Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaViestit
-
Mieluummin niin, että ne jotka haluavat pelata vain omaa nimi-titteli-ansioluettelo-arvosana-arvoasema-(arvo)valta-minä-minä-minä-kuulapyssypeliään ja ampua kaikki muut kuoliaiksi tieltään, muuttavat esittelemään ja ihailuttamaan itseään omalla nimellään nimetylle nimipalvelimelle.
Orfeus on nimi, joka tekee musiikin, muusikot ja säveltäjät tarpeellisiksi ja antaa sille/heille syvimmän ja korkeimman merkityksen. Minun nimeni tai teidän nimenne ei sitä tee.
Lgrohn on nimi, joka tekee (pyrkii tekemään) kaiken musiikin, kaikki muusikot, kaikki säveltäjät, kaikki asiasisällöt, kaiken merkityksen, kaiken keskustelun ja kaikki muut ihmiset tarpeettomiksi. Hänkö tässä nyt sanelee foorumin tulevaisuuden ehtoja?
Amfionin (varsinkin) edellinen ja (myös) nykyinen (miespuolinen) päätoimittaja ovat nimiä, jotka onnistuivat tappamaan keskustelun – ja koko foorumin tarkoituksen – ja kuvittelivat/kuvittelevat touhujensa jälkeen, että se on herätettävissä henkiin kuolleena syntyneillä ideoilla(an).
Keskustelupalsta ei ole toimituksen toimitusaluetta, eikä päätoimittajan päällepäsmäröimää pää-älliköintiä.
”Kritiikki ei kuole, keskustelun voi tappaa”.
Siis:
Onnea uudelle päätoimittajalle!
Älä kuuntele edeltäjiäsi!Kaipaamaan olemme jääneet myös pidempää omien viestien muokkausaikaa, jotta voisi lisätä vauhdista pudonneet kirjaimet myöhemminkin (kuin tunnnin sisällä) ja korjata edes hassuimmat lapsuksensa:
Kun tarkemmin katson, niin onhan niitä html-muotoilumahdollisuuksia (jo nyt) sentään hieman enemmän, kuin kursiivi ja lihavointi (ohje vain ei ole kovin havainnollinen).
Viimeinen lause ei vihjannut, että täällä (Amfionissakaan) ei ole esitetty järkeviä lauseita – tai että olisin itse niitä missään ensimmäisenä (tai lainkaan) esittämässä – vaan vain, että yliopistouudistusrintamalla niitä ei ole (falskien uudistusten perusteiksi) esitetty.
Loistavaa!
Onnea myös päätoimittaja Jarkko Hartikaiselle.
Toivottavasti älykkyys, kritiikin sietoky, huumorintaju ja toimituksellinen pätevyys kohtaavat toisensa nyt niin, että Amfion saa kaipaamansa nostetta ja mahdollisuuden todelliseen lentoon.
Pelkäksi modernistien menopeliksi tai opiskelijoiden lähi-olemoksi sivustoa ei perustettu.
Saahan tämä vihdoinkin olla muuta (ja tulla muuksi) kuin päätoimittajan päänäyttämö(ksi)?
Saahan täällä vihdoinkin olla muuta(kin) kuin samaa mieltä päätoimittajan kanssa?Voisiko keskustelupalstalle saada myös (valinnaisen) puurakenteen?
Silloin keskustelun (mahdollinen) eteneminen ja (mahdollinen) polveileminen säilyisi paremmin nähtävillä ja tietyn keskusteluoksan tietyn haaran tiettyyn hedelmään (tai matoon, tai muumio-omenaan) voisi kohdentaa kommenttinsa (vuosienkin jälkeen) tarvitsematta toistella aikaisemman keskustelijan nimeä (ja lauseita) keskusteluketjun hännillä; ja tarvitsematta antaa tahatonta vaikutelmaa viimeisimpään kommenttiin vastaamisesta (vaikka haluaisi juuri sen ohittaa ja vastata edellisen edellisen edelliseen).Onko jostain syystä tarpeen jakaa keskusteluketjua usealle sivulle? Keskustelun katkoitta jatkuminen on paljon selkeämpää, eivätkä seuraaville sivuille sijoitetut kommentit jää vahingossa huomaamatta.
Saisikohan keskustelupalstan html-muotoilumahdollisuuksiin lisätyksi muutakin kuin kursiivin ja lihavoinnin. On hassua, että keskustelijat eivät voi liittää tekstiinsä edes html-linkkejä – niin, että näkyisivät linkkeinä – vaan joutuvat käyttämään pitkiä http://www… pötköjä.
Ja saisikohan sivuston ruskeaan perusilmeeseenkin vaihtelua?
Kiitos.
P.S. Hauska kuulla, että elvibreulla on ajatuskehitelmiä takataskussa. Oma piiiiitkään kehitteillä ollut, takautuva (retrospektiivinen) kommenttipläjäys on myös vähitellen lähestymässä julkaisuvaihettaan. ”Malttakaa vielä hetki” (8.10.2010 11:39 #) – http://www.amfion.fi/keskustelu/topic.php?id=270 – on venähtänyt parin vuoden pituiseksi (huh huh). Hyvin olette malttaneet. Kiitos siitä. Lupaan, että kahta vuotta ei enää mene. Toivottavasti odotus ei osoittaudu yhtä turhaksi kuin ensimmäisen järkevän lauseen odottelu yliopistouudistuspuuhastelurintamalla…
Jos YLEn antaa tulla ohjelmapolitiikassaan siihen päätökseen, että Hughesin dokumentteja kannattaa lähettää (uusintoina) – nyt kun siitä tuli ”hyvä kriitikko” – voi tulla paha olo odotellessa. ”Maailman viimeisen todellisen taidekriitikon” tuonpuoleistuminen jättää mustan aukon jälkeensä. Sitä voi valaista ja täyttää youtubettamalla hänen merkittävimpiä puheenvuorojaan niin paljon kun ehtii, niin kauan kun ovat saatavilla. Mainitun Mona Lisan kirouksen ( http://www.youtube.com/watch?v=n859qFFBwG8 ) lisäksi: the Shock of the new (1-8) ( http://www.youtube.com/watch?v=ByIlGYQxUMY&feature=related ) the New Shock of the new ´( http://www.youtube.com/watch?v=TigWa7k9L28 ) &c.
Hats off ladies and gentlemen. Let’s honour a critic for once.
May he rest in peace.Malja Sinulle, ystävä kallis!
Taidan huomenna kuunnella rallis.…turha etsiä.
Anteeksi, että eksyin häiritsemään kuolleen keskustelupalstan hautarauhaa, joka on AINA tärkeämpää kuin elävä keskustelu, muttei sentään niin tärkeätä kuin leposijainvartijan nimi. (Minkähän tappamansa vainaan se seuraavaksi hautaa?)
Aiheena olivat pisteet ja viivat – partituurin mukaisesti: http://www.amfion.fi/jutut/levyarvio-aanten-solidaarisuudesta/ – ja erilaiset tajut.
Keskustelun kehityttyä linkkiasteelle vastasin viivalinkkiin pistelinkillä ja (varmuuden vuoksi myös) viivalinkillä. Jolleivät pisteet ja viivat liity aiheeseen pisteistä ja viivoista, niin mitkä sitten?
Mihin aiheeseen ’botox-peikot’, ’nyhjä tyhjät’, ’niitä näitä nuolenpäät’ ja ’paita pois tyyligurut’ liittyvät? Ja miten? Amfionin asiaan ja aiheeseenko?
Aiheet huumorintajusta ja –tajuttomuudesta on täällä AINA sivuutettu krematoriotoimitukseen kuuluvalla vakavuudella.
Levätkää(mme) rauhassa.
– ta –
(puuttuva tavu)tavunlaskentataidonvaalijavalvojan huomautus
Mahtaako modernistien kyvyttömyys ottaa vastaan kriitiikkiä ja (varsinkaan) humoristista leukailua omaa pyhää lehmäänsä – eli epäsekulaaria laktoosi-into-toleranssia (”runollisesti ilmaistuna”) – kohtaan olla osoitus heidän sonoriteettitajunsa, poeettisuustajunsa ja huumorintajunsa sekakielisen kirjon spektrikompleksista vai vokaalilaskentaidon symbooolisudesta (tosin tässä väärin kirjoitettuna); vai onkohan se vain ihan tavallinen ammattitauti?
Ilmaisu ”sono(o)risten [ääni-]tapahtumien tiivistyminen ja solidaarisuus” näyttää ja kuulostaa meikäläisen silmissä ja korvissa varsin selvällä arkikielellä sanottuna pelkästään fysikaalis-kemiallis-sosiologiselta (tai fysikaalis-kemiallis-ammattiliittojärjestöllis-poliittiselta). Yleiskielinen termi ”runollisuus” merkitsee siis nykyään (vierasperäisen) ”objektiivista” (tiede)argumentaatio/federaatiobarbarismia* tai (kotoperäisen) pöljää nykyproosaa.
*barbarismia = vierasperäisten sanojen liika-/väärinkäyttöä (Aristoteleen runousopin mukaisessa merkityksessä)
Onneksi kaikki modernistit eivät ole tosikoita, vaan Limperin* lailla riittävän velmuja tunnustaakseen vihdoin että: ”Karmea totuus on, että mitä harmonisempia sävelsuhteita käyttää, sitä paremmin soittimet (ja teokset) soivat”. (Rondo 5/2012) * http://www.hs.fi/english/picture/1329103987844
Kirjoituksessa esiintyy sana ”spektri” kahdesti (eleiden spektri ja soittimien spektri). Mikäli soittimilla, soinnilla ja sonoriteetilla on (modernismissakin vielä) jotakin tekemistä akustiikan (akustisten ilmiöiden) kanssa, sanan (erityiskielinen) merkitys saattaa liittyä siihenkin. Tosin joudumme tässä käyttämään yleiskielistä termiä ”saattaa”, koska olemme ymmärtäneet, että modernismin retoriikassa ”harmonialla” tarkoitetaan yleensä epäharmoniaa, ”sonorisella” epäsonorista ja ”runollisella” epärunollista, emmekä osaa tajuta tarkoitetaanko siinä (retoriikassa) akustisella spektrillä äänellissoinnillista vai sähkömagneettista spektriä vai jotakin ”avointa” harmaasävy”kirjoa”. Jos eleiden spektrillä ja eleiden kirjolla, äänispektrillä ja äänikirjolla, valospektrillä ja valokirjolla tai jollakin muulla spektrillä ja kirjolla on jotakin oleellista yleis- tai erityiskielistä merkityseroa, modernistilla on siihen varmaan erittäin hyvä/huono vastaus.
Kirjoituksessa (kommentissa) esiintyy myös sana ”tajusitko”, mutta sen merkitys on jäänyt ”uudistuskehityksen” jalkoihin, tai haihtunut historian hämäriin, tai avartunut ”avarakatseisen” tarkastelun avaruuteen… nykysuomen sanavalikosta, yliopistohallinnosta tai modernistien moderoimilta keskustelupalstoilta sitä on turha etsiä.
Taiatko takoa sammon, kirjokannen kalkutella, spektrikannen speksata?
…breed it into…
Jeees,
Näkökyvylle on vaihtoehto (sokeus).
Kuulokyvylle on vaihtoehto (kuurous).
Järjelle on vaihtoehto (järjenpuute).
Taiteelle on vaihtoehto (”the so called art”).
Elävälle luontokappaleelle on vaihtoehto (sen teuras(tut)taminen ja upo(tu)ttaminen formaldehyditankkiin ja myyminen Sothebyn huutokaupassa).
Miljardööri, joka ostaa sen ”taiteena” 10miljoonalla punnalla ei tietenkään ole idiootti.“Bob just doesn’t get it.”
Germaine Greerin kirjoituksessaan väärin siteeraama (muualta kopioitu) lause on alkuperäisessä muodossaan (Hughesin sanomana) yllättäen leikattu pois joistakin filmiversioista (esim. Suomessa televisoidusta!), mutta koskemattomana paikallaan youtubessa.
Dear Jerry
Dear Bob claimed no such thing as “to be astounded that Hirst’s 35ft statue Virgin Mother could be worth £5m and yet be made by someone ‘with so little facility” as copied from a misquotation. His sentence *“Isn’t it a miracle what so much money and so little ability can produce” refers – not only to one Damien(’s t)Hirst (for money) but – to the whole scene and all activities of today’s money/art/business making and the lack of mental/spiritual/artistic ability behind it. Knowing or not knowing who does the actual handicraft (or who pays to who for committing the crime) is irrelevant.
*(This sentence has been abruptly cut off from some versions of the film but still intact on youtube:
http://www.youtube.com/watch?v=KVF9ahlbTHI&feature=PlayList&p=C19B4F073379EBA1&index=10 )Is it dear Bob who doesn’t get it, or is it dear Jerry?
Is it dear Bob who doesn’t understand that “the Sotheby’s auction was the work” [of “art”] or is it dear Jerry who doesn’t understand that the point of dear Bob’s act is to criticize the very fact that the action of art has been transacted into auction (of non art) where modernism (searching new ways of expression) has been transformed into mere ‘mode earnism’?
There’s not much worth in throwing up but asking/paying a million for a vomit is worth every penny of course.
It is a stroke of genius to name the physical (/mental/spiritual) impossibility of life in the corps of something dead as “the physical impossibility of death in the mind of someone living” and sell the bloody carcass (for $8-12millions) to someone “living” in the physical impossibility of intellect and the mental impossibility of telling life from death and art from fart.
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Physical_Impossibility_of_Death_in_the_Mind_of_Someone_LivingIt is a stroke of genius to announce that the “revolution of art market” is at hand and the all time record braking auction will be held where the Golden Calf alone “is expected to fetch up to £12m”. Another “genius” will emerge for sure who will meet the expectations “immortalizing” him/herself as the record broker.
It is a stroke of genius to take the ideal of purity and transform it into a cyborg cut in half revealing the “inner truth” of wom(b m)an with intestines hiding the machinery.
It is a stroke of genius to take the idol of filth/lust/greed of the animal-man or man-animal (the golden calf) and breed in into a full grown bull and bullshit the whole (art) world.
Or is it?
Sorry, Jerry (and Barry), what does it profit a man to have brains and mind and heart and soul (and eyes and ears and all) if they are of no use after all, and being a stockist on the market of liquidized insanity of slowly rotting corpses will gain you all the money you can use as garbage for making and selling and buying garbage and calling it “innovation”?
Sorry, Jerry and Barry, “Bob just doesn’t get it” (and there are few others who “don’t”).
Cheers to Greers and berries to Barries and beers to all who “do”!
Thank God for those who “don’t”!
Huge hugs to Robert Hughes!
Jollette tulleet katsoneeksi Hughesin – merkittävimpiin (nyky)taidekriittisiin katsauksiin lukeutuvaa – dokumenttia, katsokaa se youtubesta (12-osaan jaettuna).
Mark Vallen on koonnut blogi-sivulleen lyhyen sanallisen tiivistelmän kustakin osasta videolinkkeineen: http://art-for-a-change.com/blog/2009/11/the-mona-lisa-curse.html
Lukekaa ihmeessä ja katsokaa (niin kauan kuin se on youtubessa katsottavissa)!
Älkää vain erehtykö luulemaan, että dokumentin voi sivuuttaa musiikkitaiteen ja -kulttuurin kannalta epäoleellisena siksi, että siinä käsitellään (vain) kuvataiteita. Samat, tyhjät, typerät, vastenmieliset perusteet, menetelmät ja kriteerit, joilla kuvataide on raiskattu, raadeltu ja tapettu – kaupalliseksi, helvetin kalliiksi, sisällyksettömäksi, merkityksettömäksi, sieluttomaksi, hengettömäksi (formaldehydiin upotetun eläimen) ruhoksi, taiteen ja ihmisyyden irvikuvaksi; ”taiteeksi”, joka ei kritisoi dekadenssia, vaan on dekadenssia” – on sellaisenaan otettu musiikillisen (avantgarde)modernismin ja popul(ar)ismin retoriikkaan ja metodiikkaan. Ja sellaisenaan niitä (perusteita, menetelmiä ja kriteereitä) markkinoidaan myös ”kulttuurimurroksen” ja ”yliopistouudistuksen” ”moniarvoisena” ”suuntana, jota ei voi kääntää”.
Makupalaksi dokumentin sisällöstä käy osa 11, jossa Hughes ”käsittelee hellävaraisesti” muutamaa modernismin ja poptaiteen ”visionäärinä” palvottua tyhjäpäätä.
Heureka!
Päättelitkö sen Robertista vai Hughesista?
E10-bensiini on tarkoitettu autoihin, eikä juotavaksi.
-
JulkaisijaViestit
