Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

SibaRecordsin uusi levy yhdistää huilun ja kanteleen äänimaisemat

a7ed53103215ea1357679b64850b41172425e88b

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian levymerkin SibaRecordsin uusin julkaisu esittelee monipuolisesti huilun ja kanteleen soinnillisia mahdollisuuksia. Huilutaiteilija Sami Junnosen levytyksellä Laet Lauloi – The Chant Enchanted (SRCD-1016) kuullaan kantaesityksiä, uusia instrumentaatioita sekä muun muassa Uljas Pulkkiksen, Michio Miyagin, J.S.Bachin sekä Janne Ikosen säveliä.

Vanhinta musiikkia levyllä edustavat Johann Sebastian Bachin sekä Carl Philipp Emanuel Bachin barokkisonaatit. 1900-luvun alussa eläneen Michio Miyagin japanilainen perinnemusiikki tunnustelee esteettisiä yhtymäkohtia uuteen suomalaiseen säveltaiteeseen. Levyn kotimaisia säveltäjänimiä ovat Uljas Pulkkis, Aki Yli-Salomäki sekä Janne Ikonen. Lisäksi kuullaan perulaisen Jimmy Lópezin Junnoselle omistama sooloteos. Vierailevina kanteletaiteilijoina levyllä esiintyvät Eva Alkula, Elisa Kerola sekä Heidi Äijälä.

Sami Junnonen lukeutuu nuorena, kosmopoliittina huilutaiteilijana ikäpolvensa eliittiin. Hänen soitossaan yhdistyvät tekninen taituruus sekä vahva taiteellinen näkemys. Junnonen on palkittu moninkertaisesti kansainvälisissä musiikkikilpailuissa. Hän esiintyy solistina, kamari- ja orkesterimuusikkona, sekä pedagogina ympäri maailmaa. Junnosen käyttämä harvinainen 24-karaattinen kultahuilu hakee instrumenttina vertaistaan.


SibaRecords on Sibelius-Akatemian oma levymerkki, jonka toiminta alkoi vuonna 2009. Sen tavoitteena on tuottaa korkeatasoisia levyjä, auttaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian muusikkoja laajentamaan taiteellista toimintaansa ja levittää Sibelius-Akatemiassa syntynyttä musiikkia sekä fyysisinä tallenteina että digitaalisessa muodossa. SibaRecordsin tuorein levy Laet Lauloi – The Chant Enchanted (SRCD-1016) julkaistaan digitaalisesti 13.11. 2015 ja CD ilmestyy kauppoihin 8.1.2016. SibaRecordsin maailmanlaajuisena jakelijana toimii Naxos.

sibelius-akatemia_x_screen_black

Telemannin ooppera Pimpinone Sellosalissa

Laura Pyrrö (kuva: Milla Tommila)

Laura Pyrrö (kuva: Milla Tommila)

HUIKENTELEVAINEN PIIKATYTTÖ

Georg Philipp Telemannin (1861–1767) ooppera Pimpinone on hersyvän hauska tarina himosta, hyväksikäytöstä ja hyväuskoisuudesta: mitä kaikkea vaaditaan, että huikentelevainen piikatyttö saa rikkaan vanhaherran narutettua kanssaan naimisiin? Kun ovela Vespetta on saavuttanut päämääränsä ja avioliitto saavuttanut lainvoiman, neitosesta sukeutuukin kaikkea muuta kuin kiltti ja kuuliainen vaimo.

Pimpinone sai ensi-iltansa Hampurissa syksyllä 1725. Teosta esitettiin koomisena intermezzona vakavampien oopperoiden väliaikanumerona; aina yksi näytös per väliaika. Suomessa Pimpinonea on aiemmin esitetty mm. Savonlinnan Oopperajuhlilla ja Suomen Kansallisoopperassa 1990-luvulla.

Ohjaaja Ville Saukkosen toteutuksessa teos on kulkenut työryhmän keskuudessa nimellä “burleskibarokkiooppera”, mikä on innoittanut myös visuaalisesta ilmeestä vastaavaa Tyra Thermania kehittämään räiskyvän värikkään, sarjakuvamaisen ylöspanon. Lavalla ovat upeaääninen, Tähdet, tähdet -ohjelmastakin tuttu sopraano Laura Pyrrö ja Euroopan oopperalavoja kiertänyt bassobaritoni Jouni Kokora. Pianistina on Tiina Korhonen.


Sopraano Laura Pyrrön syksy on täynnä matkantäyteistä elämää. Freelancer-oopperalaulajattaren arki on vaihtelevaa. ”Toisinaan menen vain paikalle ja laulan, kun muut asiat hoidetaan puolestani valmiiksi. Välillä taas hoidan itse kaikkea roudauksesta maskeeraukseen.” Matkustuskilometrejä kertyy, kun syksyn aikana esityksiä on mm. Rovaniemellä, Torniossa, Turussa ja Espoossa. Kun työajat ovat epäsäännölliset ja työhön kuuluu paljon matkustamista, on omasta hyvinvoinnista huolehtiminen tärkeää – etenkin kun oma kroppa toimii työvälineenä. ”Pimpinonen ohjaus on hyvin fyysinen, ja se ei onnistuisi ilman hyvää peruskuntoa. Liikun paljon ja yritän muutenkin elää melko terveellisesti. Jumppaan kotona, poljen stepperiä, käyn hot joogassa ja juoksen. Hyvää treeniä on muuten myös Pimpinone-lavasteiden roudaaminen: niitä säilytetään asuintaloni vintillä kuudennessa kerroksessa, jonne ei tietenkään ole hissiä. Jokusen kerran olen yksin kantanut kaiken sermejä myöten ylös varastoon, ja voin sanoa, että käy kyllä ihan työstä.”

Talvipakkasia ja pimeneviä iltoja Pyrrö pakenee etelän lämpöön. ”Ihan itkua tihrustaen odotan talvea, pakkasia ja liukkaita, jolloin täytyy kai laittaa lenkkarit telakalle. Onneksi lähden vuodenvaihteessa muutamaksi viikoksi tropiikkiin, jolloin voisin yrittää taas päästä juoksuvauhtiin. Tai sitten vaan löhöillä rantatuolissa”, sopraano naurahtaa.

To 19.11. klo 19
Su 22.11. klo 15
PIMPINONE
Esityskieli suomi.
Kesto 1 h, ei väliaikaa.

Tohtorintutkinto: Urkujen tehtävä on vaalia tasa-arvoa musiikkiyhteisössä

Markus Malmgren haastaa tohtorintutkinnossaan urkureita jalkautumaan kaikenlaisten laulu- ja soitinkokoonpanojen keskuuteen. Hän toivoo myös kuorojen, orkesterien sekä niiden johtajien toivottavan urut ja urkurit yhä lämpimämmin tervetulleiksi yhteistyöhön. Malmgrenin taiteellisen tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus järjestetään 21. marraskuuta Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.

Viidessä jatkotutkintokonsertissaan Malmgren kokosi urkujen ympärille yhteensä yli 150 muusikkoa. Konserttisarjan ohjelmisto ulottui renessanssin monumentaalisista monikuoroteoksista aina rock-passio Jesus Christ Superstariin. Monet Malmgrenin urkujen äärestä johtamista 1500- ja 1600-lukujen vokaaliteoksista esitettiin jatkotutkintokonserteissa Suomessa ensimmäistä kertaa.

Sekä konserteissa että tutkintoon kuuluvassa kirjallisessa työssä Malmgren tutki urkujen historiallista merkitystä erilaisten sointivärien yhdistäjänä. Hän osoittaa, että urkurin ammatissa ja -koulutuksessa alettiin vasta 1900-luvulla korostaa solistista urkuohjelmistoa improvisointi- ja säestystaidon kustannuksella. Hänen mukaansa tämä on tärkeä syy siihen, että urut ovat joutuneet musiikkiympäristön marginaaliin historiakatsannossa ainutlaatuisella tavalla.

– Sekä konserteissa että kirjallisessa työssä olen pyrkinyt osoittamaan, että urkujen tärkein tehtävä on kautta historian ollut toimia vaihtelevien musiikillisten resurssien kokoavana elementtinä. Toivonkin valottamieni historiallisten käytäntöjen innoittavan hyödyntämään urkuja uusin tavoin ja nykyistä täysipainoisemmin yhä monimuotoisemmassa musiikkiympäristössä, Malmgren toteaa.

Lisätietoja:
Markus Malmgren
markus.malmgren@uniarts.fi

Markus Malmgrenin tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus
21.11.2015 klo 11 Musiikkitalon Organo-sali (Mannerheimintie 13 a)

Jatkotutkintoon sisältyvän konserttisarjan nimi: Organum – primus inter pares
Kirjallisen työn nimi: Nuotin vierestä soittamisen taito – näkökulmia kenraalibasson soittoon

FIBOn residenssisyksyn hurmaavien naissolistien esiinmarssi jatkuu

fibo 47bd9b8b-773e-4194-8b42-7255b389243d

Suomalaisen barokkiorkesterin residenssikonsertti 13. marraskuuta – solistina Amandine Beyer

Tämän viikon konsertti tarjoilee laajan kattauksen barokin ajan konserttoja, joille ovat leimallisia pyörryttävän nopeat kuviot ja huikea tekninen säihke. Ohjelmassa on orkesterikonserttoja, concerto grossoja ja konsertto neljälle viululle, säveltäjinä muun muassa Vivaldi, Locatelli ja Händel. Konsertti on ylistys viuluvirtuooseille, joiden kärkenä loistaa ranskalainen Amandine Beyer.

Konserttoja sylin täydeltä
Pe 13.11.2015 klo 19 Ritarihuone

Amandine Beyer, viulu
Suomalainen barokkiorkesteri

FIBO logo 9fcce9db-4df1-4f28-a9fc-bda10d8b3376

Tapiola Sinfonietta tarttuu Frank Zappan tuotantoon

Jukka Iisakkila © Heikki Tuuli

Jukka Iisakkila © Heikki Tuuli

Espoon kulttuurikeskuksessa kuullaan 13.11. klo 19 harvinaislaatuinen konsertti, jonka yllä leijuu absurdismin auer: Tapiola Sinfoniettan ZAPPA!-konsertin<http://tapiolasinfonietta.fi/concerts/zappa/> ohjelmassa on 13 Frank Zappan teosta, joista välittyy Zappalle ominainen individualismi, absurdismi ja räjähtävä mielikuvitus.  Illan aikana kuullaan niin 60-luvun sävellyksiä kuin myöhäisempää 1980-luvun tuotantoa. Tapiola Sinfoniettaa johtaa kapellimestari Jukka Iisakkila ja solisteina ovat kitaristi-laulaja Marzi Nyman sekä lyömäsoittaja Arttu Takalo.

Yhdysvaltalainen Frank Zappa (1949-1993) tunnetaan muusikkona ja säveltäjänä, joka kulki populaarimusiikin saralla omia polkujaan. Hän yhdisti tuotannossaan miltei kaikkia kuviteltavissa olevia elementtejä, ja useimmiten hän lähestyi aiheitaan pilkan ja terävän absurdismin valossa. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu niin populaarimpaa materiaalia, modernia orkesteri- ja kamarimusiikkia, elokuvaa, elektronista musiikkia kuin jazziakin, ja tämä kuuluu myös tässä konsertissa. Zappan Edgar Varese- ja Stravinsky-vaikutteista klassista tuotantoa ovat johtaneet mm. Kent Nagano sekä Pierre Boulez, ja niitä on levyttänyt mm. saksalainen Ensemble Modern.

Zappan ura lähti liikkeelle vuonna 1966 Freak Out-kaksoisalbumista.  1960-luvulla hän esitti Mothers Of Invention -yhtyeensä kanssa satiirilla höystettyä sekoitusta, jossa oli aineksia popista ja rockista aina kokeileviin äänikollaaseihin. Tässäkin konsertissa ääniä tuotetaan mm. sipsipusseilla ja lasten leluilla. Ehkä aidoimmillaan Zappa oli kuitenkin soittaessaan kitaraa, erityisesti pitkissä improvisoiduissa sooloissaan. Nyt tähän haasteeseen tarttuu Tapiola Sinfoniettan taiteellisiin partnereihin kuuluva Marzi Nyman.

”Zappan individualismi ja kaikille inhimillisen toiminnan alueille kohdistuva viiltävä kritiikki poikivat jatkuvasti konflikteja ulkomaailman kanssa. Toisaalta oman tien kulkeminen ja musiikkiyhteisöjen ulkopuolelle jättäytyminen johtivat hänet monien tuoreiden, kekseliäiden ja poikkeuksellisten ideoiden ja lähestymistapojen kehittymiseen. Ne muovasivat Zappan sävelkielen ja musiikillisen estetiikan aivan omanlaisekseen”, toteaa kapellimestari Jukka Iisakkila, joka valmistelee Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulussa taiteellista tohtorintutkintoa, aiheenaan absurdismi musiikissa.

Pe 13.11.2015 klo 19 Espoon kulttuurikeskus, Tapiolasali
ZAPPA!
Tapiola Sinfonietta
Jukka Iisakkila, kapellimestari
Marzi Nyman, kitara ja laulu
Arttu Takalo, lyömäsoittimet