Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Herbert Blomstedt johtaa Sibeliusta ja Beethovenia RSO:n konsertissa

hb

90-vuotissyntymäpäiväänsä tänä vuonna juhliva ruotsalaismaestro Herbert Blomstedt johtaa Sibeliuksen 4. sinfonian ja Beethovenin 5. sinfonian Radion sinfoniaorkesterin konserteissa 12.–13.4. Musiikkitalossa. Konsertti 12.4. lähetetään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä ja verkossa yle.fi/rso. 10.4. klo 20 nähdään Yle Teemalla Blomstedtista myös muutama vuosi sitten tehty dokumentti Korokkeella Herbert Blomstedt.

Yhdysvalloissa syntynyt mutta Ruotsiin muutaman vuoden ikäisenä muuttanut Herbert Blomstedt on ruotsalaiskapellimestareista tunnetuimpia. Korkeasta iästään huolimatta hän ei ole vähentänyt esiintymistensä määrää.

Blomstedt aloitti uransa jo 1950-luvulla opiskeltuaan ensin mm. Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa sekä Darmstadtissa, jossa hän keskittyi nykymusiikkiin. Kapellimestarinopintonsa Blomstedt suoritti Juilliardissa. Hän työskenteli myös Igor Markevitchin ohjauksessa Salzburgissa sekä Tanglewoodissa Leonard Bernsteinin kanssa.

Blomstedt teki kapellimestaridebyyttinsä 1954 Tukholman filharmonisen orkesterin johdossa. Tämän jälkeen hän on toiminut mm. Oslon filharmonikkojen sekä Tanskan ja Ruotsin radion sinfoniaorkesterien ylikapellimestarina. Dresdenin Staatskapellen ylikapellimestarina hän toimi vuosina 1975–85, ja kiersi orkesterin kanssa mm. Yhdysvalloissa ja Japanissa sekä useimmissa Euroopan maissa. Myös San Franciscon sinfoniaorkesterin ja Leipzigin Gewandhaus-orkesterin musiikillisena johtajana toiminut Blomstedt on pitkän uransa aikana tehnyt myös useita kapellimestarivierailuja esim. Berliinin filharmonikkojen, Amsterdamin Concertgebouw-orkesterin, New Yorkin filharmonikkojen ja Philharmonia-orkesterin johdossa.

Erityisesti saksalaisen ja pohjoismaisen musiikin tulkitsijana tunnettu Blomstedt on levyttänyt yli 130 teosta. Dresdenin Staatskapellen kanssa hän on taltioinut mm. Beethovenin ja Schubertin sinfoniat ja Tanskan RSO:n kanssa Nielsenin koko tuotannon. Gewandhaus-orkesterin kanssa Blomstedt on levyttänyt mm. Brahmsin, Brucknerin, Richard Straussin ja Hindemithin teoksia. Runsaasti erilaisia huomionosoituksia saanut Herbert Blomstedt on mm. NHK-orkesterin, Gewandhaus-orkesterin sekä Ruotsin ja Tanskan radion sinfoniaorkesterien kunniakapellimestari. Hän on myös Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsen. 2016 hänelle myönnettiin arvostettu Léonie Sonning -palkinto Tanskassa.

12.4. klo 19
Keskiviikkosarja 13
13.4. klo 19
Torstaisarja 9

Jean Sibelius: Sinfonia nro 4
Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 5

Miika Hyytiäisen uusi ooppera Helsingissä ja Venetsiassa

Voice Box 

Vapauttakaa sopraanot!

Ooppera on äänen taidetta, mutta samalla oopperateollisuus pakottaa äänet, taiteilijat ja teokset laatikoihin: sopraanoihin ja mezzoihin, miehiin ja naisiin, tarkasti nimettyihin rekistereihin ja traditioihin. Ooppera Voice Box analysoi näitä laatikoita huumorin keinoin ja avaa niitä. Viimeinen laatikko paukautetaan rikki kuin piñata ja koloratuurisopraanosta kasvaa aivan oikea ihminen: “Minä en ole minun fakkini, minä olen minä!”

Tämä poloinen laulaja Mia Heikkinen haluaakin jo vapaaksi pahvilaatikostaan. Täysin tutkimuksellisista syistä hänet on vanginnut Professori M.H., jonka eleet ja sanat ovat säveltäjä Miika Hyytiäisen, mutta ääni kuuluu Heikkiselle. Menoa säestävät videot ja väsynyt tutkimusassistentti (Jacintha Damström), joka tuntuu nukahtelevan mitä akrobaattisimpiin asentoihin, mutta huilunsoitto ja laulu ei lakkaa unissakaan.

Ääni ja sen alueet laukaisevat koko komediallisen musiikkidraaman. Säveltäjä Miika Hyytiäinen kirjoittaa taiteellista jatkotutkintoaan ja rakentaa analyysijärjestelmää ihmisäänen ymmärtämiseksi. Mia Heikkinen on ensimmäinen analysoitava laulaja.

Ooppera esitetään Suomessa vain kerran, jonka jälkeen se matkustaa Venetsiaan. Teos edustaa keskieurooppalaista kokeellista musiikkiteatteria, joka on tähän asti ollut tuntematonta Suomessa.

Sävellys, konsepti, libretto: Miika Hyytiäinen

Esiintyjät
Dr. M. H. – Mia Heikkinen, sopraano
Assistentti – Jacintha Daniela, huilu, sopraano, akrobatia Pianisti – Maija Parko, kosketinsoittimet

Esitys Suomessa: Musiikkitalon Black Box 18.5.2017 klo 19
Kesto: 45 min
Versio oopperasta esitetään kesäkuussa 2017 Venetsian Biennalen Research -paviljongissa

Hongkongilaismuusikoiden parhaimmisto Tapiola Sinfoniettan vieraana

Tapiola Sinfonietta tuo 6.-7.4.2017 arvostetun hongkongilaisen Musicus Fest -festivaalin tähtisolistit Espooseen ja Kauniaisiin. Luvassa on värikäs kahden konsertin kokonaisuus, idän ja lännen musiikkikulttuurien kohtaaminen.

Musicus Fest Kauniaisissakonsertissa 6.4. esiintyvät Tapiola Sinfoniettan jousikvartetti ja kiinalaisen perinnemusiikin kvartetti HKAPA.  Ohjelmassa on monipuolinen valikoima kiinalaisia kansansävelmiä, joita esittävät sikäläisten perinnesoitinten palkitut taitajat. Soittiminaan heillä ovat mm. pipa-luuttu, xiao-huilu, erhu-piikkiviulu ja sheng-suu-urut. Tapiola Sinfoniettan jousikvartetti esittää kahden nuoren hongkongilaissäveltäjän – Jeff Leungin ja Denise Mei Yan Hoffmannin – teokset Euroopan ensiesityksinä. HKAPA-kvartetissa soittavat muusikot ovat valmistuneet Hongkongin esittävien taiteiden akatemiasta. Sinfoniettan jousikvartetissa soittavat Eriikka Maalismaa, Timo Holopainen, Tuula Saari ja Laura Bucht.

Musicus Fest Espoossa -konsertissa 7.4. solistina on Musicus fest -festivaalin taiteellinen johtaja, sellisti Trey Lee. Hän tulkitsee kiinalais-amerikkalaisen Bright Shengin teoksen The Blazing Mirage, jossa innoittajana ovat olleet vanhat kiinalaisfreskot. useita kansainvälisiä pianokilpailuja voittaneet hongkongilaispianistit Rachel Cheung ja Colleen Lee ovat Poulencin eloisan kaksoiskonserton solisteina. Ohjelmassa on myös Dvořákin mestarillinen Sinfonia nro 7. Konsertin johtaa kapellimestari Eugene Tzigane, joka on vuoden 2008 Sir Georg Solti -kapellimestarikilpailumenestyksensä jälkeen johtanut lukuisia merkittäviä orkestereita eri puolilla maailmaa.

MUSICUS FEST KAUNIAISISSA to 6.4.2017 klo 19, Nya Paviljongen, Kauniainen
Ohjelmassa mm.
Niccolò Pagani: Kapriisi nro 13 kiinalaisella sheng-suu-urulla
Vittorio Monti: Csárdás pipa-luutulla ja sheng-suu-urulla
Jeff Leung: 66 Leighton Road, Euroopan ensiesitys
Denise Mei Yan Hoffmann: Lotus rain, Euroopan ensiesitys
Kiinalaisia kansansävelmiä

MUSICUS FEST ESPOOSSA pe 7.4.2017 klo 19, Espoon kulttuurikeskus, Espoo
Francis Poulenc: Konsertto kahdelle pianolle nro 1
Bright Sheng: The Blazing Mirage
Antonín Dvořák: Sinfonia nro 7

Avoin kenraaliharjoitus pe 7.4. klo 10.00-11.20, Espoon kulttuurikeskus. Vapaa pääsy.
Konserttiesittely pe 7.4. klo 18.15-18.45. MuM Johanna Lehtinen-Schnabel. Vapaa pääsy.

Hämeenniemelle, Kortekankaalle ja Suilamolle taiteilijaeläke

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on jakanut 61 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.

Eniten eläkkeitä jaettiin muusikoille ja kuvataiteilijoille. Taiteilijaeläkkeen saajissa on 14 muusikkoa tai säveltäjää sekä 12 kuvataiteilijaa. Eläkkeen sai kahdeksan kirjailijaa tai kääntäjää sekä kahdeksan näyttämötaiteen edustajaa. Kaikkiaan taiteilijaeläkkeitä jaettiin 12 eri taiteenalalle sekä monialaiseen taiteeseen ja taidejournalismiin.

Hakijoita oli 517. Eniten hakemuksia tuli musiikin alalta (135) ja kuvataiteesta (108). Näyttämötaiteen hakijoita oli 52, muotoilun 43 ja kirjallisuuden 39.

”Taiteen edistämiskeskuksen pitkäaikaisena tavoitteena on ollut nostaa vuosittain myönnettävien uusien taiteilijaeläkkeiden määrä sataan”, sanoo Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Minna Sirnö. ”Nyt kun suuret ikäluokat ovat eläkeiässä, uusien taiteilijaeläkkeiden tarve on akuutti. Tämän ikäluokan taiteilijoiden sosiaaliturva on ollut olematon.”

Taiteen edistämiskeskus päätti taiteilijaeläkkeistä ensimmäisen kerran vuosi sitten. Aikaisemmin eläkepäätöksen on tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriö. Eläkkeet perustuvat lakiin ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä. Eläkkeitä on jaettavissa vuosittain yhteensä 51 täyttä eläkettä vastaava määrä. Eläkkeen saajan tulee olla vähintään 60-vuotias.

Taiteilijaeläkkeet jaetaan täytenä eläkkeenä tai osaeläkkeenä. Täyden eläkkeen suuruus on noin 1 330 euroa kuukaudessa ja osaeläke on siitä puolet. Eläkkeen suuruuteen vaikuttavat hakijan eläketulot ja muut pysyvät tulot. Taiteilijaeläkkeen maksaa Keva. Eläke on veronalaista tuloa.

Taiteilijaeläkettä maksetaan kuukausittain runsaalle tuhannelle taiteilijalle. Taiken tänä vuonna jakamiin 61 taiteilijaeläkkeeseen on budjetoitu yli 800 000 euroa.

Ylimääräinen taiteilijaeläke myönnetään tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana. Taike on pyytänyt eläkehakemuksista lausunnon valtion taidetoimikunnilta, jotka ovat arvioineet ja vertailleet hakijoiden taiteellista toimintaa.

Musiikin ylimääräisen taiteilijaeläkkeen saajat ovat:

Ahlqvist Pertti
Eskonniemi Matti
Friman Leo
Hurmalainen Pertti
Hämeenniemi Eero
Kortekangas Olli
Luoto Leo
Orma Jukka
Päivinen Pertti
Rinne Harri
Sane Ismaila
Seppänen Hannu
Smedberg Raimo
Suilamo Harri

Kansallisooppera ja -baletti teki yleisöennätyksen vuonna 2016

Yleisö täytti Suomen kansallisoopperan ja -baletin esitykset 92-prosenttisesti vuonna 2016. Myös kävijämäärä nousivat entisestään: kaikissa tilaisuuksissa kävijöitä oli ennätykselliset 317 000. Myös lipputulot nousivat edellisen vuoden 9,3 miljoonasta eurosta 11 miljoonaan euroon.

Vuoden 2016 aikana yhteensä 643 esitystä

Vuosi 2016 oli Suomen kansallisoopperalle ja -baletille monipuolisen ja aktiivisen toiminnan vuosi. Ohjelmistossa oli 19 ooppera-, baletti- ja musikaaliproduktiota, joista 10 oli uusia. Lisäksi toteutettiin suuri määrä muita eri yleisö- ja ikäryhmille suunnattuja tilaisuuksia ja projekteja sekä vierailtiin 29 paikkakunnalla Suomessa. Vuoden aikana kävijöitä kaikissa tilaisuuksissa oli yhteensä 317 000. Ohjelmaa ja elämyksiä oli kaikenikäisille, ja vuonna 2016 tavoitettiinkin 54 500 lasta ja nuorta.

Maksullisten esitysten määrä oli 275 ja näiden esitysten täyttöaste nousi ennätykselliseen 92 prosenttiin. Vuoden aikana tuotettiin yhteensä 643 esitystä, joista 15 % oli Oopperatalon ulkopuolella. Näitä maksullisia ja maksuttomia esityksiä seurasi yhteensä 294 410 katsojaa. Ostettujen lippujen arvonlisäveroton keskihinta oli 50 euroa.

Oopperatalon tilojen vuokrattiin myös ulkopuolisille toimijoille, ja lisäksi vapaan kentän ooppera- ja tanssiseurueita kutsutaan vuosittain esiintymään Alminsaliin. Siellä nähtiin Tero Saarinen Companyn, Susanna Leinonen Companyn, Bäckström Brothersien, Kulturföreningen Katrinan sekä Helsingin juhlaviikkojen, Tanssiteatteri ERIn ja Ballet Finlandin tuottamia esityksiä. Muita yhteistyökumppaneita vuoden aikana olivat mm. YLE, Helsingin juhlaviikot, Urkuyö ja aaria, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Radion sinfoniaorkesteri, Helsingin kaupunginorkesteri, Musiikkitalo, New Yorkin filharmonikot, Tiedekeskus Heureka ja lukuisat koulut, tanssi- ja musiikkioppilaitokset sekä oppi- ja hoivalaitokset.

Yhteistyö kansainvälisten ooppera- ja balettiseurueiden kanssa jatkui myös tiiviinä. Oopperatalossa nähtiin kaksi muualta ostettua produktiota, ja Tokion New National Theatre esitti Kansallisoopperan ja -baletin Wagnerin Valkyyria-tuotannon. Lisäksi toteutettiin Romeo ja Julia -baletti yhteistyössä Slovakian kansallisteatterin kanssa.

Ohjelmiston lisäksi erilaisia sisältöjä monikanavaisesti

Vuoden keskeisenä tavoitteena oli löytää uusia katsojia ja kuulijoita. Tämä tavoite saavutettiin monipuolisen ohjelmiston ja etenkin metalliooppera Indigon sekä oopperaa ja sirkusta yhdistelevän CircOperan avulla.

Tähän tavoitteeseen pyrittiin myös tarjoamalla useiden kanavien kautta erilaisia yleisöryhmiä kiinnostavia, monipuolisia ja koskettavia taide-elämyksiä sekä taustamateriaaleja. Vuoden 2016 tammikuussa uudistetussa verkkopalvelussa oli vuoden loppuun mennessä yli 1 300 000 vierailua. Esitysten suoratoistot kasvattivat merkitystään huomattavasti. Nämä toteutettiin yhteistyössä Yle Klassisen ja HSTV:n kanssa, ja kaikki livelähetykset ja tallenteet esitettiin myös verkkopalvelun Stage24-osiossa. Esitysten suoratoistoja ja tallenteita seurasi Stage 24:lla, Ylen ja HSTV:n sivuilla sekä Arte Concert -palvelussa yhteensä noin 170 000 henkilöä Suomessa ja kansainvälisesti. Virtuaalinäyttämö Stage24:n sisältösivuja ladattiin puolestaan 159 000 kertaa.

Tavoitteena omarahoitusosuuden kasvattaminen

Säätiön taloudellinen tulos vuonna 2016 oli 0,9 milj. euroa ylijäämäinen. Muutos edellisvuodesta johtui ennen kaikkea esitysten ennätyksellisen korkean täyttöasteen mukanaan tuomasta lipunmyyntitulojen kasvusta ja dynaamisesta eli kysyntään pohjautuvasta lippujen hinnoittelusta.

Uusien yleisöjen tavoittaminen, riittävän suurta yleisöä houkuttelevat ohjelmistovalinnat ja dynaamisen hinnoittelun sekä yritys- ja ryhmämyynnin kehittäminen ovat keskeisiä keinoja kasvattaa Kansallisoopperan ja -baletin omarahoitusosuutta. Lisäksi pyritään laajentamaan rahoituspohjaa kehittämällä kumppanuusyhteistyötä ja lahjoittajasuhteita yksityisten tahojen kanssa.

Varsinaisen toiminnan tuotot vuonna 2016 kasvoivat 15 prosenttia 14,3 miljoonaan euroon. Lipputulojen osuus toiminnan kokonaistuotoista oli 11 miljoonaa euroa. Toiminnan kokonaiskulut olivat 58,1 miljoonaa euroa. Valtaosa toiminnan kuluista koostui henkilöstömenoista. Kokoaikaisen henkilöstön palkkamenot ja muut henkilöstömenot vuonna 2016 olivat yhteensä 38,7 miljoonaa euroa. Taiteellisissa ja muissa tehtävissä toimineiden vierailijoiden henkilöstömenot olivat 5,5 miljoonaa euroa ja teknisissä ja hallinnollisissa tehtävissä käytettyjen tuntipalkkaisten työntekijöiden henkilöstömenot 1,8 miljoonaa euroa.

Vuoden aikana Säätiön palveluksessa työskenteli keskimäärin 538 kuukausipalkkaista työntekijää 36 eri maasta. Lisäksi Kansallisoopperassa ja -baletissa työskenteli 879 tunti- ja suoritepalkkaista työntekijää, joista noin 78,6 % vierailijoina taiteellisissa tehtävissä.