Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Pyhäinpäivän konsertissa hiljennytään Sibeliuksen ja Schönbergin musiikin äärelle

b6a2a226c4f66974_org

Suomen Kansallisoopperan perinteisessä Pyhäinpäivän konsertissa Johanneksen kirkossa kuullaan tänä vuonna Jean Sibeliuksen musiikkia ja Arnold Schönbergin teos Verklärte Nacht. Yöllisiä tunteita -konsertissa Kansallisoopperan orkesteria johtaa Ville Matvejeff ja solisteina laulavat sopraano Anna-Kristiina Kaappola, mezzosopraano Niina Keitel sekä baritoni Ville Rusanen.

Konsertin alussa kuullaan kolme osaa Jean Sibeliuksen musiikista näytelmään Pelléas ja Mélisande. Lisäksi ohjelmassa on kolmen solistin tulkitsemana Sibeliuksen laulutuotannon helmiä kuten Demanten på marssnön, På verandan vid havet ja Sen har jag icke frågat mera. Kymmenen laulun valikoimaan sisältyy myös Kom nu hit, död, jonka orkesterisäestyksen Sibelius saneli vain muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa. Konsertin päättää Arnold Schönbergin Verklärte Nacht, Kirkastettu yö. Runoon kuutamossa kulkevasta pariskunnasta perustuva jousiorkesteriteos soi suorastaan yltiöromanttisesti. Innoittunut teos on aiheellisesti Schönbergin eniten esitetty sävellys.

Konsertin johtava Ville Matvejeff on monipuolinen muusikko, joka toimii nykyisin Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestarina. Kansallisoopperan orkesterin johdossa Matvejeff esiintyi ensimmäisen kerran viime kesänä. Yöllisiä tunteita -konsertissa laulavat Kansallisoopperan suositut solistit, joita on kuultu monissa suurissa rooleissa. Anna-Kristiina Kaappola on saanut kansainvälistä mainetta erityisesti Taikahuilun Yön kuningattarena, Niina Keitel on valloittanut yleisön mm. Carmenina ja Ville Rusanen tunnetaan tällä kaudella erityisesti Oopperan kummituksen nimiroolista.

Yöllisiä tunteita
Johanneksen kirkko lauantaina 31.10.2015 klo 19

Jan Söderblom Kauniaisten musiikkijuhlien taiteelliseksi johtajaksi vuonna 2017

image003

janne017

Viulisti ja kapellimestari Jan Söderblom aloittaa Kauniaisten musiikkijuhlien uutena taiteellisena johtajana 1. tammikuuta 2017. Söderblomilla on pitkä kokemus festivaalien johtamisesta. Hän on johtanut mm. Musica Fiskarsia, Joroisten musiikkipäiviä sekä Rauma Festivoa. Söderblom on myös vastannut mm. Lappeenrannan kaupunginorkesterin sekä Pori Sinfoniettan taiteellisesta suunnittelusta. Helsingin Musiikkitalossa vuonna 2014 järjestetty rauhankonsertti We agree to disagree syntyi Jan Söderblomin ideasta.

Kauniaisten musiikkijuhlat on jännittävä festivaali, joka kiitos hybridimuotonsa musiikin, filosofian ja tieteen kentillä antaa lukuisia mahdollisuuksia mielenkiintoisiin ohjelmakokonaisuuksiin. Festivaalin sijainti Helsingin ja Espoon naapurissa tarjoaa myös monia dynaamisia mahdollisuuksia. Toiminta alueellaan ainutlaatuisen ohjelmaprofiilin omaavana festivaalina KMJ palvelee luontaisesti suurta yleisöpohjaa.

Kauniaisten musiikkijuhlien perustajiin kuuluva ja festivaalin alusta asti taiteellisena johtajana toiminut Seppo Kimanen keskittyy vuodesta 2017 alkaen muusikon uraansa ja kirjalliseen työskentelyyn.

Olen suunnitellut ja johtanut eri festivaaleja lähes puolen vuosisadan ajan. Nyt haluan keskittyä kirjoitustyöhöni ja muusikon ammattiini, sanoo sellotaiteilija ja professori Seppo Kimanen.

Seppo Kimasen kaudella Kauniaisten musiikkijuhlat ovat kasvaneet nelipäiväisestä, noin tuhannen kävijän tapahtumasta kahdeksanpäiväiseen, kahdentuhannen kävijän festivaaliksi. Kamarimusiikki ja jousikvartetot ovat festivaalin ydinohjelmaa, mutta ohjelmassa on myös pianomusiikkia, suurempia kokoonpanoja, kuoroja, tanssia, mykkäelokuvia sekä mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä esitelmiä. Vuoden 2016 festivaali tulee jäämään Seppo Kimasen viimeiseksi.

Jan Söderblom ja Seppo Kimanen ovat tehneet yhteistyötä 1980-luvulta asti. Kimasen tapaan Söderblom aikoo ohjelmasuunnittelussa ammentaa taiteen ja filosofian vuoropuhelusta. Kauniaisten musiikkijuhlat on ”hybridifestivaali” – taiteen ja tieteen vuoropuhelu, joka tarjoaa sävelin ja sanoin sekä ajattomia että omaan aikaansa sidottuja elämyksiä ja ajatuksia. Yksi tapahtuman tavoitteista on kaataa sukupolvien välisiä raja-aitoja ja heijastaa isoa kaarta perinteestä tulevaisuuteen taiteen ja ajattelun avulla. Festivaalin ohjelmasuunnittelu pohjautuu kestäville arvoille. Musiikin tyylilajista ja aikakaudesta riippumatta Kauniaisten musiikkijuhlat etsii ja esittää kokemuksia, jotka tukevat nykyihmisen henkisen hyvinvoinnin ylläpitoa.
Kauniaisten musiikkijuhlat järjestetään tänä vuonna kuudennen kerran.

Koko ohjelma osoitteessa:   www.kauniaistenmusiikkijuhlat.fi

Uusi väitöstutkimus Sibeliuksen tuotannosta

sibelius-akatemia_x_screen_black

Juhani Alesaro on perehtynyt väitöstutkimuksessaan Jean Sibeliuksen sävellystuotannon kudostekniikkaan, jota on toistaiseksi tutkittu melko vähän. Alesaro on tutkinut, miten Sibeliuksen omalaatuisuus ilmenee hänen musiikkinsa kudoksessa eli satsissa. Väitöskirja The Apparition from the forest. A treatise on Satz in the music of Sibelius tarkastetaan Helsingin Musiikkitalossa 31. lokakuuta.

Alesaro selvittää väitöskirjassaan muun muassa, miten Sibeliuksen satsin tunteminen auttaa ymmärtämään ja jäsentämään hänen musiikkiaan. Alesaro on tutkinut, miten Sibelius opiskeli satsia ja miten hän suhtautui oppimaansa. Hän selvittää väitöskirjassaan myös, minkälaisia yhteyksiä Sibeliuksen satsilla on aikansa muun musiikin kudostekniikoihin. Sibeliuksen kanssa samantapaista satsiajattelua voidaan löytää esimerkiksi Claude Debussyn, Maurice Ravelin ja nuoren Igor Stravinskin sävellystuotannosta. Tutkimus keskittyy Sibeliuksen musiikin kudoksen eli satsin rakenteeseen, josta on Alesaron mukaan löydettävissä kaksi haaraa: perinteinen satsi sekä sibeliaaninen satsi jota ei ole paljoakaan tutkittu. Ydin Sibeliuksen satsin rakenteeseen liittyvään ajatteluun voidaan löytää hänen vuonna 1896 pitämänsä akateemisen koeluennon katkelmasta, jossa Sibelius esittää käsityksensä vanhojen runosävelmien luonteesta. Tämä käsitys perustuu sekä melodisessa että harmonisessa suhteessa kirkkosävellajeille. Esitelmäkatkelmassa Sibelius esittää myös näkemyksensä runomelodioiden soinnuttamisesta.

Sibeliuksen modaalinen ajattelu sai alkunsa jo kauan ennen hänen kuudennen sinfoniansa syntyä. Hänen tuotannossaan modaalisuus ei ole vain kudosta värittävä aines vaan se läpäisee kaikki musiikin rakenteelliset tasot.

Lisätietoja: Juhani Alesaro, juhani.alesaro@uniarts.fi

Juhani Alesaron väitöstilaisuus 31.10.2015 klo 12, Helsingin Musiikkitalo, Organo-sali, Mannerheimintie 13

Väitöskirjan nimi: The Apparition from the forest. A treatise on Satz in the music of Jean Sibelius
Vastaväittäjä: Dr. Benedict Taylor (Reid School of Music, University of Edinburgh)
Tarkastustilaisuuden valvoja: Professori Veijo Murtomäki

Wihuri-säätion Sibelius-palkinto Sir Harrison Birtwistlelle

HB p01bqt6z

Wihuri-säätiön 150 000 euron nykyään kolmen vuoden välein jaettava Sibelius-palkinto on myönnetty v. 1934 syntyneelle brittiläiselle säveltäjälle Sir Harrison Birtwistlelle tänään perjantaina Finlandia-talossa. Säveltäjä otti palkinnon henkilökohtaisesti vastaan. Hänelle on aiemmin myönnetty Grawemeyerin ja Siemensin sävellyspalkinnot. Birtwistle vieraili viimeksi Suomessa kuluvan vuoden heinäkuun alussa Viitasaaressa Musiikin aika -festivaalilla.

Birtwistle on järjestyksessä  17. Sibelius-palkinnon saaja. Aikaisempien vuosien palkinnonsaajat ovat

1953 Jean Sibelius
1955 Paul Hindemith
1958 Dmitri Shostakovich
1963 Igor Stravinsky
1965 Benjamin Britten
Erik Bergman
Usko Meriläinen
Einojuhani Rautavaara
1971 Olivier Messiaen
1973 Witold Lutoslawski
Joonas Kokkonen
1983 Krzysztof Penderecki
Aulis Sallinen
2000 György Ligeti
2003 Magnus Lindberg
2006 Per Nørgård
2009 Kaija Saariaho
2012 György Kurtág

Tiedote: Brunssia ja elokuvaa Kansallisoopperassa

b6a2a226c4f66974_org

Oopperan leffabrunsseilla tarjotaan tänä syksynä Usko Viitasen ikimuistoinen Rigoletto-tulkinta vuodelta 1975 sekä Händelin Saul-oratorion ylistetty näyttämöversio Glyndebournen oopperafestivaalilta. Ennen maksuttomia esityksiä voi nauttia brunssista sekä ohjeisohjelmasta.

Suomen Kansallisoopperassa voi taas nauttia suuren suosion saaneita Oopperan leffabrunsseja. Tänä syksynä Kansallisooppera tarjoaa yhteistyössä Ylen kanssa todellisen harvinaisuuden, kun sunnuntaina 25.10. nähdään Usko Viitanen ja muita aikansa hienoimpia suomalaisia laulajia Rigoletto-taltioinnissa vuodelta 1975. Joulukuun 13. päivä päästään seuraamaan Händelin Saulia Glyndebournen oopperafestivaalilta tänä kesänä taltioituna kiitettynä tulkintana. Elokuvaesitykset alkavat Alminsalissa klo 12.30 ja maksuttomat liput ovat jaossa Oopperashopissa klo 10.30 alkaen.

Yle teki Giuseppe Verdin Rigolettosta tehtiin 1975 Hannu Heikinheimon ohjaaman paljon kiitosta saaneen taltioinnin. Nimiosassa laulaa Usko Viitanen, jonka Rigoletto-tulkintaa aikanaan ylistettiin kansainvälisen huipputason suoritukseksi. Muissa rooleissa laulavat mm. Pirkkoliisa Tikka, Seppo Ruohonen ja Matti Salminen. Kapellimestarina on Okko Kamu. Rigolettosta tehtiin kaksi versiota, toinen suomeksi ja toinen italiaksi. Televisiossa nähtiin suomenkielinen versio, joten nyt alkukielinen Rigoletto nähdään ensimmäistä kertaa.

Syksyn toisella Leffabrunssilla nähdään Georg Friedrich Händelin oratorio Saul Glyndebournen oopperafestivaalin näyttämöllisenä tulkintana. Orkesterina on Orchestra of the Age of Enlightement ja esityksen johtaa Ivor Bolton. Ohjaaja on Barrie Kosky, jonka ohjaama Taikahuilu nähdään Kansallisoopperassa helmikuussa. Esitys nähdään samanaikaisesti myös Yle Teemalla, Rigoletto sen sijaan esitetään vain Kansallisoopperassa.

Ennen elokuvaa klo 12.05 Alminsalissa on tarjolla teokseen liittyvää keskustelua ja musiikkia, ja brunssia voi nauttia klo 11 alkaen. 29,50 euron hintaisia brunssilippuja on myynnissä rajallinen määrä, ja lippu kannattaa ostaa ennakkoon verkosta tai Kanresta Oopperaravintoloiden palvelupisteestä oopperatalossa. Brunssi oli edellisillä kerroilla niin suosittu, että se siirretään nyt isompiin tiloihin päälämpiöön. Näin entistä useampi pääsee nauttimaan musiikin lisäksi myös ruoasta. Brunssiasiakkaille jaetaan elokuvaliput brunssille saapuessa.

www.ooppera.fi