Amfion pro musica classica

Category Archives: Uutiset

Timo-Juhani Kyllöselle ja Tapio Nevanlinnalle valtion taiteilijaeläkkeet

Säveltäjä Tapio Nevanlinna kotonaan Veikkolassa 22.4.2008. Kuva ©  Saara Vuorjoki / Music Finland

Säveltäjä Tapio Nevanlinna kotonaan Veikkolassa 22.4.2008. Kuva © Saara Vuorjoki / Music Finland

Timo-Juhani Kyllönen

Timo-Juhani Kyllönen

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on jakanut 58 ylimääräistä taiteilijaeläkettä eri taiteenlajien edustajille. Taiteilijaeläkkeen sai 14 muusikkoa tai säveltäjää, joista ns. klassista musiikkia edustavat mm. säveltäjät Timo-Juhani Kyllönen (s. 1955) ja Tapio Nevanlinna (s. 1954).

Hakijoita oli kaikkiaan 542. Taiteenalojen hakemusmäärät vaihtelivat arkkitehtuurin ja sirkustaiteen viidestä hakemuksesta musiikin alan 141 hakemukseen. Musiikin hakemusten osuus oli siis yli neljännes ja visuaalisten alojen osuus lähes kolmannes kaikista hakemuksista.

Eläke myönnetään tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana. Eläkkeen saajan tulee olla vähintään 60-vuotias. Taike pyysi eläkehakemuksista lausunnon valtion taidetoimikunnilta, jotka arvioivat ja vertailivat hakijoiden taiteellista toimintaa.

Eläkkeitä on jaettavissa vuosittain yhteensä 51 täyttä eläkettä vastaava määrä. Taiteilijaeläkkeet jaetaan täytenä eläkkeenä tai osaeläkkeenä. Täyden eläkkeen suuruus on runsaat 1 360 euroa kuukaudessa ja osaeläke on siitä puolet. Myönnettävän eläkkeen suuruuteen vaikuttavat hakijan eläketulot ja muut pysyvät tulot.

Suomen ensimmäinen ruotsinkielinen koululaisooppera kertoo ihmisten, eläinten ja luonnon suhteesta

ko-blobid1_1552307828450

Alakouluoppilaiden ja oopperan ammattilaisten yhteistyönä syntyvä Djurens planet saa ensi-iltansa 15.3.2019 Kansallisoopperan Alminsalissa. Teos on Suomen kansallisoopperan ja -baletin ensimmäinen ruotsinkielinen koululaisooppera ja se toteutetaan ruotsinkielisten säätiöiden tuella.

Djurens planet kertoo yksinäisestä Joysta, joka haluaa löytää ystäviä. Joy päättää tehdä koirastaan Jackista videon ja lataa sen nettiin. Videosta tulee hitti ja Joysta yhdessä yössä kuuluisa. Kun mukaan sekaantuu Mainosmies, huomaavat Jack ja Joy pian olevansa koekaniineina portaalissa, jonka kautta pääsee avaruuden tuntemattomiin kolkkiin. Seuraavana hetkenä he löytävät itsensä Eläinten planeetalta, jossa ihminen on vain yksi eläinlaji muiden joukossa.

Pääteema koululaisoopperassa on tällä kertaa ihmisen suhde eläimiin. Planeettamme on eläinten ja ihmisten, olemme kaikki oikeutettuja elämään täällä – mutta kuinka paljon saamme päättää toisten elämästä? Mitä kaikkea me ihmiset voisimmekaan oppia eläimiltä? Jokainen meistä on arvokas, ja lopulta haluamme tulla kuulluiksi ja nähdyiksi.

Oopperassa esiintyvät koululaiset sekä rooleissa vuorottelevat oopperalaulajat Hedwig Paulig ja Saara KiiveriElli Vallinoja ja Katariina Heikkilä sekä Tiitus Ylipää jaRiku Pelo. Teoksen on säveltänyt Cecilia Damström ja kirjoittanut Monica Vikström-JokelaDjurens planetin musiikki ja libretto ovat syntyneet Åshjödenin koulun oppilaiden ideoiden pohjalta.

Esitysten kapellimestareina vuorottelevat Tuomas Juutilainen ja Martin Segerstråle ja kitaristeina Taavi Kiviranta ja Otto Kentala. Teoksen ohjaa Martina Roos ja lavastuksesta ja puvustuksesta vastaa Anna Kontek. Syksystä 2019 alkaen koulujen oppilaat pääsevät mukaan projektiin eri puolilla Suomea.

Suomen kansallisooppera ja -baletti on tuottanut koululaisoopperoita alakoululaisten kanssa jo 18 vuoden ajan: omakohtaista kokemusta oopperan tekemisestä on saanut lähes 30 000 oppilasta noin kolmessasadassa koulussa eri puolilla Suomea. Aikaisempia tuotantoja ovat olleet mm. Herman Rechbergerin ”Noitasapatti” (2000), Markus Fageruddin ”Kerjäläiset” (2003), Atso Almilan ”Auringonkukat” (2009) ja Olli Kortekankaan ”Jannen salaisuus” (2015). Ja viimeisimpänä Timo Hietalan säveltämä ja Palefacen kirjoittama ”Ihmepoika A”, joka palkittiin vuoden 2017 parhaana oopperana kansainvälisessä Young Audiences Music Awards (YAMawards) -kilpailussa. Koululaisoopperoiden tavoitteena on lisätä oppilaiden itsetuntemusta, vahvistaa sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, tutustuttaa oopperaan taidemuotona ja luoda kaikin puolin ainutkertainen kokemus.


Den första skoloperan på svenska i Finland handlar om förhållandet mellan människorna, djuren och naturen

Djurens planet kommer till som ett samarbete mellan elever i årskurserna 3–6 och yrkesfolk från Operan. Den får sin premiär 15.3.2019 i Almisalen på Nationaloperan. Verket är Finlands nationaloperas och -baletts första skolopera på svenska och den förverkligas med stöd från de finlandssvenska fonderna.

Djurens planet handlar om den ensamma Joy, som försöker få vänner. Joy beslutar sig för att göra en video om sin hund Jack och sätta ut den på nätet. Videon blir en hit och Joy blir berömd över en natt. Då Reklammannen blandar sig i leken, märker Jack och Joy snart att de blivit försökskaniner i en portal, som leder till cyberrymdens okända skrymslen. Strax befinner de sig på Djurens planet där människan bara är ett djur bland alla andra djurarter.

Huvudtemat i skoloperan är denna gång människans förhållande till djuren. Vår planet tillhör djuren och människorna, vi är alla berättigade att bo här – men i hur hög grad får vi bestämma över andras liv? Vad allt kan inte vi mänskor lära oss av djuren? Var och en av oss är värdefull, och när allt kommer omkring vill vi bli hörda och sedda.

I operan uppträder skolelever och i rollerna alternerar operasångarna Hedwig Paulig och Saara KiiveriElli Vallinoja och Katariina Heikkilä samt Tiitus Ylipää ochRiku Pelo. Verket har tonsatts av Cecilia Damström och texten skrivits av Monica Vikström-Jokela. Musiken och librettot i Djurens planet har fått impulser och idéer av samarbetet med elever vid Åshöjdens skola. Som dirigenter vid föreställningarna alternerar Tuomas Juutilainen och Martin Segerstråle och som gitarrister Taavi Kiviranta och Otto Kentala. Operan regisseras av Martina Roos och för scenografin och kostymerna svarar Anna Kontek. Från hösten 2019 får elever från finlandssvenska skolor på olika håll i landet komma med i projektet.

RSO-festivaali: Magnus Lindberg – uutuuksia, suurteoksia ja sielun veljiä

Radion sinfoniaorkesteri järjesti ensimmäisen oman festivaalinsa tammikuussa 2018. Yli 10 000 kuulijaa tavoittaneen tapahtuman teemana oli Beethoven.Seuraava RSO-festivaali pidetään 11.–31.10.2019 ja silloin keskiössä on orkesterin pitkäaikainen musiikillinen kumppani, säveltäjä Magnus Lindberg.

Ensimmäinen RSO:n esittämä Lindberg-teos oli Sculpture 2 vuonna 1981. ”Kappale oli varsinainen risukasa. Se ei pelästyttänyt orkesteria, vaan olen siitä lähtien saanut kasvaa säveltäjänä ja kartuttaa taitojani ensin Jukka-Pekka Sarasteen, sitten Sakari Oramon ja nyt Hannu Linnun johtaman hienon orkesterin kanssa”, Magnus Lindberg iloitsee.

Lähes neljänkymmenen yhteisen vuoden aikana RSO on esittänyt miltei koko Lindbergin orkesteriteosten tuotannon ja sävellyksiä on ollut ohjelmassa myös monilla ulkomaan kiertueilla. Viimeisin kantaesitys kuultiin Suomen 100-vuotispäivänä, jolloin RSO esitti ja levytti Lindbergin orkesteriteoksen Tempus fugit.

Ohjelmassa klassikot Kraft ja Aura sekä kaksi Suomen ensiesitystä

Festivaaliohjelman punaisena lankana on etsiä yhteyksiä menneisyyden ja nykyisyyden välillä, mikä on Magnus Lindbergin tuotannolle tyypillistä. ”Lindbergin musiikissa kuuluvat historian ihailu ja sen haastaminen. Hänen tuotantonsa on kiinteässä yhteydessä traditioon, ja sen tähänastiset tyylikaudet kertovat kiehtovasti niin säveltäjän omasta kehityksestä kuin häntä ympäröivän maailman ilmiöistä”, linjaa ylikapellimestari Hannu Lintu.

Beethoven-tapahtuman tapaan ohjelmassa on sinfoniakonsertteja, oopperaa, kamarimusiikkia, resitaaleja ja keskusteluja. Festivaalin huipentuma on samalla yksi syksyn konserttitarjonnan kohokohdista, kun Hannu Lintu johtaa 25.10. jo kulttimaineeseen kohonneen Lindbergin Kraftin sekä monumentaaliseenAuran. Suomen ensiesityksinä kuullaan juuri Lontoossa kantaesitetty Lindbergin kuoro-orkesteriteos Triumf att finnas till sekä Ensemble intercontemporainin tilaama uusi orkesteriteos.

Pekka Kuusisto esittää Lindbergin viulukonserton nro 1

Vierailevana orkesterina on Tapiola Sinfonietta, jonka solistina Pekka Kuusisto esittää Lindbergin 1. viulukonserton ja Laura Mikkola 1. pianokonserton. Teemasäveltäjä esiintyy itsekin muutamassa konsertissa niin pianistina kuin kapellimestarinakin.

Lindbergin sielun veljien – Igor Stravinskyn ja Robert Schumannin teoksia on ohjelmassa festivaalin kamarimusiikkikonsertissa. Chopin-kilpailun voittaja, juuri menestyksekkään debyytin RSO:n kanssa tehnyt pianisti Seong-Jin Cho on koonnut ohjelman, joka ilmentää Magnus Lindbergin rakkautta pianoon ja sen laajaan perusohjelmistoon.

Festivaali päättyy Fabio Biondin johtamaan, harvoin Suomessa esitettyyn Gluckin oopperaan Orfeo ed Euridice.


RSO-FESTIVAALI MAGNUS LINDBERG 11.–31.10.2019

11.10. klo 19
Mustavalkoinen rakkauteni

Seong-Jin Cho, piano
W. A. Mozart: Fantasia d-molli K 397
W. A. Mozart: Sonaatti B-duuri K 281
Franz Schubert: Wanderer-fantasia
Alban Berg: Sonaatti op. 1
Franz Liszt: Sonaatti h-molli

16.10. klo 19
Ääni ja vimma

Hannu Lintu, kapellimestari
Joonas Ahonen, piano
Emil Holmström, piano
Jouko Laivuori, piano
Magnus Lindberg, piano
Piia Komsi, sopraano
Anna Danik, mezzosopraano
Simo Mäkinen, tenori
Aarne Pelkonen, baritoni
Musiikkitalon Kuoro, valm. Niels Schweckendiek
Magnus Lindberg: Related Rocks
Igor Stravinsky: Les Noces
Magnus Lindberg: Kinetics
Magnus Lindberg: Triumf att finnas till, ensiesitys Suomessa

Ennen konserttia klo 18 Alalämpiö:
Festivaali alkakoon! Säveltäjä Magnus Lindberg ja ylikapellimestari Hannu Lintu esittelevät ohjelmaa

Myöhäisillan kamarimusiikki:
Joonas Ahonen, piano
J. S. Bach: Toccata G-duuri BWV 916
Igor Stravinsky (sov. Agosti): Kolme tanssia baletista Tulilintu
.
18.10. klo 19 Temppeliaukion kirkko
Dialogit

Tapiola Sinfonietta
Magnus Lindberg, kapellimestari
Laura Mikkola, piano
Pekka Kuusisto, viulu
Magnus Lindberg: Pianokonsertto nro 1
Magnus Lindberg: Viulukonsertto nro 1
Magnus Lindberg: Uusi teos, ensiesitys Suomessa (Ensemble intercontemporain -orkesterin tilaus)
J.S. Bach – Harrison Birtwistle: Bach Measures

20.10. klo 15 Harjoitussali PAAVO
Sieluni veljet

RSO:n muusikot
Igor Stravinsky: Oktetto
Magnus Lindberg: Maguey de tlalcoyote, ensiesitys Suomessa
Robert Schumann: Pianokvintetto

25.10. klo 19
Voima  

Hannu Lintu, kapellimestari
Magnus Lindberg, piano
Tuomas Lehto, sello
Giuseppe Gentile, klarinetti
Kazutaka Morita, patarummut
Naoki Yasuda, patarummut
Juhani Liimatainen, elektroniikka
Magnus Lindberg: Kraft
Magnus Lindberg: Aura

Myöhäisillan kamarimusiikki:
Laura Vikman, viulu
Jouko Laivuori, piano
J.S. Bach (sov. Schumann): Partita nro 2 d-molli BVW 1004

30.-31.10. klo 19
Juuret 

Fabio Biondi, kapellimestari
Caitlin Hulcup, mezzosopraano (Orfeo)
Helena Juntunen, sopraano (Euridice)
Tuuli Lindeberg, sopraano (Amor)
Helsingin kamarikuoro, valm. Nils Schweckendiek
Christoph Gluck: Orfeo ed Euridice

Kuhmon Kamarimusiikki mukana maailman suurimmassa taidetestauksessa

Kuhmon Kamarimusiikki saa vieraikseen yli 900 nuorta taidetestaajaa maaliskuun konsertteihinsa Kuusamossa ja Kuhmossa. Taidetestaajissa on kyse Suomen Kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton yhteisestä hankkeesta, joka mahdollistaa kahdeksasluokkalaisten koululaisten tutustumisen taiteeseen. Hanke on Suomen historian suurin nuorten kulttuurihanke. Se maksaa yli 20 miljoonaa ja se tavoittaa kolmen lukuvuoden 2017–2020 aikana kahdeksasluokkalaisista lähes 100 %.

Kuhmon Kamarimusiikki tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua tyypilliseen kamarimusiikin konserttiin. Taidetestaajat matkaavat konserteissa maailman ympäri tunnissa. Matkalle vievät sävellykset Jean Sibeliukselta, Manuel de Fallalta, Johannes Brahmsilta, John Cagelta ja Vladimir Mendelssohnilta. Konsertin taiteilijat ovat kesän festivaalin konkarikaartia – esiintymässä ovat pianisti Irina Zahharenkova, viulisti Daniel Rowland, sellisti Martti Rousi ja taiteellinen johtaja, alttoviulisti Vladimir Mendelssohn.

Kaikille taidetestaajille on lähetetty etkoina eli ennakkomateriaalina tietoa tulevan konsertin sävellyksistä ja taiteilijoista sekä yleistä tietoa konserttikäyttäytymisestä. Taidetestaajien Kuhmon vierailussa ovat mukana Kuhmon Kamarimusiikin lisäksi Kuhmo-talo, Kalevalakeskus Juminkeko sekä Luontokeskus Petola. Kuhmon konserttiin Kuhmon ulkopuolelta tulevat käyvät tutustumisvierailulla jossakin kolmesta kohteesta ennen tai jälkeen konsertin. Kuhmoon tulijat ovat saaneet ennakkomateriaalia kaikista näistä kulttuuri- ja luonto-Kuhmon tärkeimmistä kohteista. Konserttikäynnin jälkeen kaikki saavat myös jatkomateriaalin, jossa käydään lävitse konserteissa koettua.

”Meille on suuri kunnia saada tällainen suuri joukko nuoria taidetestaajia konsertteihin”, kertoo Kuhmon Kamarimusiikin toiminnanjohtaja Sari Rusanen. ”Nuoret ovat todellakin oikeita testaajia, sillä he arvioivat taidekokemuksensa tarkoitusta varten kehitetyllä sovelluksella ja näistä palautteista syntyy maailman suurin organisoitu taidekritiikki.”  ”Kommenttien pohjalta tiedämme paremmin nuorten mieltymyksiä ja voimme kehittää yhteistyötämme koulujen ja nuorten kanssa”, toteaa Rusanen hankkeen merkityksestä. Nuorten kommentit ovat julkisia ja niitä voi lukea Taidetestaajien kotisivujen www.taidetestaajat.fi kautta. Arvioita on kertynyt tähän mennessä koko hankkeen osalta jo lähes 80.000.

Kuhmon konsertti täyttää Kuhmo-talon Lentua-salin 22.3. kokonaan. Kuhmoon ilmoittautuneita on tällä hetkellä 623. Koululaisia tulee koti-Kuhmon lisäksi Sotkamosta, Kajaanista, Paltamosta, Suomussalmelta, Juukasta, Lieksasta, Nurmeksesta ja Valtimolta. Kuusamon konserttiin 21.3. osallistuu 286 koululaista Kuusamon lisäksi Taivalkoskelta, Posiolta ja Sallasta.

Koulujen ja taideorganisaatioiden välisessä yhteydenpidossa on välittäjätahona toiminut Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Eri puolilla Suomea työskentelee 19 aluekoordinaattoria, joilla on ollut tärkeä rooli yhteistyömallin luojina ja kehittäjinä. Kuhmon Kamarimusiikin ja koulujen välinen yhteistyö on tapahtunut Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluekoordinaattorin kautta.

”On suuri ilo, että Kuhmon Kamarimusiikki on Taidetestaajissa mukana ja Kainuun sekä naapurimaakuntien nuoret pääsevät tutustumaan kamarimusiikin saloihin. Etkot ja jatkot tukevat kamarimusiikkiin pureutumista, ja on mielenkiintoista nähdä millaisia arvioita nuoret konserttien jälkeen jättävät”, kertoo aluekoordinaattori Anne Pelttari.

Taidetestaajien vaikuttavuudesta on tekeillä kolme akateemista tutkimusta, joita toteuttavat Taideyliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Nuorisotutkimusseura. Tutkimukset valmistuvat vuosina 2019 ja 2020.  Kuhmon Kamarimusiikki on mukana Nuorisotutkimusseuran tutkimuksessa.

Kuusamotalon konserttiin pääsee mukaan myös 100 henkeä yleisöksi. Kuhmo-talossa pidetään Taidetestaajien konsertin lisäksi yleisölle suunnattu konsertti 22.3. illalla. Silloin kuljetaan maailman ympäri kahdessa tunnissa

Alban Bergin ”Wozzeck” Kansallisoopperassa

Alban Berg

Alban Berg

Alistetun sotamiehen tarina Wozzeck nähdään Suomen Kansallisoopperassa Sir David McVicarin kiitettynä ohjauksena, joka sai ensi-iltansa Chicagossa marraskuussa 2015. Kansallisoopperan ensi-ilta on 22. maaliskuuta kapellimestari Hannu Linnun johdolla.

Alban Bergin (Wien 1885 – Wien 1935) Wozzeck kantaesitettiin Berliinissä 1925. Bergin vain kahdesta oopperasta se on varhaisempi, sillä keskeneräiseksi jäänyt Lulu sai ensiesityksensä 1937. Vielä lähes sata vuotta kantaesityksen jälkeen Wozzeck on edelleen hätkähdyttävän ajankohtainen. Tarina kertoo alistetusta sotamies Wozzeckista, joka on häikäilemättömän hyväksikäytön ja yhteiskuntajärjestelmän uhri. Huolehtiakseen rakastetustaan Mariesta ja heidän yhteisestä lapsestaan Wozzeck koettaa ansaita rahaa milloin parturoimalla, milloin tohtorin koekaniinina. Marie kuitenkin kiinnostuu rykmentinrumpalista, ja Wozzeck päätyy epätoivon vallassa tappamaan Marien ja lopulta itsensä.

Wozzeck on raivoisa tuskanhuuto, joka kumpuaa turhautumisesta ihmisen arvon unohtaneeseen yhteiskuntaamme ja jää kaikumaan vielä pitkään esiripun laskeuduttua. Wozzeck ja Marie ovat neuvottomia maailmassa, jossa elämää kehystää köyhyys, välinpitämättömyys ja epäoikeudenmukaisuus”, kuvailee ohjaaja Sir David McVicar. Tuotanto sai ensi-iltansa Chicagon Lyric Operassa marraskuussa 2015 ja on sen jälkeen nähty myös Genevessä.

Libreton Berg kirjoitti itse Georg Büchnerin näytelmän Woyzeck pohjalta. Berg näki näytelmän Wienissä vuonna 1914, vain muutamia viikkoja ennen maailmansodan kauhuja. Näytelmän uudenlainen näkemys ihmisen osasta ahdistavassa maailmassa sopi erityisen hyvin juuri siihen aikaan. Berg totesikin esityksen jälkeen: ”Eikö se ole fantastinen ja uskomaton? Jonkun pitää säveltää se!”

Yksitoista vuotta myöhemmin kantaesitettiin Bergin ooppera Wozzeck. Sodan myötä vanhat valtiot ja vanhat arvot olivat väistyneet ja uuteen maailmaan tarvittiin uudenlainen ooppera. Uutta oli paitsi realistinen aihe, myös oopperan musiikki: se on suurilta osin atonaalista, mutta Berg säilytti kuitenkin klassisen rakenteen.

Sotamies Wozzeckin rajua tarinaa sävyttävät moneen kertaan palkitun Vicki Mortimerin suunnittelemat lavastus ja puvut. Esitykset johtaa Hannu Lintu. Wozzeckin roolissa nähdään Olafur Sigurdarson, Mariena Helena Juntunen ja Rykmentinrumpalina Daniel Brenna. Muissa rooleissa esiintyvät mm. Tapani Plathan, Hubert Francis ja Anna Danik.