Amfion pro musica classica

Category Archives: Uutiset

Giovanni Grancino -arvosello Kansallisoopperan orkesterille

Suomen kansallisoopperan orkesterille on hankittu ainutlaatuinen Giovanni Grancino -arvosello noin vuodelta 1700. Sellon hankkimisen mahdollistajana toimi Mandatum Life ja sen ammattimaisille sijoittajille suunnattu sijoitustuote.

”Onhan tämä upea aloite. On hienoa saada soittaa kaunisäänisellä yksilöllä. Arvosello on kuin hyvä viini – paranee soittamisen myötä ja tuo nautintoa soittajalleen ja kuulijoille”, kuvailee arvosoittimen käyttöönsä saava soolosellisti Samuli Peltonen.

Kansallisoopperan orkesteri on Suomen suurin sinfoniaorkesteri, joka soittaa vuosittain lähes 200 ooppera- ja balettiesitystä tai konserttia. Orkesteri on Kansallisoopperan ja -baletin taiteellisen toiminnan ytimessä.

”Arvosoittimet ovat tärkeitä työvälineitä, jotka sitouttavat parhaat voimat kehittyvään työyhteisöömme. Orkesterin taso vuorostaan heijastuu sekä kapellimestari- että solistikiinnityksiin. Kaunisääniset arvosoittimet esityksissämme tarjoavat entistä elämyksellisemmän yleisökokemuksen asiakkaillemme”, toteaa Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi.

Kansallisoopperan ja -baletin yleisöllä on mahdollisuus kuulla arvosellon sointia ensimmäisen kerran jo kevään esityksissä Oopperatalossa.

Grancino-arvosellon kaltaisia instrumentteja on maailmassa vain rajallinen määrä, mikä lisää niiden arvoa. Arvosoittimet ovatkin usein hintatasonsa vuoksi yksittäisten soittajien ulottumattomissa. Kansallisoopperalla ja -baletilla on käytössään myös kaksi muuta arvosoitinta: viinialan yrittäjän Juha Berglundin omistama Andrea Guarneri -viulu sekä Emil Aaltosen säätiön omistama Tononi-sello.

Turun filharmoninen orkesteri jalkautuu ympäri kaupunkia 20.–26.5

Turun filharmoninen orkesteri tuo musiikin kaupunkiin 20.–26.5.2018. Viikon aikana orkesterin muusikot esiintyvät pienkokoonpanoissa ympäri kaupunkia ja tuovat musiikin osaksi kaupunkilaisten arkea. Musiikista voi nauttia yhteensä 20 julkisen konsertin verran. Tämän lisäksi TFO:n muusikot esiintyvät myös muun muassa kouluissa ja vanhainkodeissa. Kaikki viikon julkiset konsertit ovat maksuttomia.

Viikko huipentuu lauantaina 26.5. Konserttitalon yläaulassa pidettävään Konserttipiknikiin. Humak:n kulttuurituotannon aikuisopiskelijaryhmän ideoiman aamupäivän toivotaan johdattavan erityisesti perheitä sekä ensikertalaisia orkesterimusiikin pariin. Kotoisaan tapahtumaan saa tuoda omat eväät, piknikviltin ja kännykän. Konsertissa kuullaan kevyttä klassista ja tuttuja sävelmiä Bachista Piazzollaan. Ennen konserttia klo 10 alkaen voi osallistua Arilyn-sovelluksella toteutettavaan virtuaaliseikkailuun, johon osallistutaan oman älylaitteen avulla. Tapahtumassa esitellään Turun nimikkolintu uuttukyyhkystä inspiraationsa saanut TFO:n uusi maskotti, jolle etsitään myös yleisökilpailun avulla nimeä.

Jalkautumisviikon aikana kuullaan musiikkia laidasta laitaan, aina Mozartista moderniin taidemusiikkiin ja Abbasta bluesiin. TFO:n pienkokoonpanot vaihtelevat konserttikohtaisesti, ja musiikkia kuullaan niin isommalle jousikokoonpanolle kuin muutaman hengen yhtyeillekin. Ensimmäinen konserteista pidetään sunnuntaipäivänä 20.5. ja viimeinen lauantai-illalla 26.5.

Yksi viikon keskeisimmistä konserttipaikoista on Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto, jonka tieto-osastolla järjestetään yhteensä viisi konserttia maanantaina ja tiistaina. Hansakorttelissa puolestaan kuullaan kaksi erilaista konserttia, joista ensimmäisessä esiintyy käyrätorviduo keskiviikkona ja toisessa kokonainen jousiorkesteri torstaina. Turun alueen kylätaloissa vierailee yli kymmenhenkinen salonkiorkesteri sunnuntaina ja lauantaina. Linnankadun Bar Ö:ssä puolestaan esitetään perjantai-iltana konsertti, jossa kuullaan kattaus harvinaisempaa modernia taidemusiikkia ja nykymusiikkia. Hieman erikoisempi yhtye on Sir Slim Band, jossa orkesterin jäsenet ystävineen esittävät bluesia ja rytmimusiikkia perjantaina ravintola Hometownissa Salossa ja lauantaina Anniskelukahvila Tiirikkalassa Turussa. Pienempiin kokoonpanoihin törmää viikon aikana Runosmäen kirjastossa, Paakarlan seurakuntakodissa, Turun tuomiokirkossa, kauppakeskus Skanssissa ja Café Artissa.

Tarkka aikataulu, konserteissa soitettava ohjelma ja kokoonpanot löytyvät osoitteesta http://www. tfo.fi

NAANTALIN MUSIIKKIJUHLIEN JA SAARISTOMEREN SUOJELURAHASTON YHTEISTYÖ JATKUU

Jaakko Ruolan Saaristomeren panoraama Naantalin Musiikkijuhlilla. Kuvassa Björkö.

Jaakko Ruolan Saaristomeren panoraama Naantalin Musiikkijuhlilla. Kuvassa Björkö. [Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sitä]

5.-16.6. pidettävät Naantalin Musiikkijuhlat haluaa tänäkin vuonna kiinnittää huomiota Saaristomeremme tilanteeseen. Jatkamme yhteistyötä Saaristomeren Suojelurahaston kanssa sekä esitämme Jaakko Ruolan ainutlaatuisen Saaristomeren panoraaman, jossa kerrotaan kuvilla, sanoilla ja musiikilla Saaristomeren muutoksista.

Jaakko Ruolan Saaristomeren panoraama – meremme tuleville sukupolville -kuvaesitelmä pidetään Kristoffer-salissa lauantaina 16.6. kello 16. Esitys sisältää Jaakko Ruolan komeat panoraamakuvat, napakan tekstin ja sävähdyttävän musiikin. Esitelmän tarkoituksena on herättää tunteita ja saada miettimään, mitä joka ikinen meistä voi tehdä puhtaan Saaristomeren tulevaisuuden hyväksi. Jaakko Ruolan kuvista tehdään lisäksi säänkestävä ulkoilmanäyttely Naantalin kaupungintalon edustalle 25.5.-18.6.2018 väliseksi ajaksi.

– Saaristomeri on maailman mitassa ainutlaatuinen luonnonmuodostuma: saarien meri, jonka historia ja luonnon kirjo hakevat vertaansa. Ihminen on vaikuttanut voimakkaasti saaristoon siitä lähtien, kun saaret jääkauden jälkeen alkoivat maankohoamisen seurauksena nousta merestä. Vähitellen ihmisen vaikutus muutti luonnettaan. Kasvavien kaupunkien jätevedet, teollisuuden päästöt ja maatalouden ravinnehuuhtoumat ulottivat vaikutuksensa vesiluontoon. Osa suurista päästölähteistä on saatu kuriin, mutta ongelma ei ole väistynyt. Toiminnan aika on nyt, valokuvaaja Jaakko Ruola muistuttaa.

– Naantalin Musiikkijuhlille Saaristomeri on kuin toinen koti. Esimerkiksi Kökar, Utö, Örö ja tänä vuonna Seili ovat upeita konserttimatkakohteitamme. Päättäjäiskonserttimme lauantaina 16.6. klo 19 Naantalin kirkossa on nimeltään In honorem maris eli meren kunniaksi. Konsertin alussa kuultavan Saaristomeripuheenvuoron pitää tänä vuonna Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, toimitusjohtaja Tiina Tunturi kertoo.

– Musiikkijuhlakävijät voivat osallistua Saaristomeren Suojelurahaston keräykseen ostamalla erityisen Saaristomerilipun, josta 3 €/lippu menee Saaristomeren suojeluun. Kerätyt varat käytetään Saaristomeren tilan parantamiseen tähtääviin, tarkoin kohdennettuihin konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla vähennetään ravinnekuormitusta, lisätään vesiensuojelun neuvontatyötä ja ympäristötietoisuutta sekä vaikutetaan päätöksentekoon. Tähän mennessä Saaristomeren Suojelurahasto on rahoittanut lähes 50 hanketta, kertoo toiminnanjohtaja Tove Holm.

 

Leila Josefowicz soittaa Zimmermannin viulukonserton RSO:n kevätkauden päätöskonsertissa

Leila Josefowicz

Leila Josefowicz

Radion sinfoniaorkesterin konserttikausi 2017–2018 päättyy Musiikkitalossa perjantaina 25.5. Ylikapellimestari Hannu Linnun johdolla päätöskonsertissa kuullaan ennakkotiedoista poiketen Mendelssohnin Kesäyön uni -sarjan sijaan Joonas Kokkosen Interludeja oopperasta Viimeiset kiusaukset. Lisäksi ohjelmassa on Schumannin sinfonia nro 1, lisänimeltään ”Kevät” sekä Bernd Alois Zimmermannin viulukonsertto, jonka solistina esiintyy Leila Josefowicz.

Myöhäisillan kamarimusiikissa RSO:n tuore soolosellisti Tomas Nuñez-Garcés tulkitsee Bachin soolosellosarjan nro 2. Ennen konserttia ylikapellimestari Hannu Lintu ja toimittaja Outi Paananen tekevät katsauksen tulevaan konserttikauteen Musiikkitalon päälämpiössä.

Bernd Alois Zimmermannin syntymästä on tänä vuonna tullut kuluneeksi 100 vuotta. Juhlan kunniaksi RSO on esittänyt säveltäjän tuotannosta mm. orkesteriteokset Photoptosis ja Stille und Umkehr. Teemaa jatketaan myös tulevalla syyskaudella, jolloin ohjelmassa on mm. vokaalisinfonia oopperasta Die Soldaten. 25.5. kuultava viulukonsertto myös levytetään.

Kanadalaissyntyinen mutta Yhdysvalloissa varttunut Josefowicz on tullut tunnetuksi omaleimaisena, itsenäisen tien raivanneena viulutaiteilijana. Loistokas kansainvälinen ura alkoi 1990-luvulla, jolloin hän häikäisi kuulijat klassis-romanttisen ohjelmiston tulkitsijana. Hän kuitenkin hylkäsi perinteisen tähtimuusikon uran ja on kääntynyt yhä vahvemmin uuden musiikin esittäjäksi. Josefowicz esiintyy nykyisin laajalti eri puolilla maailmaa. Viime kausina hän on vieraillut mm. Berliinin filharmonikkojen, Zürichin Tonhalle-orkesterin, Tokion Metropolitan-orkesterin sekä Chicagon, San Franciscon ja Minnesotan orkesterien solistina.

Helsingin Musiikkitalon urkujen rakentajaksi on valittu itävaltalainen Rieger Orgelbau

Urkuhankkeen kilpailutusprosessi on toteutettu kevään 2018 aikana ja 8.5.2018 Musiikkitalon säätiön hallitus valitsi urkujen rakentajaksi itävaltalaisen Rieger Orgelbaun. Maineikkaan urkutehtaan tilauskannasta johtuen urkujen valmistuminen tulee ajoittumaan vuoteen 2022.

”Aikataulu ei ollut lopulta ratkaiseva tekijä urkujenrakentajan valinnassa, vaan tärkeintä oli löytää rakentaja, jonka suunnitelmien mukaan rakennetuilla uruilla voidaan saavuttaa niin soinnillisesti kuin teknisesti parhaat mahdolliset konserttisaliurut juuri Musiikkitaloon”, toteaa urkujen valintaan asetetun arviointilautakunnan puheenjohtaja Olli Porthan. ”Tarjouskilpailun laatutaso oli erittäin korkea ja suunnittelukilpailuna toteutettua kilpailutusprosessia voidaan pitää erittäin onnistuneena” Porthan jatkaa.

Urkujen hankintaprosessi on toteutettu laajassa yhteistyössä Helsingin Musiikkitalon säätiön, Musiikkitalon päätoimijoiden ja urkujen rakennuttamisesta vastaavan Kiinteistöosakeyhtiö Mannerheiminintie 13a:n kanssa.

Tavoitteena rakentaa yhdet maailman suurimmista konserttisaliuruista

Alun perin konserttisaliin tavoiteltiin Suomen suurimpia, 90 äänikertaisia urkuja. Kilpailuun saatujen suunnitelmien myötä kuitenkin havaittiin, että konserttisaliin parhaiten soveltuvissa uruissa saattaisi olla jopa 100 äänikertaa, jolloin Helsingin Musiikkitalon urut nousisivat yhdeksi maailman suurimmista konserttisaliuruista.

”Tavoitteena ovat soinnillisesti sellaiset urut, jotka parhaalla mahdollisella tavalla täyttävät koko tilan ja tulevat kuulijan iholle asti”, toteaa urkujen asiantuntijaryhmään kuulunut urkutaiteilija Jan Lehtola.

Urut soivat vuonna 2022

Urkujen rakennusprosessi on pitkä ja ensimmäinen vaihe ajoittuu kesään 2020, jolloin konserttisalissa tullaan tekemään rakennusteknisiä valmistelutöitä. Varsinaiset urkujen asennus- ja kokoamistyöt tehdään kesinä 2021 ja 2022. Tätä ennen urkujen tuhannet pillit ja muut osat valmistetaan Rieger Orgelbaun tehtaalla Itävallassa. Urkujen hankintahinta tulee olemaan n. 3 miljoonaa euroa. Lahjoituksina saadut 4,2 miljoonaa euroa tulevat riittämään urkuhankinnan kokonaiskustannuksiin.

”Säätiölle hanke on erittäin merkittävä ja siihen saatu rahoitus kattaa hankkeen kustannukset. Hankkeen rinnalle käynnistetyn Urut soimaan-lahjoituskampanjan avulla voidaan siten keskittyä turvaamaan soivat sisällöt, kunhan urut valmistuvat” iloitsee säätiön hallituksen puheenjohtaja Nasima Razmyar.  ”Lahjoituskampanja on käynnistynyt yli odotusten ja olemme erittäin kiitollisia kaikista säätiölle osoitetuista lahjoituksista. Niiden avulla voimme aidosti tukea ja turvata monipuolisen urkumusiikin esittämisen konserttisalissa”, Razmyar lisää.