Amfion pro musica classica

Category Archives: Uutiset

RSO kantaesittää 13 uutta kotimaista teosta kaudella 2023‒2024

Radion sinfoniaorkesteri kantaesittää kaudella 2023‒2024 peräti 13 uutta sävellystä, mukaanlukien urkuteoksia, jotka kuullaan tammikuuksi 2024 valmistuvilla Musiikkitalon uruilla. Kauden teemasäveltäjät ovat Richard Strauss ja Sir George Benjamin. Kolmas teema ’tulevaisuus’ nostaa esiin nuoria suomalaisia muusikkoja ja säveltäjiä. 

Ylikapellimestari Nicholas Collonin kausi jatkuu vuoteen 2028 asti. ”Jatkokausi tuo ehdottomasti lisää vakautta ohjelmasuunnitteluun, kun tietää voivansa katsoa eteenpäin useita vuosia ja tehdä sävellystilauksia pitemmällä tähtäimellä” kertoo Collon RSO:n tiedotteessa. Collon on vahvistanut RSO:n asemaa kotimaisen musiikin tilaajana ja esittäjänä nostamalla mm. Lotta Wennäkosken ja Outi Tarkiaisen teemasäveltäjiksi.

Tulevalla kaudella uusia kotimaisia teoksia kantaesitetään ennätykselliset 13, joista kahdeksan on Yleisradion tilauksia. Teokset ovat Kaija Saariahon trumpettikonsertto, Magnus Lindbergin alttoviulukonsertto, Matthew Whittallin urkukonsertto, Sebastian Hillin viulukonsertto, Cecilia Damströmin ja Ilkka Hammon orkesteriteokset sekä Sebastian Fagerlundin Helenan laulu. Musiikkitalon uusilla uruilla kuullaan lisäksi Esa-Pekka Salosen urkukonserton Suomen ensiesitys. Ohjelmassa on myös kuusi uutta kamarimusiikkiteosta, joita kantaesitetään RSO:n muusikoiden suunnittelemalla kamarimusiikkifestivaalilla maaliskuussa sekä Sunnuntaisoitto-konserttisarjassa.

Richard Strauss -teemakonserteissa kuullaan mm. sinfoniset runot Don Juan ja Also sprach Zarathustra sekä Alppisinfonia. Konserttikausi päättyy Rachel Willis-Sørensenin tulkitsemiin Straussin Neljään viimeiseen lauluun. RSO-festivaalin fokussäveltäjä Sir George Benjamin tunnetaan erityisesti oopperoistaan, joista festivaalilla esitetään modernin oopperan klassikoihin kuuluva Written on Skin ja Into the Little Hill säveltäjän itsensä johdolla.

Esiintymistilaisuuksien tarjoaminen kotimaisille nuorille muusikoille kuuluu RSO:n perustavoitteisiin. Nicholas Collon halusi tehdä siitä kauden kolmannen teeman; niinpä RSO:n kanssa esiintyvät sellisti Senja Rummukainen, viulistit Otto Antikainen ja Tami Pohjola, alttoviulisti Julie Svačinová sekä pianisti Ossi Tanner. Lisäksi kuullaan Leevi Räsäsen vaskikvinteton kantaesitys sekä Joel Järventaustan orkesteriteos Sunfall.

Kauden avajaiskonsertin solistina 6.9. esiintyy eteläafrikkalainen sellisti-säveltäjä Abel Selaocoe, joka yhdistää soittoonsa improvisointia, laulua ja beatboxausta. Hän tulkitsee RSO:n solistina maaliskuussa 2023 Skotlannissa kantaesitetyn sellokonserttonsa Four Spirits. Kapellimestarivieraina ovat muun muassa urallaan vahvassa nosteessa oleva Ariane Matiakh ja Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Alain Altinoglu sekä St. Louisin sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Stéphane Denève. Pianistivieraita ovat mm. Chopin-kilpailun 2021 voittanut Bruce Liu ja Tšaikovski-kilpailun vain 13-vuotiaana voittanut Alexander Malofejev.

Kauden aikana RSO levyttää ylikapellimestarinsa johdolla Ondinelle  Magnus Lindbergin alttoviulukonserton, Kaksi serenadia sekä Absence-orkesteriteoksen. Lisäksi levytetään Lutosławskin orkesteriteoksia sekä Partita viululle ja orkesterille Christian Tetzlaffin kanssa.

RSO:n konserttilähetykset Yle Areenassa, Yle Teemalla ja Yle TV1:ssä keräsivät yhteensä yli 4,1 miljoonaa katsojaa vuonna 2022. Tulevanakin kautena konsertit lähetetään suorina lähetyksinä Yle Radio 1:ssä ja Yle Areenassa klo 19 sekä viivästettynä Yle Teemalla klo 20 alkaen.

Vanhan musiikin teko 2022 -tunnustus Annamari Pölhölle

Suomen vanhan musiikin liitto on myöntänyt Vanhan musiikin teko 2022 -tunnustuspalkinnon cembalisti Annamari Pölhölle. Kansainvälisenä vanhan musiikin päivänä 21.3. jaetun tunnustuksen saajan valitsi toimittaja Reetta Meriläinen kuuden ehdokkaan joukosta.

Annamari Pölhö on tehnyt pitkän uran freelance-muusikkona ja pedagogina. Palkintoperusteissaan Meriläinen totesi erityisen tärkeäksi sen, että Pölhö on ”luonut muille mahdollisuuksia päästä soittamaan yhdessä”. Esimerkiksi Seniorien barokkipaja-toiminta on saanut alkunsa Pölhön ideasta, minkä lisäksi Pölhö on ollut toteuttamassa myös lapsille ja nuorille suunnattuja produktioita Collegium ry:n kanssa. Tällä hetkellä Pölhö toimii Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa vanhan musiikin lehtorina ja aineryhmän johtajana.

Tunnustuspalkinto on myönnetty vuodesta 2017 alkaen ja sen ovat aiempina vuosina saaneet oopperayhdistys Orpheus’ Muses, FiBO Collegium, Kreeta-Maria Kentala, Ensemble Gamut! albumilla UT ja Turun vanhan musiikin seuran videotuotanto.

Kaija Saariahosta taiteen akateemikko

Presidentti Sauli Niinistö myönsi torstaina 23.2.2023 taiteen akateemikon arvonimen kolmelle merkittävälle suomalaistaiteilijalle. Musiikin alalla arvonimen sai yksi aikamme suurimmista säveltäjistä Kaija Saariaho (s. 1952).

Akateemikon arvonimi myönnetään taideneuvoston esityksestä erittäin ansioituneelle taiteilijalle. Taiteen akateemikkoja on kaikkiaan yksitoista; arvonimi on elinikäinen. Ainoa toinen musiikin akateemikko on tällä hetkellä kapellimestari Jorma Panula (s. 1930).  Asiasta kertoi ensimmäisenä STT.

Pacius-palkinto Susanna Mälkille

Svenska litteratursällskapet i Finlandin vuosittain myöntämä Fredrik Pacius ‑palkinto on myönnetty HKOn ylikapellimestari Susanna Mälkille (s. 1969) tämän ”intohimoisen analyyttisestä ja hienostuneen hallitusta muusikkoudesta”.  HKOn tiedotteessa Mälkin todetaan olevan erityisesti tunnettu taidokkaasta yhteistyöstään nykysäveltäjien kanssa. Hänen kansainvälinen läpimurtonsa tapahtui 1999, hänen johdettuaan Thomas Adèsin Powder Her Face ‑kamarioopperan Musica nova Helsinki ‑festivaalilla.

Svenska litteratursällskapet i Finland jakaa vuosittaisen Fredrik Pacius ‑palkinnon Suomen musiikin isäksi kutsutun 1800-luvulla eläneen saksalaissyntyisen mutta Suomessa vaikuttaneen  Fredrik Paciuksen muistorahastosta. 15 000 euron palkinto myönnetään henkilölle, joka edistää suomalaista musiikkielämää Paciuksen hengessä.

Fredrik Pacius -palkinnon ovat aiemmin saaneet säveltäjä Eero Hämeenniemi (2021) ja kapellimestari Nils Schweckendiek (2020), Sibeliustutkija Glena Dawn Goss (2019) ja musiikkitieteilijä Pekka Gronow (2018)

Huomattakoon että kyseessä on eri palkinto kuin HYMSin (Helsingin yliopiston musiikkiseura) myöntämä Pacius-palkinto. Se on jaettu vuodesta 1991 alkaen Fredrik Paciuksen (1809-1891), joka oli yliopiston ensimmäinen musiikinopettaja, muistoksi.

 

Maailmanluokan pianisteja Mäntän musiikkijuhlilla

Mäntän Musiikkijuhlat järjestetään 24. kerran elokuun 1.–5. päivä. Juhlilla on yhdeksän maksullista pianokonserttia ja ilmaiskonsertteja. Todella korkeatasoisen esiintyjäkaartin kovimmat nimet ovat venezuelalainen Gabriela Monteroenglantilainen Paul Lewisisraelilainen Boris Giltburg ja ranskalainen Jean-Efflam Bavouzet.

Vuoden 2023 festivaalin ohjelma on erityinen siksi, että konserteissa kuullaan monia esiintyjiä juuri sen musiikin parissa, joka on nostanut heidät maailmanmaineeseen: Paul Lewis soittaa Schubert-illan ja Boris Giltburg Rahmaninov-ohjelman, Juhani Lagerspetz esittää Beethovenin Hammerklavier-sonaatin ja Jean-Efflam Bavouzet on koonnut ohjelmansa Haydnin ja Ravelin musiikin ympärille. Gabriela Montero päättää resitaalinsa improvisaatioihin, joista hän on maailmankuulu. Konserteissa on siis luvassa pianistien parhaimmistolta heidän repertuaarinsa loistavimpia helmiä.

Lavalle nousee lisäksi pianomusiikin tulevaisuutta viitoittavia nuoria tähtiä, kuten Tiffany Poon, Jeneba Kanneh-Mason ja kansainvälisen Maj Lind  -pianokilpailun voittaja Piotr Pawlak.  Jo 10 vuotta toimineen menestyksekkään Nuorten pianoakatemian konsertissa kuullaan sen entisiä ja nykyisiä opiskelijoita.

”Soolokonsertti mahdollistaa valtavan elämysten kirjon, ainutlaatuisen ja herkän yhteyden yleisön ja taiteilijan välillä. Siksi Mäntän Musiikkijuhlat haluaa keskittyä entistä enemmän huippuluokan pianoresitaaleihin ja järjestää niitä paremmin kuin missään muualla”, kertoo taiteellinen johtaja Niklas Pokki festivaalin tiedotteessa.

Annamme tilaa erilaisille suurille persoonallisuuksille ja heidän kyvyilleen ilmaista musiikkia. Tälle vuodelle on saatu kokoon aivan hillitön tähtikaarti. Festivaalin intiimit esityspaikat ovat voimavara. Kivijärvi-salissa festivaalivieras pääsee kohtaamaan kansainväliset pianotähdet ja kokemaan heidän taiteensa aivan lähietäisyydeltä. Tämä ei ole mahdollista isoilla areenoilla, joilla nämä pianistit tavallisesti esiintyvät. Mänttä-Vilppulan viehättävässä miljöössä ympäröivä luonto on alati läsnä ja luo joka konserttiin oman tunnelmansa. Näistä elementeistä syntyvät Mäntän Musiikkijuhlien ainutlaatuiset konserttielämykset. Festivaalin viisipäiväisyys on myös etu: koko festivaalin voi kuunnella halutessaan alusta loppuun, ja lisäksi tutustua  taidenäyttelyihin ja herkutella hyvissä ravintoloissa,

sanoo Pokki. Mäntän Musiikkijuhlien pääkonserttipaikka on Serlachius-museo Göstan Kivijärvi-sali, johon mahtuu yleisöä noin 200 henkeä. Musiikkia kuullaan myös Mäntän Klubilla ja Mäntän kirkossa.

www.mantanmusiikkijuhlat.fi