Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Metro-Grossossa 8.10.2016 musiikki yhdistää 300 soittajaa idästä ja lännestä

28.9.2016 10:24 , Jätä kommentti ,

logo_metro-grossoFIBO logo 9fcce9db-4df1-4f28-a9fc-bda10d8b3376

Metron laajeneminen länteen toimi innoittajana Suomalaisen barokkiorkesterin koulutustyöryhmä FiBO Collegiumin Metro-Grosso-tapahtumalle, jonka osallistujat tulevat metroradanvarren musiikki-opistoista aina Vuosaaren musiikkikoulusta Espoon musiikkiopistoon asti. Vaikka metro ei vielä kuljekaan länteen suunnitellusti, ei se estä idän ja lännen musiikkiopistojen yhteistyötä, joka huipentuu loppukonserttiin Tapiolasalissa 300 eri-ikäisen ja eri vaiheessa olevan soittajan voimin. 

Musiikkia on loppukonsertin ja Kampin kauppakeskuksessa kello 13 tapahtuvan kohtaamisen lisäksi myös useilla metroasemilla ja kauppakeskuksissa. Näihin esiintymisiin osallistuu myös muita kuin metroradanvarren musiikkiopistoja. Päivän tapahtumiin kuuluu lisäksi Varjo-Metro-Grosso Munkkivuoren ostos-keskuksessa. Metro-Grosso on osa Espoossa järjestettävää lasten ja nuorten taidefestivaali Kutitusta, jonka teema vuonna 2016 on nimenomaan liikenne.

Suomalaisen barokkiorkesterin koulutustyöryhmä FiBO Collegiumin Concerto Grosso -suurtapahtumat, joiden pikkusisar Metro-Grosso on, ovat jo kolmeen otteeseen tuoneet yhteen eri-ikäisiä ja eri vaiheessa olevia soittajia nauttimaan yhteissoiton riemusta. Nyt tapahtuman alkusysäyksenä ja innoittajana toimii metro, joka yhdistää, ennemmin tai myöhemmin, tapahtuman pääosallistujat Espoon musiikkiopiston ja Itä-Helsingin musiikkiopiston. 

Metro-Grosso: Musiikki yhdistää idän ja lännen – metro seuraa perässä

La 8.10.2016

Klo 12–13: kauppakeskuksissa ja asemilla soi, Varjo-Metro-Grosso Munkkivuoren ostoskeskuksessa

Klo 13–13.30: idän ja lännen kohtaaminen Kampin kauppakeskuksessa

Klo 16: konsertti Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio 2, Espoo)

Purcell–Händel–Vivaldi–J. S. Bach–Lully–Rameau

Espoon musiikkiopisto, Helsingin konservatorio, Itä-Helsingin musiikkiopisto, Lauttasaaren musiikkiopisto, Vuosaaren musiikkikoulu, Amore Classico -yhtye, FiBO Collegium

Lue lisää: http://fibo.fi/konsertit/2016/metro-grosso-2016/

Kategoria: TIEDOTTEET

Mikrotonaalista musiikkia esittävän MikroEnsemblen ensimmäinen Helsingin konsertti Musiikkitalossa 1.10.

27.9.2016 21:31 , Jätä kommentti ,
Mikroensemble. Kuva © Ari Kesonen

Mikroensemble. Kuva © Ari Kesonen

Vuonna 2015 Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa perustettu MikroEnsemble esiintyy historiansa toista kertaa Helsingin Musiikkitalossa 1. lokakuuta. Yhtyeen ensimmäinen konsertti kuultiin Pasimusic-festivaalilla Kuopiossa 1.10.2015. Seitsenhenkisen yhtyeen muusikot ovat Mikael Helasvuo, (neljäsosasävelaskelhuilu), Lauri Sallinen (klarinetti), Johanna Ilvesmäki (viulu), Markus Hohti (sello) Juuso Nieminen (neljäsosasävelaskelkitara), Veli Kujala (neljäsosasävelaskelharmonikka) ja Elisa Järvi (neljäsosasävelaskelpiano). Konsertin voi katsoa myös suorana myös osoitteessawww.uniarts.fi/uniartstv.

Vuonna 2015 Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa perustettu MikroEnsemble esiintyy historiansa toista kertaa Helsingin Musiikkitalossa 1. lokakuuta. Yhtyeen ensimmäinen konsertti kuultiin Pasimusic-festivaalilla Kuopiossa 1.10.2015. Seitsenhenkisen yhtyeen muusikot ovat Mikael Helasvuo, (neljäsosasävelaskelhuilu), Lauri Sallinen (klarinetti), Johanna Ilvesmäki (viulu), Markus Hohti (sello) Juuso Nieminen (neljäsosasävelaskelkitara), Veli Kujala (neljäsosasävelaskelharmonikka) ja Elisa Järvi (neljäsosasävelaskelpiano). Konsertin voi katsoa myös suorana myös osoitteessawww.uniarts.fi/uniartstv.

Mikrotonaaliseen musiikkiin erikoistuneen MikroEnsemblen kokoonpano on ainutlaatuinen maailmassa. Yhtyeen rungon muodostavat neljäsosasäveltasavireiseen musiikin esittämiseen kehitetyt uudet instrumentit, joista monet ovat uusia suomalaisen soitinrakentamisen innovaatioita. Soittimista uusin on neljäsosasävelaskelpiano, jolla soitetaan nyt ensimmäinen julkinen konsertti pääkaupunkiseudulla. Neljäsosasävelaskelpianon on rakentanut Otso Haapamäki ja kehittänyt pianisti Elisa Järvi yhdessä säveltäjä Sampo Haapamäen kanssa Suomen Kulttuurirahaston ja Sibelius-Akatemian kehittämiskeskuksen tuella. Yhtyeen soitinvalikoimaan kuuluu myös Veli Kujalan kehittämä neljäsosasävelaskelharmonikka, Keijo Korelinin Juuso Niemiselle rakentama neljäsosasävelaskelkitara sekä alankomaalaisen Eva Kingman Mikael Helasvuolle rakentama neljäsosasävelaskelhuilu.

– Taidemusiikin säveltäjien keskuudessa kromaattisen asteikon ulkopuolisten sävelten, mikroaskelien käyttö on yhä yleisempää, ja mikrotonaalinen musiikki alkaakin monissa maissa olla jo uuden taidemusiikin valtavirtaa. Koska perinteiset klassisessa musiikissa käytettävät instrumentit on kehitetty tonaalisen tai 12-sävelisen musiikin esittämiseen, on mikrotonaalisen musiikin esittäminen niillä soittimesta riippuen joko hankalaa tai mahdotonta. On syntynyt tarve kehittää soittimia edelleen vastaamaan uusia tarpeita, yhtyeen taiteellinen johtaja Lauri Sallinen kertoo.

Musiikkitalon konsertin ohjelmassa on MikroEnsemblelle sävellettyä musiikkia säveltäjiltä eri puolelta Eurooppaa. Osa teoksista on Kuopiossa vuosi sitten järjestetyn, MikroEnsemblen isännöimän sävellystyöpajan satoa, osa sävelletty varta vasten Helsingin-konserttia varten.

Ohjelma

Itzam Zapata: Oscillated Kaleidoscope (2015)
Feliz Anne Reyes Macahis: Hibla (2015)
Feliz Anne Reyes Macahis: Uusi teos Mikroensemblelle (2016, kantaesitys)
Sebastian Dumitrescu: double pendulum (2015)
Björn Sikström: Lento (2015)
Juhani Nuorvala: Ruoikkohuhuilu huilulle ja elektroniikalle (2014)
Christopher Trapani: ”Horizontal Drift” neljäsosasävelaskelkitaralle ja elektroniikalle (2016, kantaesitys)
Charles van Hemelryck: Notre part d’or et d’ombre (2015)

Hibla! – Musiikkia mikrotonaalisille soittimille
La 1.10.2016 klo 19.00
Sonore, Musiikkitalo

Mikael Helasvuo, neljäsosasävelaskelhuilu
Lauri Sallinen, neljäsosasävelaskelklarinetti
Juuso Nieminen, neljäsosasävelaskelkitara
Veli Kujala, neljäsosasävelaskelharmonikka
Elisa Järvi, neljäsosasävelaskelpiano
Johanna Ilvesmäki, viulu
Markus Hohti, sello
Libero Mureddu, tekninen konsultointi, elektroniikka

Konsertti lähetetään suorana verkossa: www.uniarts.fi/uniartstv
MikroEnsemblen soittimet esittelyssä YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=LJxi5d6burs&feature=youtu.be
MikroEnsemblen pian avautuvat verkkosivut: www.mikroensemble.com

Kategoria: TIEDOTTEET

Arvio: Brahms huipensi RPO:n illan Tampereella

27.9.2016 12:14 , Jätä kommentti ,
dutoit

Royal Philharmonic Orchestra ja ylikapellimestari Charles Dutoit Tampere-talossa maanantaina

Seitsemänkymmentävuotisjuhlakiertueensa puitteissa Royal Philharmonic Orchestra ja ylikapellimestari Charles Dutoit vierailivat maanantai-iltana Tampere-talossa. Tuomisinaan tällä Sir Thomas Beechamin perustamalla lontoolaisorkesterilla oli vahvasti kantaohjelmistoon ankkuroituva kokonaisuus.

Konsertin avasi Felix Mendelssohnin verraton Hebridit-alkusoitto, Op. 26 (1830-32). Tämä säveltäjän vuoden 1829 Skotlannin-matkalla innoituksensa saanut alkusoitto on yksi Mendelssohnin rakastetuimpia teoksia. Royal Philharmonic Orchestraa kuunnellessa oli jälleen helppo muistaa, miksi.

Mendelssohnin teemat, lämpöä hehkuva orkestraatio ja musiikin pakottomasti etenevä virta saivat Dutoit’n ja orkesterin tulkinnassa erityisen puoleensavetävän soivan asun. Ilahduttava avausnumero kerrassaan!

Hebridien jälkeen ohjelma jatkui Wolfgang Amadeus Mozartin Es-duurisinfonialla, KV 543 (nro 39). Kuten tunnettua, KV 543 on ensimmäinen kolmesta kesällä 1788 sävelletystä sinfoniasta, joista tuli Mozartille tämän sävellysmuodon päätöstrilogia. Näiden kolmen teoksen synnystä ja säveltäjän aikomuksista niiden suhteen on verraten vähän tietoa, mutta laajalti spekulaatiota.

Viime vuosien aikana on ollut verraten yleistä esittää näitä kolmea teosta yhdessä. Näin teki erityisesti Nikolaus Harnoncourt, joka oli vakuuttunut teosten läheisestä sukulaisuudesta siinä määrin, että hän piti näitä Mozartin viimeisiä sinfonioita yhtenä laajana teoksena.

Harnoncourtin logiikalle on helppo löytää tukea sinfonioiden olemusta tarkastelemalla. On huomattavaa, että vain Es-duurisinfoniassa on selkeä johdanto, ja ainostaan C-duurisinfoniassa varsinainen finaali. Nämä ovat toki kovin pintapuolisia huomioita, mutta Harnoncourt perustelikin näkemystään syvällisemmin teosten välisten temaattisten ja harmonisten siteiden kautta. Niin tai näin, Mozartin viimeisiä sinfonioita esitetään toki edelleen sujuvasti myös yksittäin.

Tampere-talossa kuultiin Dutoit’n johdolla varsin perinteinen Mozart-tulkinta. Musiikki eteni sulavasti ja vaivattomasti, kenties turhankin kanssa. Ainakin periodimusisointiin tottunein korvin kuultuna Es-duurisinfonia vaikutti kovin pehmeältä. Orkesteri soi kyllä varsin kauniisti ja tasapainoisen täyteläisesti, mutta musiikki ei silti tehnyt erityisen syvää vaikutusta.

On toki sanottava, että Dutoit’n tulkinnassa oli monia hyveitäkin. Fraasit oli muotoiltu huolellisesti ja soitinryhmien balanssi oli kauttaaltaan varsin hienosti kohdallaan. Finaalissa ote musiikkiin tuntui voimistuvan, ja tämä osa olikin jo varsin nautittavaa musisointia. Tiedä sitten, olenko liian tottunut kuulemaan Mozartin viimeisiä sinfonioita yhdessä, mutta väliajan sijaan olisin kovin mieluusti jatkanut iltaa g-mollisinfonialla.

Väliajan jälkeen luvassa oli yksi sinfoniakirjallisuuden järkäleistä, Johannes Brahmsin ensimmäinen sinfonia (1854-76). Brahms kamppaili c-mollisinfoniansa kanssa kahden vuosikymmenen ajan etsien ulospääsyä Beethovenin pitkän varjon alta. Lopulta tämän prosessin kautta syntyi yhtäältä traditiotietoinen, toisaalta eteenpäin katsova mestariteos.

Tässä musiikissa Dutoit ja Royal Philharmonic Orchestra olivat ehdottomasti kotonaan. Dutoit rakensi Brahmsinsa suoraviivaisen selkeästi vailla itsetarkoituksellista kikkailua tai turhaa paisuttelua. Hänen tulkinnassaan oli voimaa ilman sitä paatosta, joka on monesti Brahms-soiton riesana. Orkesteri soi kauttaaltaan hienosti, ja tuloksena oli mitä ilahduttavin sinfoniakokemus.

Kansainväliset orkesterivierailut näyttävät vakiintuneen osaksi Tampere-talon toimintaa. Mielenkiinnolla odotan, millaista tarjontaa tulevaisuus tuo mukanaan.

— Jari Kallio 

Royal Philharmonic Orchestra
Charles Dutoit, kapellimestari

Felix Mendelssohn: Hebridit-alkusoitto, Op. 26
Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia Es-duuri (nro. 39), KV 543
Johannes Brahms: Sinfonia nro 1 c-molli, Op. 68

26.9.2016, klo 19.30
Tampere-talo

Kategoria: Arviot

RSO esittää Haydnin Vuodenajat Hannu Linnun johdolla

26.9.2016 22:16 , Jätä kommentti ,

Radion sinfoniaorkesteri esittää ylikapellimestari Hannu Linnun johdolla Joseph Haydnin oratorion Vuodenajat 30.9. Musiikkitalossa. Solisteina teoksessa laulavat sopraano Helena Juntunen, tenori Topi Lehtipuu ja baritoni Neal Davies. Kuorona on Tapani Länsiön valmentama Musiikkitalon Kuoro.

Ennen konserttia klo 18 toimittaja Outi Paananen keskustelee illan ohjelmasta Hannu Linnun kanssa päälämpiössä. Konsertti lähetetään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä ja verkossa yle.fi/rso.

Vuodenajat syntyi sitä edeltäneen Luominen -oratorion menestyksen jälkimainingeissa. Libretistikin oli sama, Gottfried van Swieten, joka kirjoitti tekstin James Thomsonin The Seasons -runoelman pohjalta. Teos kertoo tarinan talonpoika Simonista, tämän tyttärestä Hannesta sekä maalaispoika Lucasista. Kantaesitys Wienissä oli kaksiosainen – ensin teoksen kuulivat sen rahoittaneet aristokraatit 24.4.1801 ja sitten muu kansa 19.5.

Helena Juntunen on yksi tämän hetken valovoimaisimmista kansainvälisistä uraa luoneista nuorista sopraanoistamme. Hän debytoi Savonlinnan Oopperajuhlilla 2014 Puccinin Madame Butterflyn nimiroolissa. Keväällä 2015 Juntunen lauloi Korngoldin Kuolleen kaupungin Mariettan roolia Nantesissa ja Nancyssa ja teki kiertueen Lontoon Philharmonia-orkesterin kanssa kapellimestari Vladimir Ashkenazyn johdolla. Kuluvalla kaudella Juntunen laulaa mm. Kuollut kaupunki -oopperaa Baselissa ja Salomen nimiroolia Strasbourgissa.

Topi Lehtipuu tunnetaan yhtenä Suomen persoonallisimmista artisteista. Lehtipuu on tehnyt merkittävän kansainvälisen uran, ja aloitti juuri Helsingin juhlaviikkojen toiminnanjohtajana ja taiteellisena johtajana. Laulajana Lehtipuu tunnetaan laajasta repertuaaristaan, joka kattaa varhaisen musiikin, Bachin ja Mozartin kautta klassisiin säveltäjiin ja nykymusiikkiin asti.

Neal Davies voitti Lieder-palkinnon vuoden 1991 Cardiffin Singer of the World -kilpailussa. Hän on esiintynyt mm. Clevelandin orkesterin sekä Lontoon sinfoniaorkesterin ja Wienin filharmonikkojen solistina. Kuluvalla kaudella Davies esiintyy mm. Ryan Wigglesworthin uudessa teoksessa Englannin kansallioopperassa sekä laulaa Bergenin filharmonikkojen, Berliinin saksalaisen sinfoniaorkesterin ja Melbournen sinfoniaorkesterin solistina.

30.9. klo 19
Perjantaisarja 2
Hannu Lintu, kapellimestari
Helena Juntunen, sopraano
Topi Lehtipuu, tenori
Neal Davies, baritoni
Musiikkitalon Kuoro, valm. Tapani Länsiö
Joseph Haydn: Vuodenajat
Ennen konserttia klo 18, päälämpiö:
Konsertin ohjelmasta keskustelemassa toimittaja Outi Paananen ja ylikapellimestari Hannu Lintu

Kategoria: TIEDOTTEET

Esa Pietilä avaa Solistiyhdistyksen syksyn konserttisarjan

26.9.2016 8:52 , Jätä kommentti ,

Solistiyhdistyksen syksyn 2016 konserttisarja koostuu viidestä pääsymaksuttomasta konsertista, joiden esiintyjinä nähdään jälleen kerran kattaus suomalaisen klassisen musiikin kiinnostavimpia nimiä. Kotimainen uusi musiikki on ohjelmassa tänäkin vuonna vahvasti edustettuna: syksyn aikana kuullaan peräti kuusi kantaesitystä.

Sarjan avaa tenorisaksofonisti ja säveltäjä Esa Pietilän konsertti Uhma – kotimaisen nykymusiikin kolme uutta kauhukakarakappaletta sunnuntaina 2.10. Kulttuuriareena Gloriassa. Konsertin ohjelma koostuu Pietilän kolmesta uudesta improvisatorisesta, genrerajojen rajapinnoilla taiteilevasta teoksesta. Tulkinnoista vastaavat kolme kamariduokokoonpanoa, joissa Pietilän lisäksi esiintyvät Petri Kumela, kitara, Eija Kankaanranta, kantele ja Veli Kujala, harmonikka.

Konserttisarjan neljä muuta konserttia järjestetään Temppeliaukion kirkossa. Näistä ensimmäisenä kuullaan Satu Elijärven pianoresitaali Erään epookin loppu sunnuntaina 30.10. Konsertin ohjelma rakentuu maahanmuuttoteemaan yhdistyvien säveltäjien teoksista, keskeisimpänä nimenä Frank Liszt, ja kuvaa oivaltavasti sekä henkistä että musiikillista murroskautta 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Pasi Eerikäisen, viulu, ja Emil Holmströmin, piano, duokonsertti Kosmopoliitit jatkaa tätä kehityskaarta viikkoa myöhemmin sunnuntaina 6.11. – Stravinskysta ja Busonista alkaen aina nykypäivän säveltäjiin Tim Page (ke.) ja Matthew Whittall.

Status Ensemblen (Marko Hilpo, piano; Jaso Sasaki, viulu; Sini Virtanen, viulu; Barbora Hilpo, alttoviulu; Iida-Vilhelmiina Laine, sello) konsertissa Kulttuurit kohtaavat kuullaan pianokvintetille sävellettyä musiikkia, joka on saanut vaikutteita niin jazzista, indonesialaisesta gamelan-musiikista kuin intialaisesta kansanmusiikista. Konsertin säveltäjänimiä ovat mm. Ernest Bloch, Darius Milhaud ja Eero Hämeenniemi (ke.).

Konserttisarjan päättää Mikko Raasakan, klarinetti, ja Antti Vahtolan, piano, resitaali Sonaatti – Antisonaatti. Konsertin ohjelmassa mm. Sebastian Fagerlundin Sonaatti ja klarinettimusiikin äärirajoja kartoittava Volodymyr Runchakin teos Antisonatas. Kantaesityksenä kuullaan Perttu Haapasen uusi, live-elektroniikan avulla klarinetin ilmaisukeinoja laajentava versio teoksesta Amygdala.

SUOMEN SOLISTIYHDISTYKSEN KONSERTTISARJA 2016

Uhma
– kotimaisen nykymusiikin kolme uutta kauhukakarakappaletta
Su 2.10. klo 19:00
Kulttuuriareena GLORIA (Pieni Roobertinkatu 12, Helsinki)
Esa Pietilä, tenorisaksofoni, Petri Kumela, kitara, Eija Kankaanranta, kantele ja Veli Kujala, harmonikka
Pietilä (ke.)

Erään epookin loppu
Su 30.10. klo 19:00
Temppeliaukion kirkko (Lutherinkatu 4, Helsinki)
Satu Elijärvi, piano
Liszt – Debussy – Korngold – Skrjabin – Brahms – Prokofjev – Schönberg – Wagner

Kosmopoliitit
Su 6.11. klo 19:00
Temppeliaukion kirkko (Lutherinkatu 4, Helsinki)
Pasi Eerikäinen, viulu & Emil Holmström, piano
Stravinsky – Lindberg – Tim Page (ke.) – Whittall – Busoni

Status Ensemble: Kulttuurit kohtaavat
Su 13.11. klo 19:00
Temppeliaukion kirkko (Lutherinkatu 4, Helsinki)
Status Ensemble: Marko Hilpo, piano; Jaso Sasaki, viulu; Sini Virtanen, viulu; Barbora Hilpo, alttoviulu; Iida-Vilhelmiina Laine, sello
Boccherini – Bloch – Hämeenniemi (ke.) – Milhaud

Sonaatti – Antisonaatti
To 24.11. klo 19:00
Temppeliaukion kirkko (Lutherinkatu 4, Helsinki)
Mikko Raasakka, klarinetti; Antti Vahtola, piano; Anders Pohjola, elektroniikka
Widmann – Fagerlund – Haapanen (ke.) – Runchak

Kaikkiin konsertteihin vapaa pääsy, ohjelma 10e

http://www.solistiyhdistys.fi/konserttisarja-2016.html

Kategoria: Päävalikko, TIEDOTTEET