Author Archives: Paul

Kuva Stefan Bremer, kuvassa Ville Rusanen.

Kansallisoopperan suosittu Oopperan kummitus -musikaalituotanto nähdään syksystä 2017 alkaen Göteborgin oopperassa. Kansallisoopperan tämän kauden menestysproduktio, Andrew Lloyd Webberin Oopperan kummitus -musikaali jatkaa esityskauden päätyttyä Göteborgin oopperaan. Göteborgissa ensi-ilta on syksyllä 2017.

Maailmalla on esitetty useimmiten alkuperäisen Lontoon-version mukaista Oopperan kummitusta, mutta Kansallisooppera sai viidentenä teatterina maailmassa luvan tehdä kokonaan uuden tuotannon. Tiina Puumalaisen ohjauksen maailman suosituimmasta musikaalista näkee Kansallisoopperassa kaudella 2015–2016 noin 75 000 katsojaa. Lavastuksen produktioon on suunnitellut Teppo Järvinen, puvut Marjaana Mutanen, valaistuksen Timo Alhanen ja koreografian Osku Heiskanen. Kuten Helsingissäkin, teos esitetään Göteborgissa alkuperäiskielellä englanniksi.

Göteborgin oopperan ohjelmistossa on niin oopperaa, tanssia kuin musikaaliakin. Vuosittain esityksiä on noin 270 ja kävijöitä 250 000. Kansallisooppera on tehnyt teosvaihtoa Göteborgin oopperan kanssa aiemminkin – esimerkiksi tällä kaudella ohjelmistossa oleva ooppera Thaïs on alun perin Göteborgin oopperan tuotanto.

Yhteistuotannot sekä teosvuokraukset ovat tänä päivänä yleisiä oopperatalojen kesken. Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin tuotantoja on nähty muutaman viime vuoden aikana mm. Tokiossa (Reininkulta, Die tote Stadt ja Manon Lescaut), Oslossa (Onegin), Tel Avivissa (Boris Godunov) ja Prahassa (Don Carlos). Kuluvalla kaudella 2015–2016 Helsingissä nähdään Zürichin oopperan tuotanto oopperasta Nenä, Berliinin Komische Operin Taikahuilu sekä Norjan Kansallisbaletista peräisin oleva tanssiteos BACH. Forms of Silence and Emptiness.

www.ooppera.fi

Kuva: Suzanne Schwiertz/Zürichin ooppera

Dmitri Šostakovitšin kirpeä satiiri ihmisistä ja yhteiskunnasta joutui aikanaan poliittiseen epäsuosioon, mutta nykyisin se tunnustetaan yhdeksi 1900-luvun oopperan omaperäisimmistä mestariteoksista. Nenä saa ensi-iltansa Kansallisoopperassa 20.11. Ohjaaja Peter Stein on eurooppalaisen teatterin maineikkaimpia ja palkituimpia ohjaajia.

Pietarissa kuljeskeleva nenä ja kiihkeä nuori säveltäjänero – siitä yhdistelmästä syntyi ooppera, joka on edelleen yksi 1900-luvun musiikkiteatterin hillittömimpiä ja erikoisimpia luomuksia. 22-vuotias Dmitri Šostakovitš käytti Nikolai Gogolin herkullisen tarinan kuvaamiseen kaiken musiikillisen taitonsa. Erilaisten musiikkityylien luovasta yhdistelmästä syntyi ooppera, joka kuvastaa Neuvostoliiton 20-luvun kokeilevaa ja vapaata ilmapiiriä.

Šostakovitšin radikaali tyyli joutui 30-luvulla epäsuosioon ja Nenä jäi esittämättä vuosikymmeniksi. Muistelmissaan Šostakovitš totesikin kitkerästi tarinan ajankohtaisuuden, sillä ilman nenää ihminen ei ole ihminen, mutta nenä voi nousta vaikka johtajaksi ilman ihmistä: ”Nykyään tällaisia neniä kävelee ympäriinsä siinä määrin, että on pakko ihmetellä.”

Suomen Kansallisoopperassa Nenä on tuotettu aiemmin vain kerran, vuonna 1975. Nyt kymmenien solistien, äärimmäisten äänialojen ja mutkikkaiden joukkokohtausten Nenä nähdään Peter Steinin Zürichin oopperalle ohjaamana tuotantona. Peter Stein on yksi eurooppalaisen teatterin suurimpia nimiä. Erityisesti hänen johtamansa berliiniläinen Schaubühne-teatteri nosti hänet maailmanmaineeseen. Stein on palkittu mm. Euroopan teatteripalkinnolla.

32 suomalaisen laulajan joukossa ovat mm. Jyrki Korhonen, Jenni Lättilä ja Margarita Nacér, ja keskeisissä rooleissa kuullaan myös neljää venäläistä vierailijaa: Vladimir Samsonov, Alexey Sulimov, Andrei Popov ja Leonid Bomshteyn. Esitykset johtaa Kansallisoopperan ylikapellimestari Michael Güttler, jolle venäläinen oopperatyyli tuli tutuksi hänen toimiessaan pitkään Pietarin Mariinski-teatterissa. Näyttävä lavastus heijastelee 20-luvun venäläistä modernismia.

Dmitri Šostakovitšin Nenä esitetään kahdeksan kertaa. Ensi-ilta on 20.11. ja viimeinen esitys nähdään 16.12.

www.ooppera.fi

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia kunnioittaa Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlaa noin 30:lla eri Sibelius-aiheisella konsertilla ja luennolla syyskaudella 2015. Kauden huipennuksena nähdään Sibeliuksen näyttämöteos Myrsky William Shakespearen samannimiseen näytelmään Musiikkitalon konserttisalissa 21. marraskuuta.

Viimeksi 1980-luvulla Savonlinnan Oopperajuhlilla näyttämöteoksena esitetty Myrsky on Sibelius-Akatemian muusikoiden, Teatterikorkeakoulun näyttelijöiden ja Aalto-yliopiston lavastus- ja pukusuunnittelijoiden voimin toteutettava monitaiteellinen kokonaisuus. Myrsky on myös idean isän, kapellimestari Tuomas Hannikaisen taiteellisen tohtorintutkinnon viimeinen osuus.

– Sibelius tunnetaan yhtenä viime vuosisadan suurimmista sinfonikoista. Ei ole yleisesti tiedossa, että hänellä on myös mittava, noin 20 teoksen näyttämömusiikkituotanto. Näyttämömusiikissa Sibelius tuntuu tarttuneen aiheisiin, jotka olivat lähellä hänen omaa henkilöhistoriaansa. Olen tällä hetkellä erityisen kiinnostunut juuri tästä musiikista, jonka kiistaton kruunu Myrsky on, Hannikainen valottaa esityksen taustaa.

Hannikainen ehdotti ideaa juhlavuoden ohjelmistoon jo kolme vuotta sitten, jolloin alettiin synnyttää uutta kolmen taideakatemian yhteistä Taideyliopistoa. Tällöin kuvioihin astui myös ohjaaja Ville Sandqvist.

– Esityksessä on kolme tasapainoista, toisensa kohtaavaa aluetta: musiikki, teksti sekä tila, jota manipuloimme sekä auditiivisesti että visuaalisesti. Sali kattaa näkymältään 360 astetta ja on yli 30 metriä korkea, Sandqvist kertoo.

Myrskyn puvustuksesta vastaa Aalto ARTSin pukusuunnittelun professori Sofia Pantouvaki sekä hänen kokoamansa neljän pukusuunnittelun maisteriopiskelijan ryhmä. Puvut valmistaa 25-henkinen tiimi, joka koostuu kaavoittajista, ompelijoista, tekstiileihin erikoistuneista tekijöistä, hatuntekijöistä ja kengäntekijöistä. Mukana on myös opiskelijoita Stadin ammattiopistosta.

– Työskentelemme parhaillaan 41 eri puvun parissa. Myrskyn maailma on ajaton, joten olemme käyttäneet puvuissa elementtejä eri aikakausilta, aina Shakespearen ajasta Sibeliuksen aikakauteen ja tähän päivään. Suunnittelun keskiössä on ollut, miten ilmaisuvoimaisia materiaalit voivat olla, ja tämän vuoksi tutkimme, testaamme ja kehitämme ennakkoluulottomasti uusia materiaaleja pukuihin, Pantouvaki kertoo.

Yhteistyö professori Sofia Pantouvakin ja Aalto-yliopiston pukusuunnittelun pääaineen kanssa toteutuu FiDiPro (the Finland Distinguished Professor Programme) -rahoitusohjelman puitteissa. Pantouvakin Costume Methodologies –tutkimusprojekti on yksi esimerkki FiDiPron kautta toteutettavasta, pukusuunnitteluun liittyvästä taiteellisesta tutkimuksesta. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.

Shakespeare–Sibelius: Myrsky
La 21.11.2015 klo 19.00, Musiikkitalon konserttisali
Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri, kuoro ja laulusolistit
Teatterikorkeakoulun näyttelijät, Aalto-yliopiston lavastus- ja pukusuunnittelijat
Ohjaus: Ville Sandqvist
Kapellimestari: Tuomas Hannikainen
Lavastussuunnittelu: Suvituuli Saari
Puvustussuunnittelu: Sofia Pantouvaki
Valosuunnittelu: Antti Silvennoinen
Maskeeraus: Tuija Luukkainen
Äänisuunnittelu: Markus Bonsdorff
Rooleissa:
Tuomas Hannikainen, Prospero
Mari Naumala, Prospero, Miranda, Ariel
Chike Ohanwe, Prospero, Ferdinand, Caliban, Ariel
Hannakaisa Nyrönen, Ariel/Juno
Alina Koivula, Ariel
Laura Mäkitalo, Ariel
Tuuri Viik-Dede, Ariel
Saara Kiiveri, Ariel
Mikko Sateila, Caliban
Henri Tikkanen, Stefano
Jussi Vänttinen, Trinculo