Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Rajoja rikkova nykyooppera Suomen ensi-illassa Musica nova Helsinki -festivaalilla

Michel van der Aa Photo: Marco Borggreve

Michel van der Aa
Kuva: Marco Borggreve

mn_logo_black

Hollantilaisen Michel van der Aan ylistetystä Blank Outista nähdään kolme esitystä 4.–8.2.2017. Teoksen maaliskuista kantaesitystä Alankomaiden Opera Forward -festivaalilla luonnehdittiin historialliseksi. Suomen ensi-ilta toteutetaan Musica nova Helsinki -festivaalin ja Kansallisoopperan yhteistyönä.

Ooppera, 3D-media, runous ja tekno kohtaavat Blank Out -kamarioopperassa. 2000-luvun klassisen musiikin keskeisiin uudistajiin lukeutuva Michel van der Aa tunnetaan ennakkoluulottomana säveltäjänä, joka yhdistää teoksissaan eri medioita ja kehittää uusia genrejä kuten 3D-oopperaa. Hän käyttää samanaikaisesti laulajia ja perinteisiä instrumentteja sekä uutta teknologiaa. Sopraanolle, baritonille, kuorolle ja 3D-filmille sävelletty Blank Out päivittää monimuotoisuudellaan perinteisen oopperan moderniksi musiikkiteatteriksi.

”Olen erityisen ylpeä saadessamme esittää yhteistyössä Kansallisoopperan kanssa juuri tämän teoksen Michel van der Aalta. Avantgardistinen Blank Out edustaa musiikkiteatterin ja oopperan tulevaisuutta. Vaikka teoksessa ei soi liveorkesteria, perustuu sen musiikillinen ilmaisu täysin oopperan perimmäiseen tunteita herättävään elementtiin, ihmisääneen”, Musica nova Helsingin taiteellinen johtaja André de Ridder sanoo.
”Musica nova Helsinki on foorumi, jossa Kansallisoopperan on luontevaa esitellä tällainen kokeellinen ja kiinnostava teos. Alminsali on myös erinomainen tila oopperalaboratoriolle”, sanoo oopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi. ”Blank outin hypnoottinen tunnelma, ennakkoluuloton toteutus ja solistin huikea suoritus tulevat vangitsemaan kuulijan”, hän lupaa.

Kuolleen äidin ja pojan välistä suhdetta peilaava tarina perustuu kirjailija Ingrid Jonkerin runoihin. Eteläafrikan Sylvia Phathiksi luonnehditun Jonkerin tekstien teemoina ovat muistot ja psykologiset traumat, joita teoksessa valotetaan näyttämön reaaliaikaisten tapahtumien, 3D-videon ja musiikin interaktiivisen suhteen avulla. Kerroksellisessa toteutuksessa esiintyjä mm. musisoi virtuaalisen kopionsa kanssa. Äidin liveroolissa nähdään englantilainen sopraano Katherine Manley, filmillä laulavat Alankomaiden kamarikuoro sekä pojan roolissa baritoni Roderick Williams.

Liput Blank Out -esityksiin ovat myynnissä 4.10. alkaen Kansallisoopperan lipunmyynnissä ja Lippupisteessä.
Musica nova Helsinki -festivaalille saapuvalta Michel van der Aalta kuullaan tapahtumassa myös muita teoksia. Suomen suurin nykymusiikkifestivaali järjestetään 1.–12.2.2017. Koko ohjelmisto julkistetaan marraskuussa 2016.

 

BRQ Vantaan toinen viikonloppu huipentuu vahvoihin tulkitsijoihin

Ronald Brautigam. Kuva © Marco Borggreve

Ronald Brautigam. Kuva © Marco Borggreve

Pianistit Ronald Brautigam ja Gábor Farkas johdattelevat romantiikan pianomusiikin pariin periodisoittimin ja tunnetuimpien barokkiorkestereiden konserttimestarit Florence Malgoire sekä Maya Homburger nauttivat kamarimusisoinnista.

Hollantilainen pianisti Ronald Brautigam on kotonaan niin taidemusiikin valtavirrassa kuin periodisoitinten maailmassakin. Hän on levyttänyt mm. Sostakovitsin, Hindemithin ja Frank Martinin kaikki pianokonsertot, mutta myös Beethovenin koko pianotuotannon. Vantaalla Brautigam esittää Beethovenin, Mendessohnin ja Schumannin musiikkia. Säveltäjiä yhdistää pianorakentaja Conrad Graf, joka lahjoitti näille instrumentejaan.

Unkarilainen Gábor Farkas on vakiinnuttanut nopeasti asemansa kotimaansa johtavana Liszt-tulkitsijana. Carnegie Hallissa keväällä debytoinut pianisti esittää Lisztin pianosävellyksiä ja -sovituksia. Lisztin nimi yhdistetään usein wieniläiseen soitinrakentajaan Bösendorferiin, mutta harvat tietävät, että säveltäjän ja ranskalaisen pianonrakentajaperheen Erardin ystävyys kesti vuosikymmeniä.

Iranilais-amerikkalaisen cembalotähden Mahan Esfahanin Rameau-levy herätti suurta huomiota ilmestyessään. Tällä kertaa hän soittaa Rameauta ranskalaisen barokkiviulistin Florence Malgoiren ja festivaalin taiteellisen johtajan Markku Luolajan-Mikkolan kanssa. Malgoire tunnetaan ranskalaisten huippuorkestereiden kuten La Grande Ecurie et la Chambre du Roy,  Les Talens Lyriques, La Chapelle Royale sekä  Les Arts Florissants konserttimestarina. Rameaun kamarimusiikki on hyvissä käsissä.

Festivaalin päätöspäivänä kuullaan John Eliot Gardinerin kirjan Musiikkia taivaan holvissa perustana olleen Bachin kantaattisyklin konserttimestaria, sveitsiläistä barokkiviulistia Maya Homburgeria. BRQ Vantaalla hän esittää Biberin ja Bachin sooloviululle kirjoitettuja sävellyksiä miehensä Barry Guyn vapaiden improvisaatioiden sekä Kurtágin kappaleiden kommentoimana. Konserttiformaatti on kolmetuntinen meditaatio, eräänlainen vigilia, jonka aikana yleisö voi meditoida, hiljentyä, reflektoida tai keskittyä olemaan läsnä keskittymään hetkeen.

Nykyisin Berliinissä aikoinaan Wanda Landowskalle perustetun taideyliopiston cembalon professorin virassa toimiva amerikkalainen Mitzi Meyerson vie barokkimusiikin muotojen ääripäihin: vapaaseen ja improvisointia suosivaan preludiin sekä tiukkaan,vain yhteen sointukiertoon perustuvaan chaconnaan.

http://www.brq.fi/ohjelma

Rautavaaran varhainen menestysteos soi Urkuyö ja Aariassa 11.8.

urkuyö16

Urkuyö ja Aaria -festivaalin konsertissa torstaina 11. elokuuta kuullaan Einojuhani Rautavaaran varhainen menestysteos A Requiem in our Time, jonka esittää Kaartin soittokunnan vaskiyhtye. Ennakkotiedoista poiketen teoksen on tarjoutunut johtamaan Leif Segerstam, joka näin haluaa kunnioittaa hiljattain edesmenneen säveltäjän muistoa.

Puhallinsävellys A Requiem in our Time vuodelta 1953 edustaa Einojuhani Rautavaaran uusklassismista vaikutteita saanutta ensimmäistä sävellystyyliä. Rautavaara voitti teoksellaan yhdysvaltalaisen Thor Johnson Contest -sävellyskilpailun vuonna 1954.

Kaartin soittokunnan vaskiyhtyeen ohjelmassa on myös samaisessa sävellyskilpailussa toiseksi tullut puhallinteos, Usko Meriläisen niin ikään uusklassistinen Partita for Brass vuodelta 1954. Teoksen johtaa musiikkikapteeni Ville Paakkunainen.

Suomen vanhimman ammattiorkesterin vaskiyhtyeen lisäksi konsertissa esiintyy urkuri Andreas Liebig. Liebig on toiminut Baselin katedraalin urkurina vuodesta 2014. Lisäksi hän on toiminut urkurina mm. Tanskassa, Norjassa ja Sveitsissä sekä Innsbruckissa Tirolin osavaltion musiikkikonservatorion urkuosaston johtajana. Liebig soittaa konsertissa musiikkia saksalaisen urkuperinteen kahdelta suurnimeltä J.S. Bachilta ja Max Regeriltä. Espoon tuomiokirkon uruilla soivat Bachin Toccata ja fuuga F-duuri ja Regerin kuuluisin urkuteos Fantasia ja fuuga teemasta B-A-C-H.

Konsertti klo 22.00 Espoon tuomiokirkossa (Kirkkopuisto 5, Espoon keskus)

Urkujen esittely klo 20.30, esittelijänä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan A-kanttori Petri Koivusalo

Taiteilijatapaaminen klo 21.00 Pitäjäntuvassa (Kirkonmäentie 2, Espoo), juontajana Hannu Norjanen


31. Urkuyö ja Aaria -festivaalin konsertit Espoon tuomiokirkossa torstaisin 2.6.–25.8.2016 klo 22.00, paitsi 23.6. ja 4.8. klo 21.00 ja 9.6. Tapiolan kirkossa klo 21.00
www.urkuyofestival.fi.

Kirjauutuus sukeltaa Kaarlo Bergbomin ja Suomalaisen Teatterin arkeen

Pages from TeaK_51

Teatterikorkeakoulun julkaisusarjassa on ilmestynyt Kaarlo Bergbomin elämänkerran toinen osa Arkadian arki. Kaarlo Bergbom (1843–1906) tunnetaan Suomalaisen Teatterin ja Suomalai­sen Oopperan perustajana. Tämä teos kattaa vuodet 1872–1887, jolloin Suomalaisen Teatterin asema fennomaa­nien ja suomalaisen puolueen tärkeimpänä kulttuurilaitoksena vakiintui. Puheosastoa johti ensin Oskari Wilho, jonka sairastuttua vastuu teatterista siirtyi Bergbomille. Puheosaston rinnalla toimi lauluosasto eli Suomalainen Ooppera, joka sai Bergbomin päähuomion aina vuoteen 1879 saakka, jolloin se talousvaikeuksien vuoksi lakkautettiin. 1880-luvun alusta alkaen Bergbom aloitti komean Shakespeare-ohjausten sarjan.

Uusi tutkimustieto valottaa teatterin toiminnan lisäksi myös Minna Canthin ja Ida Aalbergin suhdetta Bergbomiin. Hän oli Minna Canthin tärkein kannustaja ja kommentoija ja edisti näin ratkaisevalla tavalla suomenkie­lisen näytelmäkirjallisuuden syntyä. Aalbergin tähtikultti oli Bergbomin ja teatterin fennomaanisten taustavoimien kannustamaa, mutta tähden asema muodostui hyvin ristiriitaiseksi suhteessa teatterin muihin näyttelijöihin.

Arkadian arki kertoo kaikesta siitä, mitä tapahtui Arkadiankadun alussa sijainneen vanhan puuteatteri Arkadian arkisessa aherruksessa. Bergbom on 28–44-vuotias ja elää energisiä miehuusvuosiaan. Niihin kuuluvat teat­terin tekemisen ohella ihastumiset komeisiin tummiin miehiin, kesämatkat ulkomaille ja leikit Augusta-sisaren lasten kanssa. Isosisko Emelie Bergbom oli tiiviisti teatterin työssä mukana, johtajan oikea käsi.

Dosentti, FT Pentti Paavolainen on teatterihistorioitsija, joka on toiminut teatterintutkimuksen professorina Teatterikorkeakoulussa. Elämäkerran ensimmäinen osa Nuori Bergbom ilmestyi 2014.

PENTTI PAAVOLAINEN: Arkadian arki. Kaarlo Bergbomin elämä ja työ II 1872–1887. TEATTERIKORKEAKOULUN JULKAISUSARJA, NUMERO 51.

Teosta myy Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun kirjasto (lib.teak@uniarts.fi) sekä Unigrafian verkkokauppa (shop.unigrafia.fi).  Teoksen verkkoversio on luettavissa Heldassa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/165310


Elämäkerran I osa (Nuori Bergbom Kaarlo Bergbomin elämä ja työ I 1843–1872) on luettavissa osoitteessa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/42632/TeaK_43.pdf?sequence=1

Maan suurimmat kulttuurikohteet juhlistavat satavuotiasta Suomea yhteislipulla

K100_acca6fcce51445c5_800x800ar

Kulttuurisatasella voi vierailla Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 Kansallisteatterissa, Kansallisoopperassa tai -baletissa, Kansallismuseossa sekä Kansallisgallerian museoissa eli Kiasmassa, Ateneumissa ja Sinebrychoffin taidemuseossa. Kulttuurisatanen on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Kulttuurisatasen tavoitteena on kannustaa suomalaisia vierailemaan omissa kansallisissa kulttuurikohteissaan ja muistuttaa taiteen merkityksestä kansallisidentiteetin rakentajana. Itsenäisen Suomen juuret ovat syvällä yhteisessä kulttuurissamme, ja taiteen tehtävä on vahvistaa niitä edelleen.

Juhlavuosi tarjoaa erityisen syyn vierailla taidenäyttelyissä, museoissa sekä nauttia teatterista, oopperasta ja baletista. Maan suurimmat kulttuurikohteet juhlivat itsenäistä Suomea yhteisvoimin tuomalla markkinoille lipun, Kulttuurisatasen. Ostamalla Kulttuurisatasen voi vierailla yhdellä ja samalla lipulla kuudessa kansallisesti merkittävässä kulttuurikohteessa.  Kulttuurisatanen käy jokaisessa kohteessa yhden kerran.

Juhlalipun hinta on 100 euroa ja se on voimassa kalenterivuoden 2017. Lipun arvo on huomattavasti sadan euron hintaa suurempi. Sen voi ostaa itselle, jakaa kaverin kanssa tai antaa lahjaksi. Kulttuurisatanen tulee myyntiin 9. elokuuta klo 9.00 lippu.fi-verkkokauppaan, Lippupisteen myyntipisteisiin (ei R-kioskeille) ja Kansallisteatterin sekä Kansallisoopperan ja -baletin lippukassoille. Lippua myydään 16.6.2017 asti. Museovierailujen ja esitysten ajankohdan voi valita itse. Lippuja on myynnissä rajallinen määrä ja kohteilla voi olla rajoituksia lipun käytön suhteen.