Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Encanto Festival järjestää joukkorahoituskampanjan

Kuva © Dieter Hartwig

Kuva ©: Dieter Hartwig

Angel’s Share. Kuva ©: Dieter Hartwig

PARHAAT JUTUT EIVÄT OLE ILMAISIA – Encanto Festival kutsuu yksityiset ja yritykset mukaan joukkorahoituskampanjaan ensi vuoden pääspektaakkelinsa toteuttamiseksi

Encanto Music ry. järjestää taiteen joukkorahoituskampanjan 16.10.–6.12.2016. Kampanjan kohteena on yhdistyksen järjestämän Encanto Festivalin ensi kevään päänumero Angel’s Share – A Staged Concert, joka esitetään lauantaina 27.5.2017 klo 20.30 Kauniaisten Uudessa Paviljongissa. Joukkorahoituskampanja toteutetaan Mesenaatti.me-palvelun kautta. Kampanjan tavoitteena on saavuttaa joukkorahoituksella vähintään 2500 euroa, jotta maailmalla palkittujen ammattitaitelijoiden kokeileva taiteidenvälinen pääteos voidaan toteuttaa. Kampanjan varsinaisena tavoitteena on 10 000 euron potti.

Keväällä 2017 toista kertaa Kauniaisissa järjestettävä Encanto Festival puhaltaa uutta henkeä klassiseen musiikkiin epätavallisten konserttikokonaisuuksiensa avulla. Eri taidelajeja luovasti yhdistelemällä ja esim. valoa, tilaa tai muusikoiden asettelua uudella tavalla hyödyntämällä voidaan kuulijoille saada aikaiseksi täysin erilainen, ja totutuista – ehkä jäykistäkin – kaavoista vapaa elämys. Ja kaikki tämä voidaan toteuttaa myös laadukkaasti: Encantossa palkitut maailmanluokan soittajat, laulajat, tanssijat, konseptoijat ja muut taiteilijat ympäri Eurooppaa heittäytyvät festivaalin projekteihin tinkimättömällä ammattitaidolla.

— ”Paras ja vaikuttavin ohjelmisto ei useinkaan ole tuotettavissa Suomeen kovin halvalla”, toteaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Laura Kajander. Festivaali etsiikin jatkuvasti uusia keinoja toimintansa rahoittamiseen ja on nyt käynnistänyt joukkorahoituskampanjan ensi kevään tapahtuman tukemiseksi. Kampanja toteutetaan Mesenaatti.me-palvelussa. Palvelun kautta kuka tahansa voi helposti rahoittaa mielenkiintoisia hankkeita valitsemalla sopivan vastikkeen ja sijoittamalla haluamansa summan. Encanto on suomalaisista festivaaleista ensimmäisiä joukkorahoituksen hyödyntäjiä. Yksityishenkilöt voivat osallistua rahoitukseen pienemmillä summilla, mutta rahoittajiksi kutsutaan myös yhteisöjä ja yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneet korkealaatuisen kulttuurin tukemisesta tai haluavat esim. edistää työntekijöidensä hyvinvointia taide-elämysten avulla.

Kampanja kohdistuu kevään 2017 festivaalin pääteokseen Angel’s Shareen. Saksalaisten konseptinikkarien kehittämä spektaakkeli yhdistää mm. barokki- ja kansanmusiikkia, korkea- ja pubikulttuuria, tanssia ja lausuntaa ja huumoria ja tragediaa luovalla tavalla. Vaikka kyse on kokeilevasta konserttimuodosta, jää yleisön tehtäväksi vain rentoutuminen ja korkealuokkaisesta taiteesta nauttiminen. Tu(l)e ja hämmästy!

Lue lisää www.encanto.fi/festival ja www.mesenaatti.me/encantoangelsshare.

Arvio:  Hafizista Bruckneriin – musiikin länsi-itämainen divaani

 

Hafiz

Hafiz

Kaikkein hauskinta on mennä ihan tavalliseen sinfoniakonserttiin, jossa on normaalia ohjelmaa ja jota soitetaan vailla festivaalien ylikuumentunutta ilmapiiriä. Filharmonian konsertin ohjelmisto sisälsi kaksi harvoin kuultua teosta: Brucknerin 6. sinfonia, joka on jäänyt niin vahvasti 7. ja 8. varjoon, ettei se todellakaan usein loista konserteissa. Vielä tuntemattomampi oli Szymanowskin Hafiz-laulujen sarja vuodelta 1919. Illan kapellimestarin nimeä Mirga Gražinytė-Tyla en ollut kuullut aiemmin, kun taas laulajaksi pikaisesti hälytetty Jenni Lättilä on tietenkin vahva Wagner– sopraano.

Joka tapauksessa ilta yllätti monessa mielessä. Hafiz on yksi kaikkien aikojen suurimpia runoilijoita. Hän kuoli 1390 Persiassa, hänen hautansa Shirazissa on keskeinen pyhiin vaelluspaikka, sillä Hafizin runous on yhä ajankohtainen koko tuolla kulttuurialueella Turkista Intiaan ja Keski-Aasiaan. Hän oli myös sufimystikko, joka toi esiin heidän katoamisen oppiaan; hän ylisti viiniä ja juopumista sekä erotiikkaa; tästä huolimatta hän on nyky-Iraniassa niin keskeinen auktoriteetti, että ihmiset hakiessaan ratkaisua arkielämän pulmiin, ottavat käteen Hafizin jonkun kirjan, avaavat sen umpimähkään ja panevat sormen satunnaiseen kohtaan — ja vastaus löytyy siitä! Suomessa Hafizia toi esiin Henri Broms, Persian kirjallisuuden dosentti, joka väitöskirjassaan Two studies in the relations of Hafiz and the West (Studia orientalia fennica XXXIX, Helsinki 1968) pohti mm. Goethen suhdetta Hafiziin. Vanha Goethe ihastui Hafizn lemmenrunouteen ja laati siitä omat mukaelmansa Länsi-itämaisessa divaanissaan. Mutta parhaiten suomalainen lukija perehtyy Hafiziin lukemalla Jaakko Hämeen-Anttilan hienoja käännöksiä kuten kirjassa Ruusu ja satakieli (Basam Books 2004). Hafiz on käsittämättömän ajankohtainen , satojen vuosien takaa hän puhuu nykyihmiselle aivan suoraan, hänen runonsa koskettavat välittömästi.

Szymanovskin vokaalityyliä tunsin aiemmin lähinnä frescomaisen oopperan Kuningas Roger perusteella, mutta näissä Hafiz- lauluissa hän kehitti aivan oman orientalistisen tyylinsä. Olennaista on impressionistisen värikylläisen orkestraation muodostama taustakuvionti, eräänlainen itämainen sointimatto. Pianon ja celestan klangi olennaisena efektinä. Vokaaliosuus taas on eräänlaista myöhäis-Wagneria tai varhaista Schönbergiä tai miksei Richard Straussia. Melodia liikkuu laajalla alalla ja vaatii sopraanolta erittäin ekspressiivistä otetta vaativissa ylärekistereissä. Wagner-pohjalta Jenni Lättilä tulkitsi näitä lauluja vakuuttavasti. Yksi lauluista on nimeltään Ikuinen nuoruus. Odotin hieman kuulevani tuon ulkoa-oppimani Hafizin runon: ”Nuoruus katsoi peiliin / mutta ei tunnistanut kasvojaan / Vain toinen nuoruus on oikea.” Mutta kyseessä olikin eri teksti.

Naiskapellimestari Brucknerin tulkkina, mitähän tästä tulee, saattoi joku ounastella. Mutta on rehellisesti sanottava, ettei liite nais- tullut hetkeäkään mieleen. Mirga Gražinytė-Tyla on yksinkertaisesti huippulahjakas kapellimestari, enkä yhtään ihmettele, että hänet on valittu Birminghamiin mm. Sakari Oramon jälkeen. Hän kykeni yhdistämään kaksi olenaista asiaa: monumentaalisen muodon hahmottamisen ja koossapitämisen – mikä on etenkin tässä sinfoniassa erittäin haasteellista. Tässä kuudennessa sinfoniassa ei nimittäin ole sellaista selkeää koossapitävää temaattisuutta kuin esim 7. ja 8. sinfoniassa, esiin piirtyviä teema-aktoreita ja mieleenpainuvia melodioita. Sen sijaan on sarja alinomaa vaihteleva karakteereja, värejä, tekstuureja, joita pitää yhdessä vain jossain määrin löyhästi bruckneriaaninen blokkiajattelu, ts. symmetrinen muoto häämöttää taustalla ja pakottaa kuulijan käymään läpi kaikki sen vaatimat kertaukset ja vaiheet. Mutta samalla illan kapellimestari herätti eloon jokaiseen taitteenn sisäisen kineettisen ergian ja musiikillisen voimatilan, käyttääkseni Ernst Kurthin termejä. Harvat pystyvät antamaan ankaran muodon puitteissa elämän myös yksityiskohdille ja niiden ilmeikkyydelle, Suomessa jotkut Leif Segesrtam ja Mikko Franck lähinnä. Kullekin teemaryhmälle voi siis huoleti antaa oman temponsa, ja silti kokonaisuus pysyy koossa. Tämä tulkinta oli ehdottomasti merkittävää Bruckner-soittoa, perinnettä uudistavaa. Orkesterin kanssa Gražinytė-Tyla tuli toimeen erinomaisesti. Kapellimestari oli siis loistava valinta, ja kiehtova tuttavuus, toivottavasti hän tulee pian Suomeen uudestaan!

— Eero Tarasti

Helsingin kaupunginorkesteri
Mirga Gražinytė-Tyla, kapellimestari
Jenni Lättilä, sopraano

Szymanovski: Love Songs of Hafiz
Bruckner: Sinfonia nro 6

Musiikkitalo, Helsinki
Pe  21.10.2016 klo 19

 

Kiitetyn ohjaajan Lentävä hollantilainen Kansallisoopperassa; Sentan roolissa Camilla Nylund

Kuva © Suomen kansallisooppera

Kuva © Suomen kansallisooppera

Camilla Nylund. Kuva © www.camillanylund.com

Camilla Nylund. Kuva © www.camillanylund.com

Lontoon kuninkaallisen oopperan Covent Gardenin oopperanjohtaja Kasper Holten ohjaa Lentävän hollantilaisen Kansallisoopperalle. Hänet muistetaan Suomessa erityisesti vuonna 2010 nähdystä tuotannosta Die tote Stadt, joka on yksi Kansallisoopperan kiitetyimpiä toteutuksia. Lentävän hollantilaisen ensi-ilta on 18.11. ja se nähdään nyt ensi kertaa nykyisen oopperatalon näyttämöllä. Teoksen uudenlaisessa tulkinnassa Sentan roolissa säteilee Camilla Nylund.

Holtenin uudenlainen tulkinta Lentävästä hollantilaisesta sijoittuu nykypäivän urbaaniin taidemaailmaan. Nimihenkilö on kuuluisa taiteilija, joka matkustaa ympäri maailmaa. Holtenin mukaan Wagnerin ikuinen rakkauden etsiminen tulee esiin erityisesti tässä teoksessa: ”Ajatus rauhan ja ikuisen rakkauden löytämisestä oli tuttu Wagnerille, joka matkusti koko elämänsä eikä koskaan löytänyt omaa paikkaansa. Hänen oma sielunsa ja elämäntapansa toivat hänelle aina vihollisia; ne saivat hänet löytämään uuden naisen ja sitten taas eroamaan. Hän ei löytänyt rauhaa silloinkaan, kun oli kuuluisa – hänen taiteellinen lahjakkuutensa olikin myös kirous”, Holten tiivistää.

Teoksen videosuunnittelusta vastaa Luke Halls. Hänen videototeutuksiaan on nähty paitsi Euroopan merkittävillä oopperalavoilla myös Pariisin muotiviikoilla ja popin maailmantähtien, kuten Adelen, Rihannan ja U2:n konserteissa. Lavastuksen on suunnitellut Philipp Fürhofer, puvut Anja Vang Kragh ja koreografian Signe Fabricius.

Esitykset johtaa amerikkalaiskapellimestari John Fiore. Nimiroolissa esiintyvät Johan Reuter ja Olafur Sigurdarson. Sentana nähdään ensi-illan lisäksi viidessä muussa esityksessä Camilla Nylund, joka on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaissopraanoja. Sentan roolissa esiintyy myös Pauliina Linnosaari. Dalandin roolissa puolestaan vuorottelevat Jyrki Korhonen ja Gregory Frank. Muissa rooleissa esiintyvät mm. Mika Pohjonen, Sari Nordqvist ja Christian Juslin.

Lentävä hollantilainen nähdään suoratoistona Yle klassisen verkkopalvelussa sekä Oopperan ja Baletin Stage24-palvelussa torstaina 24.11.

Richard Wagner: Lentävä hollantilainen

Ensi-ilta Suomen kansallisoopperassa 18.11. klo 19
Muut esitykset: 22.11., 24.11., 26.11., 30.11., 3.12., 5.12., 9.12., 14.12. ja 30.12.
Maksuttomat teosesittelyt 22.11. ja 24.11. klo 18.15
Livelähetys 24.11.2016 klo 18.50 alkaen verkossa: yle.fi/klassinen ja oopperabaletti.fi/live/

CandoMini-lapsikuoro palkittiin Espanjassa

jaj_4942

Espoolainen lapsikuoro CandoMini saavutti kultatason sakraali- ja lapsikuorosarjassa Canta al mar -kuorofestivaalilla Barcelonassa viime viikonloppuna. Kuoron saaman kahden kultadiplomin lisäksi CandoMinin johtaja Viena Jurvelin sai kuoronjohtajan erikoispalkinnon.

CandoMini sai tuomaristolta korkeat pisteet taiteellisesta kokonaisvaikutelmasta. CandoMini oli sakraalisarjan nuorin kuoro sekä kilpailun ainut suomalaiskuoro, joka ylsi kahdessa sarjassa kultatasolle. Kuorofestivaalille osallistui kaikkiaan 49 kuoroa 24 eri maasta, Suomesta kuoroja oli mukana 6.

CandoMini esitti hengellisen musiikin sarjassa mm. Einojuhani Rautavaaran Puusepän pojan ja Arvo Pärtin Peace Upon You, Jerusalem. Lapsikuorosarjan ohjelmistoon kuoronjohtaja Jurvelin oli valinnut Veljo Tormisin, Pekka Kostiaisen ja Jukka Linkolan musiikkia.

Vuonna 2013 perustettu CandoMini on noussut nopeasti korkeatasoiseksi lapsikuoroksi. Kuoro on juuri julkaissut ensimmäisen äänitteensä, iltalauluja sisältävän Uni-EP:n. Seuraavat esiintymiset ovat joulukonsertit Candominon kanssa 10.-21.12.

http://candomino.fi
http://www.interkultur.com/newsroom/

Risto Lauriala solistina Schumannin pianokonsertossa / Risto Lauriala solist i Schumanns pianokonsert

Klaus Mäkelä. Kuva © Heikki Tuuli.

Klaus Mäkelä. Kuva © Heikki Tuuli.

Risto Lauriala

Risto Lauriala

Turun konserttitalolla kuullaan torstaina 27.10. Turun filharmonisen orkesterin konsertti Toivo ja epätoivo. Turun filharmonista orkesteria johtaa nuori kapellimestarilahjakkuus Klaus Mäkelä ja pianosolistina esiintyy kansainvälisesti arvostettu, palkittu pianisti Risto Lauriala. Ohjelmassa on elokuvasäveliä, Schumannin pianokonsertto ja Šostakovitšin 10. sinfonia.

Toivo ja epätoivo -konsertti alkaa William Waltonin Hamlet & Ophelia -musiikilla Laurence Olivierin kuuluisasta elokuvasta Hamlet (1948). Tämän jälkeen kuullaan Robert Schumannin pianokonsertto a-molli. Teoksen innoittaja ja kantaesittäjä oli Schumannin vaimo Clara, ja säveltäjän kerrotaankin kirjoittaneen teoksen ”pianon runoilijalle”. Konsertossa keskeistä on pianon ja orkesterin rakastava yhteensulautuminen ja teosta hallitseva hivelevän lämmin, runollinen tunnelma.

Konsertin päätteeksi kuullaan Dmitri Šostakovitšin 10. sinfonia, jonka neuvostoliittolaissäveltäjä kirjoitti Stalinin kuoleman jälkeen. Teoksen aggressiivisimpia kohtia on kutsuttu Stalinin musiikilliseksi muotokuvaksi.

Palkittu sellisti ja kapellimestari Klaus Mäkelä (s. 1996) on herättänyt laajaa huomiota muusikkona. Hän on johtanut eturivin suomalaisia orkestereita saaden erinomaisen vastaanoton, ja hänen ulkomaandebyyttinsä Göteborgissa huhtikuussa 2016 oli suuri menestys.

Risto Lauriala on tehnyt menestyksekästä kansainvälistä uraa vuodesta 1970, jolloin hän voitti Maj Lind -pianokilpailun. Hän on esiintynyt kamarimuusikkona, solistina ja lied-pianistina eri puolilla Eurooppaa, Neuvostoliitossa/Venäjällä, Japanissa, USA:ssa ja Etelä-Amerikassa. Laurialan levytykset ovat saaneet erinomaisia arvioita kotimaassa ja ulkomailla.

Konserttia edeltää varaslähtö Konserttitalon ala-aulan kahviossa klo 18. Varaslähtöön on konserttivieraille vapaa pääsy, ja siellä esitellään illan teokset ja taiteilijat.

Toivo ja epätoivo Turun konserttitalossa to 27.10. klo 19. Klaus Mäkelä, kapellimestari, Risto Lauriala, piano, Turun filharmoninen orkesteri. Walton – Schumann – Šostakovitš.  Varaslähtö klo 18.


Torsdagen den 27 oktober hör vi konserten Hopp och förtvivlan i Åbo konserthus. Åbo filharmoniska orkester leds av den unga dirigentbegåvningen Klaus Mäkelä och som pianosolist uppträder den internationellt erkända, belönade pianisten Risto Lauriala. På programmet står filmmusik, Schumanns pianokonsert och Sjostakovitjs 10:e symfoni.

Konserten Hopp och förtvivlan inleds med musiken Hamlet & Ophelia, skriven av William Walton till Laurence Oliviers berömda film Hamlet (1948). Därefter framförs Robert Schumanns pianokonsert a-moll. Konserten inspirerades och uruppfördes av kompositörens fru Clara och det berättas att Robert Schumann skrev verket ”för pianopoeten”. Det centrala i konserten är pianots och orkesterns kärleksfulla fusion och verket domineras av en smekande varm och poetisk stämning.

Konserten avslutas med Dmitrij Sjostakovitjs 10:e symfoni som sovjetkompositören skrev efter Stalins död. De mest aggressiva partierna i verket har kallats för Stalins musikaliska porträtt.

Den prisbelönta cellisten och dirigenten Klaus Mäkelä (f. 1996) har väckt stor uppmärksamhet som musiker. Han har dirigerat framstående finländska orkestrar med stor framgång och hans utlandsdebut i Göteborg i april 2016 var en stor succé.

Risto Laurialas internationellt framgångsrika karriär fick sin början år 1970 då han segrade i Maj Lind-pianotävlingen. Lauriala har uppträtt som kammarmusiker, solist och liedpianist på olika håll i Europa, Sovjetunionen/Ryssland, Japan, USA och Sydamerika. Hans inspelningar har fått utmärkta recensioner i Finland och utomlands.

Konserten föregås av en tjuvstart i Konserthusets nedre café kl. 18. På tjuvstarten bekantar vi oss med kvällens verk och artister, och inträdet är fritt för konsertbesökarna.

Hopp och förtvivlan i Åbo konserthus to 27.10 kl. 19. Klaus Mäkelä, dirigent, Risto Lauriala, piano, Åbo filharmoniska orkester. Walton – Schumann – Sjostakovitj. Tjuvstart kl. 18.