Amfion pro musica classica

Category Archives: Uutiset

Klaus Mäkelä Pariisin orkesterin musiikilliseksi johtajaksi

Klaus Mäkelä. Kuva © Heikki Tuuli.

Klaus Mäkelä. Kuva © Heikki Tuuli.

Suomalaiskapellimestari Klaus Mäkelä (s. 1996) on nimitetty Pariisin orkesterin (per. 1967) musiikilliseksi johtajaksi. Hän aloittaa viisivuotiskautensa syksyllä 2022 ja on tehtävässä ensimmäinen suomalainen.

Kuluvana kesänä hän johtaa orkesteria Pariisin filharmonian ensimmäisessä konsertissa koronaviruspandemian aiheuttaman tauon jälkeen 9. heinäkuuta. Orkesterin taiteellisen neuvonantajana Mäkelä aloittaa jo tämän vuoden syyskuussa.

Mäkelä seuraa brittikapellimestari Daniel Hardingia (2016-19, jota edelsi virolainen Paavo Järvi 2010-16). Le Figaron mukaan tehtävään harkittiin myös espanjalaista Pablo Heras-Casadoa, ranskalaista François-Xavier Rothia, venäläistä Tugan Sohievia ja yhdysvaltalaista Karina Canellakisia. Mäkelä kuitenkin voitti orkesterin puolelleen yhden ainoan konsertin perusteella.

Mäkelän kansainvälinen ura on edennyt viime vuosina nopeassa tahdissa. Elokuussa hän aloittaa Oslon filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina ja taiteellisena neuvonantajana. Mäkelä on myös Ruotsin radion sinfoniaorkesterin päävierailija, Turun musiikkijuhlien taiteellinen johtaja ja Tapiola Sinfoniettan taiteellinen partneri.

(STT/AFP/HS)

Taideyliopiston uudeksi rehtoriksi Kaarlo Hildén

Kaarlo Hildén. Kuva © Wilma Hurskainen

Kaarlo Hildén. Kuva © Wilma Hurskainen

Musiikin maisteri Kaarlo Hildén aloittaa viisivuotiskautensa joulukuussa kun nykyisen rehtorin Jari Perkiömäen kausi päättyy marraskuussa. Hildénillä on laaja kokemus asiantuntijaorganisaatioiden johtamisesta. Hän on työskennellyt Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaanina vuodesta 2017 ja klassisen musiikin osaston dekaanina vuosina 2010–2017. Ennen Taideyliopistoa Hildén työskenteli ohjelmajohtajana Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa, koulutusjohtajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja lehtorina Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa.

Hildénillä on ollut lukuisia luottamustehtäviä. Hän on toiminut muun muassa erilaisten kansainvälisten organisaatioiden hallituksissa sekä auditointi- ja selvitysryhmissä, kuten Norwegian Academy of Music -oppilaitoksen hallituksen jäsenenä, Suomen säveltaiteen tukisäätiössä hallituksen puheenjohtajana sekä Norjan opetusministeriön asettaman kolmen taidekorkeakoulun fuusiota selvittävän ryhmän jäsenenä. Hildénillä on kokemusta organisaatioiden toimintakulttuurin kehittämisestä, varainhankinnasta ja muutosprosessien johtamisesta. Hän on laajasti verkottunut sekä kotimaisilla että kansainvälisillä taidekentillä.

”Kaarlo Hildén tuntee työnsä kautta Taideyliopiston ja sen haasteet. Hänen näkemyksellinen ja kuunteleva toimintatapansa luo hyvät edellytykset koko yliopiston johtamiseen. Hildén on yhteistyökykyinen ja avoin sillanrakentaja, joka haluaa edistää vuorovaikutuksellista kulttuuria. Hän on rohkeasti valmis tarttumaan uuteen”, sanoo Taideyliopiston hallituksen puheenjohtaja Heikki Lehtonen.

”Otan tehtävän vastaan innostuneena ja nöyränä. Taideyliopistolla on tärkeä tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa taiteen merkityksen vahvistajana ja taidekoulutuksen ja -tutkimuksen kansainvälisenä edelläkävijänä. Rehtorina haluan edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä yliopiston, taidekentän ja yhteiskunnan välillä, jotta taiteen rooli merkitysten luojana ja ajattelun avartajana voisi vahvistua ja olla kaikkien ulottuvilla. Haluan olla luomassa hyvinvoivaa ja yhdenvertaista yliopistoyhteisöä, jonka päätöksenteko on avointa ja kuuntelevaa”, Kaarlo Hildén toteaa.

Taideyliopiston rehtorin tehtävää haki 16 henkilöä.

(STT)

XII kansainvälinen Jean Sibelius -viulukilpailu siirretään kevääseen 2022

12. kansainvälinen Jean Sibelius -viulukilpailu on päätetty siirtää pidettäväksi 18.-29.5.2022. Alkuperäisen aikataulun mukaan kilpailu olisi toteutettu kuluvan vuoden marras-joulukuussa. Siirtopäätöksen taustalla on koronapandemian luoma globaali epävarmuus koskien kokoontumiseen ja matkustamiseen liittyviä rajoituksia.

Viulukilpailun uuden ajankohdan valintaan vaikuttivat useat tekijät: tapahtumapaikkojen eli Sibelius-Akatemian konserttisalin ja Musiikkitalon tilojen saatavuus sekä Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin ja kilpailutuomariston aikataulut ja aikaisemmat sitoumukset.

Jotta kilpailun siirto olisi oikeudenmukainen ja tasapuolinen kaikille osallistujille, muutetaan tämän keväällä 2022 toteutuvan kilpailun osalta ikärajaa siten, että kilpailijat voivat olla 1990 tai sen jälkeen syntyneitä.

”Haluamme kaikin tavoin varmistaa kilpailijoiden ja heidän majoittajiensa sekä mukana olevien lukuisten muusikoiden, muiden työntekijöiden, tukijoiden ja yleisön turvallisuuden ja terveyden. Olemme erittäin kiitollisia kaikille kilpailun järjestämiseen osallistuneille ja tukijoillemme siitä, että he ovat tekemässä tätä hienoa kilpailua kanssamme myös vuonna 2022”, toteaa Sibelius-Seuran ja viulukilpailun kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Lauri Ratia.

Viulukilpailun siirto ei vaikuta muutoin kilpailun normaaliin järjestysaikatauluun, eli kevään 2022 kilpailun jälkeen seuraava kilpailu toteutetaan vuoden 2025 lopussa.

Dalia Stasevskasta Sinfonia Lahden ylikapellimestari

Dalia Stasevska. Kuva © Jarmo Katila

Dalia Stasevska. Kuva © Jarmo Katila

Sinfonia Lahden, Lahden kaupunginorkesterin uutena ylikapellimestarina aloittaa Dalia Stasevska syyskauden 2021 alusta, jolloin Dima Slobodenioukin ylikapellimestarikausi päättyy. Stasevskan sopimuskausi ulottuu kevätkauden 2024 loppuun, ja hän ottaa vuodesta 2021 alkaen vastaan myös orkesterin kansainvälisen Sibelius-festivaalin taiteellisen johtajan tehtävät. Kansainvälisesti kovassa nosteessa oleva Stasevska on vuodesta 2019 toiminut myös maineikkaan lontoolaisen BBC Symphony Orchestran päävierailijana.

”Sinfonia Lahti on ollut minulle jo kauan hyvin rakas orkesteri”, Stasevska kertoo. ”Lahdessa on valtava potentiaali, sen soittajat ovat innostuneita, heillä on hyvä tekemisen meininki ja kapasiteetti soittaa erityylistä repertuaaria ennakkoluulottomasti. On myös ilo jatkaa Sinfonia Lahden tärkeää työtä Sibeliuksen musiikin parissa”, Stasevska jatkaa. ”Sinfonia Lahden ylikapellimestarin pesti on minulle suuri kunnia ja uskon että yhdessä tulemme saavuttamaan hienoja, uusia asioita!”

Sinfonia Lahden intendentti Teemu Kirjonen kertoo kapellimestarikiinnityksestä tyytyväisenä: ”Dalia Stasevska on yksi maamme tämän hetken kysytyimmistä kapellimestareista maailmalla. Hänen vierailunsa Lahdessa ovat tuoneet upeita elämyksiä niin yleisölle kuin orkesterille, ja odotamme tulevalta yhteistyöltä todella paljon.”

Dima Slobodeniouk aloittaa tulevana syksynä viimeisen konserttivuotensa Sinfonia Lahden ylikapellimestarina. ”Slobodeniouk on tuonut merkittävän panoksensa orkesterin taiteelliseen kehitykseen ja ohjelmiston rikastamiseen, ja Stasevska pääsee jatkamaan luontevalla tavalla tätä kehitystä”, Kirjonen toteaa ja arvioi tulevan yhteistyön tuovan erinomaiset edellytykset myös levytys- ja kiertuetoiminnan jatkamiseen.

”Uskon, että Dalialla on kyky ymmärtää Sinfonia Lahden estetiikkaa ja hänen tapansa työskennellä sopii orkesterin korkeaan työmoraaliin”, ylikapellimestari Dima Slobodeniouk kertoo. ”Toivon, että Sinfonia Lahti kehittyy Dalian kauden aikana yhä monipuolisemmaksi orkesteriksi ja kasvattaisi sekä ’latvojaan’ kohti maailmaa sekä ’juuriaan’ Lahden omana orkesterina.”

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen näkee Stasevskan kanssa tehtävän sopimuksen uutena, mielenkiintoisena askeleena Sinfonia Lahden kehityksessä: ”Meillä Lahdessa on maailmanluokan orkesteri, jota ovat johtaneet huippukapellimestarit. Nuorta, dynaamista muusikkosukupolvea edustavan Stasevskan saaminen Sinfonia Lahteen on luonteva askel kaupunginorkesterin kehityksessä ja tuo kaupungin kulttuurielämään uutta voimaa. Uskon että hänen johdollaan orkesteri pystyy saamaan yhä uusia ystäviä.”

RSO:n itsenäisyyspäiväkonsertissa Helvi Leiviskän pianokonserton alkuperäisversion ensiesitys

Helvi Leiviskä

Helvi Leiviskä

Radion sinfoniaorkesteri esittää itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa 6.12.2020 todellisen teosharvinaisuuden, Helvi Leiviskän (1902-1982) v. 1935 kantaesitetyn pianokonserton d-molli op. 7. Kantaesityksessä solisti Ernst Linko poisti useita kohtia omasta osuudestaan vastoin säveltäjän tahtoa, ja nämä kohdat on nyt RSO:n esitystä varten palautettu. Lingon kerrotaan sittemmin sanoneen, että Leiviskän konsertto oli ainoa teos, jonka soittamista hän oli elämässään pelännyt. Ansiokkaan editointityön on tehnyt Savon soitannollinen seura ja solistina esiintyy Mirka Viitala.

Konsertin johtava ylikapellimestari Hannu Lintu on tyytyväinen, että pitkään suunniteltu Leiviskän teoksen esitys vihdoin toteutuu. ”Konsertto on muotorakenteeltaan persoonallinen ja suurieleinen. Toivon, että joulukuun esitys auttaa luomaan kokonaiskuvaa Helvi Leiviskästä säveltäjänä ja tarkentamaan hänen paikkaansa 1900-luvun jälkipuoliskon suomalaisessa musiikkikentässä.” Etenkin sinfonikkona tunnettu Leiviskä suoritti musiikkiopintonsa mm. Erkki Melartinin johdolla Helsingin Musiikkiopistossa ja myöhemmin myös Wienissä Arthur Willnerin opissa. Kolmen sinfonian ja pianokonserton lisäksi Leiviskä sävelsi mm. kolme orkesterisarjaa, yksinlauluja ja Juha-elokuvan musiikin.

Aloite pianokonserton esittämiseen tuli Savon soitannolliselta seuralta, joka tutkii ja valmistelee esityskuntoon unohdettujen säveltäjien suurempia teoksia, kuten sinfonioita ja konserttoja. Leiviskän konsertto tuli vastaan yhdistyksen projektissa, jossa he kartoittavat pohjoismaisten naissäveltäjien tuotantoa. Editointityön suurin haaste oli materiaalin puutteellisuus, sillä jäljellä ovat vain pianopartituuri sekä orkesteristemmat. ”Lisähaasteena ovat olleet kantaesityksen solisti Ernst Lingon tekemät runsaat lisämerkinnät”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Petteri Nieminen.

Kantaesityksensä jälkeen Leiviskän pianokonserttoa ei ole toistamiseen esitetty. RSO:n konsertin solisti Mirka Viitala pitää pianokonserton paluuta ohjelmistoon kulttuuritekona, mutta myöntää solistiosuuden olevan hyvin vaativa. ”Tässä teoksessa ei pianistia säästellä, sen verran virtuoottista soolotekstuuri on. Konsertto on sekä mittasuhteiltaan että ilmaisultaan niin eeppinen teos, että ihmettelen, miksei sitä ole esitetty sitten kantaesityksen.” Petteri Nieminen uskoo, että pianokonserton unohtuminen jäi vaivaamaan Leiviskää. ”Konserton motiiveista yksi löytyy muokattuna ensimmäisestä sinfoniasta ja pääteema ilmestyy kolmannessa sinfoniassa. Leiviskän tuotannon ymmärtämisessä pianokonsertto on keskiössä.”

Konsertin suora lähetys nähdään Yle Teemalla ja Yle Areenassa 6.12.2020 klo 15.

Lue Amfionista lisää Leiviskästä, mm. http://www.amfion.fi/kirja-arvio-sinfonikko-sovinismin-katveessa/