkeen: sitä edeltävä konsertti oli järjestetty vuonna 1995.

Nuorten solistien joukkoon ovat kuuluneet mm. Esa-Pekka SalonenAnssi Karttunen, Martti Rousi, Santtu-Matias Rouvali, Olli Mustonen, Marko Ylönen, Heini Kärkkäinen, Jaakko Kuusisto, Anu Komsi ja Reka Szilvay. RSO:n nykyisistä muusikoista myös nuoriksi solisteiksi on valittu mm. Jukka Harju, Ilari Angervo, Jukka Rautasalo, Kaisa Kortelainen, Laura Vikman, Tuukka Vihtkari, Emma Vähälä, Satu Huuskonen ja Tuomas Lehto.

Konsertti lähetetään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä ja Yle Areenassa ja myöhemmin Yle Teemalla 5.5. ja 12.5. sekä Yle TV1:ssä 11.5. ja 18.5.

Nuorten solistien konsertti 24.4., Dalia Stasevska, kapellimestari
Crusell: Klarinettikonsertto nro 2 f-molli, 1. osa. Jussi Uuksulainen, klarinetti
Larsson: Concertino op. 45/11, 3. osa. Severi Huhdanpää, kontrabasso
Bruch: Kaksoiskonsertto viululle ja alttoviululle e-molli 1. osa. Pippa Sieppala, viulu ja Charlotta Westerback, alttoviulu
Hannikainen: Morceau de Concert op. 7. Hilda Kunnola, harppu
Sibelius: Humoreskit nro 1 d-molli op. 87/1 ja nro 2 D-duuri op. 87/2. Lotus Tinat, viulu
Wieniawski: Polonaise brillante nro 1 D-duuri op. 4. Emil Hartikainen, viulu
von Weber: Andante e Rondo ungarese op. 35. Áron Mojzer, fagotti
Demersseman: Fantaisie sur un thème original. Juho Palonen, saksofoni
Williams: Tuubakonsertto,1. osa. Joel Wendelin, tuuba
Hindemith: Der Schwanendreher,1. osa. Kristian Sallinen, alttoviulu
Sibelius: Viulukonsertto d-molli op. 47, 3. osa. Lina Leikola, viulu

“KAARLE-KUNINKAAN METSÄSTYS” METROPOLIASSA HUHTIKUUSSA

kung_karls

Metropolian musiikin kevään 2019 suursatsaus on Fredrik Paciuksen 1852 säveltämä ensimmäinen suomalainen ooppera “Kaarle-kuninkaan metsästys”. Teos nähdään huhtikuussa neljästi opiskelijoiden ja korkeakoulusta jo valmistuneiden esittämänä.

Oopperassa ajankohdan poliittinen, isänmaallinen sanoma on verhottu historialliseen menneisyyteen.  Produktiossa ohjaaja Ville Sandqvist sekä visualisti Riina Nieminen ovat tyylitelleet epookkitarinan Ruotsin kuninkaasta, jonka tiedetään 1600-luvulla oikeastikin käyneen metsästysretkellä Ahvenanmaalla. Kansan ja valtaeliitin välinen suhde, virkavallan ja asukkaiden yhteentörmäykset sekä juonittelun ja uskollisuuden teemat puhuttelevat yleisöä nykypäivänäkin yhteiskunnallisten ilmiöiden näkökulmasta.

Laulullisesti “Kaarle-kuninkaan metsästys” on upean rikas teos. Musiikki on vaihtelevaa ja monipuolista. Tyylillisesti se edustaa syntyaikansa romanttista valtavirtaa, ja orkesterisointi on pursuilevan runsasta.

Kaarle-kuninkaan metsästykseen on valittu koelauluissa yhteensä 16 nuorta solistia. Päärooleissa nähdään mm. Eero Lasorla (Jonathan), Laura Juvonen / Veera Niiranen (Leonora) ja Samuli Takkula (Gyllenstjerna), Ilmari Leisma (Oxenstjerna), Anu Ontronen (leskikuningatar Hedvig Eleonora) sekä muissa rooleissa Anna ArolaElsa-Maija HelminenMaija TurunenMaria TurunenHilkka YlinäräKalle VirtanenSampsa HeiniöJussi KeltakangasOlli-Jaakko Miettunen ja Joonas Tuominen. Kaarle-kuninkaana vierailee Lina Johansson Lärkkullan kansanopiston musikaalikoulutuksesta (Lärkkulla Musical).

Orkesterina toimii yli 40-henkinen Helsinki Metropolitan Orchestra, jonka riveissä soittaa myös Metropolian nykyisiä ja valmistuneita opiskelijoita. Esitykset johtaa kapellimestari Sasha Mäkilä. Oopperan kuoro-osuuksista vastaa Helsingin filharmoninen kuoro.

Ohjaaja Ville Sandqvist kuvailee produktiota seuraavasti: “Libretisti Zachris Topelius ei ole ottanut sattumalta oopperan tapahtumapaikaksi Ahvenanmaata. Paikalla on väliä, valinta on merkityksellinen. Olemme rajamailla, välissä, kohtaamispaikalla, muistojen ja toiveiden äärellä. Saarella on jotakin kätkettyä, piilossa. Siellä se lymyilee ja kurkkii. Kuninkaalle luvattu hirvi on kaadettu. Sen me tiedämme heti alussa, mutta kuka sen on ampunut ja missä se on nyt? Entä missä nuori kuningas itse on ja kenen kanssa? Onko hän äitinsä kuningattaren seurassa vai kätkeytynyt kansan joukkoon? Joku vehkeilee, se on päivänselvää, mutta ketä vastaan? Minkä puolesta? Miksi? Joku on ihastunut, jopa rakastunut. Kuka? Kalastajatyttö Leonora ainakin, se on varmaa, mutta ehkä myös joku toinen. Kaikkien näiden kysymysten keskellä kehottaa kuningas lopussa meitä antamaan ’kaikkien kukkien kukkia’.”

Erilaiset kasvit luovat oopperaan sen tapahtumapaikat: merenrannan, linnanrauniot ja riemukkaat markkinat. Katsojat viedään 1900-luvun alkupuolen jugendista ja art decosta inspiraatiota ammentaneelle aikakaudelle. Riina Niemisen vahvoina visuaalisina esikuvina ovat esimerkiksi taiteilijat Gustav Klimt ja Alfons Mucha. Roolihenkilöiden pukuja koristavat monet kuosit ja kultainen väri. Kasvien symboliikka paljastaa myös tarinan henkilöistä salaisia merkityksiä.

Teoksessa hyödynnetään kierrätettyjä materiaaleja. Metropolian äsken käytöstä poistuneen historiallisen Bulevardin kiinteistön upeat tekstiilit saavat uuden elämän roolipuvuissa ja lavastuksessa.
Esitykset 5.4.–12.4.2019 Helsingin Konservatorion konserttisalissa

Pekka Kuusisto soittaa Bjarnasonin viulukonserton 8.2.

André de Ridder. Kuva © Marco Borggreve

André de Ridder. Kuva © Marco Borggreve

RSO esiintyy Musica nova Helsinki -nykymusiikkifestivaalilla 8.2. Musiikkitalossa. Festivaalin taiteellisen johtajan, André de Ridderin johdolla ohjelmassa on islantilaisen Daniel Bjarnasonin Emergence sekä viulukonsertto, joka on sävelletty solisti Pekka Kuusistolle. Konsertin päättää Tyondai Braxtonin runsaasti elektronikkaa sisältämä orkesteriteos TELEKINESIKSEN Suomen ensiesitys.

Barokkimusiikkia klubissa ja Kansalliskirjastossa

Kalevala-keikan esiintyjiä

Kalevala-keikan esiintyjiä

Tänä vuonna 30-vuotiaaksi ehtivä Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO) on aina kokeillut innokkaasti uutta. Keväällä 2019 orkesteri tarjoaakin kaksi uudenlaista konserttipaikkaa: G Livelabin FiBO-klubeissa muusikot soittavat ja jutustelevat rennossa ympäristössä, ja Kansalliskirjaston Kupolisalissa soi yökonserttien sarja.

G Livelabissa järjestettävät FiBO-klubit ovat hakeneet inspiraatiota Klasariklubista. FiBO-klubeissa yleisö pääsee kuulemaan monipuolista musisointia ja jutustelua tavanomaisesta konserttimiljööstä poiketen baarissa. Vieraina on Suomalaisen barokkiorkesterin muusikoita ja välillä muitakin, kuten ensimmäisessä illassa kansanmuusikoita. Klubi-illat ovat maanantaisin 28.1., 25.3. ja 27.5., joista viimeisin on yhteistyössä Klasariklubin kanssa. Tammikuun ja maaliskuun klubit alkavat kello 19, toukokuun klubi kello 20.

Maailman synty ja muuta suurta 28.1.2019: https://fibo.fi/konsertit/2019/fibo-klubi-maailman-synty-ja-muuta-suurta/

Barokkia Pohjolan kapakoista ja hoveista 25.3.2019: https://fibo.fi/konsertit/2019/fibo-klubi-barokkia-pohjolan-kapakoista-ja-hoveista/

FiBO-klubi @ Klasariklubi 27.5.2019: https://fibo.fi/konsertit/2019/fibo-klubi-klasariklubi-serkukset-kuin-ilvekset-vai-kaksi-marjaa/

** ** **

Kansalliskirjaston kauniissa Kupolisalissa järjestetään iltavirkkujen iloksi kolmen konsertin yökonserttisarja. Tunnin mittaiset keskiviikkokonsertit alkavat kello 21. Ensimmäinen konsertti 13.2. koostuu ranskalaisten viola da gamban mestareiden musiikista. Toisen konsertin teemana 10.4. on myötäelämisen kyky ja sen ilmeneminen musiikissa aina melankolisuudesta iloon asti. Konserttiin sisältyy myös ohjattu meditaatio. Kolmannessa konsertissa 12.6. kurkataan Johann Sebastian Bachin pohjattomalta vaikuttavaan sävellystuotantoon.

Kaikki elämän yöt 13.2.2019: https://fibo.fi/konsertit/2019/kaikki-elaman-yot/

Goe nightly cares, the enemy to rest 10.4.2019: https://fibo.fi/konsertit/2019/goe-nightly-cares-the-enemy-to-rest/

Eine kleine Bachmusik 12.6.2019: https://fibo.fi/konsertit/2019/eine-kleine-bachmusik/

Arvio: Barenboim ja Boulez Ensemble antoivat parastaan Pintscherin kantaesityksessä

Matthias Pintscherin NURin kantaesitys sunnuntaina Berliinissä. Kuva: Jari Kallio

Matthias Pintscherin NURin kantaesitys sunnuntaina Berliinissä. Kuva: Jari Kallio

”Täydellinen”, kuului Daniel Barenboimin lyhyt, mutta verrattoman osuva luonnehdinta Matthias Pintscherin uutuusteoksesta NUR (2018) pianolle ja kamariorkesterille. Teos sai kantaesityksensä sunnuntaina Berliinin Pierre Boulez Saalissa Barenboimin ja säveltäjän johtaman Boulez Ensemblen kahdenkymmenenyhden muusikon esittämänä. 

Daniel Barenboim Stiftungin ja Sekhri Family Foundationin tilausteoksena syntynyt NUR (Tuli niin hepreaksi kuin arabiaksikin) on merkittävä lisäys pianolle ja soitinyhtyeelle sävellettyjen konserttojen kirjallisuuteen, joka ei ole ollenkaan niin runsaslukuinen kuin perinteisten orkesterisäesteisten konserttojen, jos kohta Ligetin pianokonsertto (1985-88) onkin oivallinen esimerkki ensin mainitusta formaatista. 

Kesällä 2018 sävelletty, alati kiehtovaan pianon ja soitinyhtyeen dialogiin perustuva NUR on aivan erityisen mukaansatempaava teos. Otsikkonsa hengessä Pintscherin partituuri on lumouksen lailla kuulijaansa inspiroiva, hehkuvien soivien kuvien virta, jonka moninaiset musiikilliset ideat kietoutuvat teoksen kolmiosaiseen kaavaan. 

Käyrätorven johdanto käynnistää ensimmäisen osan hienovireisten tutti-repliikkien saattelemana. Pianon kimmeltävät soinnut liittyvät kudokseen moni-ilmeisen lyömäsoittimiston peilaamina. Soolosellolla on keskeinen rooli läpi teoksen, osana Pintscherin hienostunutta jousisatsia. 

Lyhyen kadenssin jälkeen avausosa haipuu vähitellen hiljaisuuteen mitä vangitsevammalla tavalla. Lyhyt toinen osa puolestaan piirtyy esiin hiljaisuudesta äärettömän herkin tekstuurein pitäen kuulijan tarkkaavaisuuden tiukasti aistillisen meditatiivisessa otteessaan.   

Päätösosa kohoaa punaiseen hehkuun, nopeiden tempojen ja tiheiden tekstuurien jännitteissä, jotka purkautuvat hetkellisinä roihuina. Solistin ja ensemblen vuoropuhelu on mitä kiehtovinta, kutoen soittimet yksi toisensa jälkeen huimaan soinnin verkkoon, joka tihentyy intensiivisiin päätöstahteihin.  

Daniel Barenboim, Matthias Pintscher ja Boulez Ensemble. Kuva: Jari Kallio

Daniel Barenboim, Matthias Pintscher ja Boulez Ensemble. Kuva: Jari Kallio

Barenboim ja säveltäjän johtaman Boulez Ensemblen muusikot antoivat parastaan NURin kantaesityksessä saaden yleisöltä ansaitut, innokkaat kiitokset. Pitkien aplodien jälkeen muusikot palasivat lavalle ja esitys toistettiin. Tämä olikin mitä erinomaisin ratkaisu uuden teoksen kohdalla.   

Iltapäivän konsertin alkupuolella kuultiin toinenkin ensiesitys, Pintscherin Verzeichnete Spur. Säveltäjä oli nimittäin uudistanut alun perin vuonna 2005 sävelletyn teoksensa elektronisen osuuden yhteistyössä Pariisin IRCAM-musiikkikeskuksen kanssa, ja teos kuultiin nyt ensimmäistä kertaa uudessa asussaan. 

Soolokontrabassolle, kolmelle sellolle, bassoklarinetille, kontrabassoklarinetille, harpulle, pianolle ja lyömäsoittimille sävelletty Verzeichnete Spur on tummien sointien vaikuttava tutkielma, jossa keskinäistä dialogia käyvät niin solisti, kamariyhtye kuin elektroninen materiaalikin.

Boulez Ensemble teki Pintscherin johdolla upeaa työtä Verzeichnete Spurin parissa. Yhdessä äänisuunnittelija Benoit Meudicin ohjaaman elekronisen materiaalin kanssa teoksesta muodostui mitä omintakeisin soiva kaikkeutensa, jonka synnyttämä vaikutus oli kerrassaan ainutlaatuinen.   

Kahden Pintscherin uutuuden välissä kuultiin Claude Debussyn vuonna1915 säveltämä mestariteos, Sonaatti huilulle, alttoviululle ja harpulle. Teoksen oli määrä tulla, Sello- (1915) ja Viulusonaattien (1916-17) ohella, osaksi kuuden sonaatin kokoelmaa Six sonates pour divers instruments, mutta Debussyn kuollessa vuonna 1918 projekti jäi keskeneräiseksi. 

Sonaatti huilulle, alttoviululle ja harpulle on kuin täydellinen jalokivi, jossa lumovoimaiset tekstuurit on sommiteltu omaleimaiseksi tulkinnaksi sonaatin kaavasta. Debussyn tapa kirjoittaa huilulle on aina yhtä hurmaavaa, kuten ovat alttoviulun ja harpun osuudetkin. 

Claudia Stein, Michael Barenboim ja Aline Khouri Debussyn sonaatin parissa Boulezsaalissa. Kuva: Jari Kallio

Claudia Stein, Michael Barenboim ja Aline Khouri Debussyn sonaatin parissa Boulezsaalissa. Kuva: Jari Kallio

Boulez Ensemblen muusikot Claudia Stein, Michael Barenboim ja Aline Khouri tarjosivat nautinnollisen tulkinnan Debussyn sonaatista, joka olikin erinomainen teosvalinta Pintscherin musiikin lomaan. Huumaava sointi yhdistettynä rakenteelliseen selkeyteen ja täydelliseen balansoitiin mahdollistivat syvän Debussy-elämyksen. 

– Jari Kallio

 

Boulez Ensemble

Matthias Pintscher, kapellimestari

Daniel Barenboim, piano

 

Matthias Pintscher: Verzeichnete Spur (2005/2019, uudistetun version kantaesitys)

Claude Debussy: Sonaatti huilulle, alttovilulle ja harpulle 1915)

Matthias Pintscher: NUR pianolle ja soitinyhtyeelle  (2018, kantaesitys)

Pierre Boulez Saal, Berliini

Sunnuntai 20.1.2019, klo 16