Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Kansallisooppera kutsuu vierailulle ahvenanmaalaisen Kulturföreningen Katrinan

Magnus-Maria. Kuva © Tiina Tahvanainen.

Magnus-Maria. Kuva © Tiina Tahvanainen.

Magnus-Maria-oopperan ohjaa monista teatteri- ja elokuvaohjauksista tunnettu Suzanne Osten.

Kansallisooppera on kutsunut Alminsalin näyttämölle oopperaryhmän Ahvenanmaalta. Kulturföreningen Katrinan esitys Magnus-Maria on Karólína Eiríksdóttirin ooppera oikeasta sukupuolesta ja se sijoittuu 1600-luvun lopun Föglön saaristokylään Ahvenanmaalle ja Tukholmaan. Libreton teokseen on tehnyt Katarina Gäddnäs.

Tarinan Maria Johansdotter on rohkea nainen, joka tekee kaikkensa voidakseen elää itsenäisenä ihmisenä ja muusikkona. Hän kuuntelee sydämensä ääntä ja kantaa ylpeänä tekojensa seuraukset. Tuomarin kysyessä häneltä, onko hän mies vai nainen, Maria vastaa olevansa sekä että, mutta kuitenkin enemmän mies. Ooppera kertoo Maria Johansdotterin eli Magnus Johanssonin ihmeellisen elämäntarinan.

Esityksen johtaa Anna-Maria Helsing ja sen ohjaa ruotsalaisohjaaja Suzanne Osten, jonka ainutlaatuinen ja huomiotaherättävä tapa tehdä teatteriesityksiä on maailmanlaajuisesti tunnettu. Rooleissa nähdään mm. mezzosopraano Hillevi Berg Niska, näyttelijä Andrea Björkholm, sopraano Lisa Fornhammar, mezzosopraano Ásgerður Júníusdóttir ja altto Maria Johansson Josephsson.

Kulturföreningen Katrinan tavoitteena on konsertteja ja muita musiikkitapahtumia järjestäen edistää ammattimaisuutta ahvenanmaalaisessa musiikkielämässä. Yhdistyksen perustamisen alkusysäyksenä oli Katrina-musiikkinäytelmän tuottaminen vuonna 2000. Samana vuonna aloitettiin kamarimusiikkikonsertteihin keskittyvä Katrina-konserttisarja, nykyinen Katrina-kamarimusiikkifestivaali.

Kansallisooppera kutsuu säännöllisesti oopperaryhmiä vieraakseen Alminsaliin. Aiemmin on nähty mm. Saaristo-oopperan ja Suomalaisen Kamarioopperan vierailut. Myös Kansallisbaletti kutsuu vuosittain vähintään yhden vierailevan tanssiryhmän esiintymään Alminsalissa. Syksyllä 2016 vierailulle on kutsuttu Kulturföreningen Katrinan lisäksi The Fabulous Bäckström Brothers marras-joulukuussa, Susanna Leinonen Company syys-lokakuun vaihteessa ja Tero Saarinen Company lokakuussa.

Kulturföreningen Katrina: Magnus-Maria

Suomen Kansallisooppera ja -baletti, Alminsali
ensi-ilta lauantaina 3.12.2016 klo 20

Tapiola Sinfonietta juhlistaa Einar Englundin juhlavuotta kahdessa konsertissa

Einar Englund. Kuva © Maarit Kytöharju / Music Finland

Einar Englund. Kuva © Maarit Kytöharju / Music Finland

Säveltäjä Einar Englundin syntymästä on tullut tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Tapiola Sinfoniettan Kolme mestaria -konsertissa 3.12. kuullaan Englundin viulukonsertto, jonka solistina on hänen pojantyttärensä, viulisti Meri Englund.  Hetkiä-konsertti 4.12. koostuu Englundin kamarimusiikkiteoksista, joita tulkitsee Englund-kvartetti ja pianisti Eero Heinonen.

Kolme mestaria -konsertti Espoon kulttuurikeskuksessa lauantaina 3.12. klo 19
Konsertti esittelee nimensä mukaisesti kolme säveltäjää;  Arnold Schönbergin, Einar Englundin ja Robert Schumannin. Avausnumerona on Schönbergin atonaalisuuden kynnyksellä liikkuva Kamarisinfonia nro 1. Tätä seuraa Einar Englundin linjakas viulukonsertto, ja päätteeksi kuullaan Schumannin kolmas sinfonia ”Reiniläinen”, joka on saanut innoituksensa Rein-joen maisemista. Orkesteria johtaa kapellimestari Mario Venzago.
Viulukonserton solistina on Englundin pojantytär, Tapiola Sinfoniettan I konserttimestari Meri Englund. Hän voitti jaetun ensimmäisen palkinnon Kuopion viulukilpailussa 2000, ja on sittemmin esiintynyt solistina mm. Sinfonia Lahdessa, Avantissa ja Keski-Pohjanmaan kamariorkesterissa.  Asuessaan Yhdysvalloissa 2012-2015 Englund hän esiintyi mm. San Diego Sinfonian, Los Angelesin kamariorkesterin ja Los Angelesin filharmonikoiden riveissä.

”Englundin sävellykset toivat 1940-luvulla suomalaiseen musiikkiin uudenlaisen äänen; sodan kokeneen sukupolven ankaruuden ja särmikkyyden. Viulukonsertolla (1981) on erityisasema Englundin teosten joukossa, sillä se kuuluu hänen melodisesti linjakkaimpiin ja lyyrisimpiin sävellyksiin. Samalla se osoittaa, että uusklassikon musiikissa on myös ripaus romantikon tunneherkkyyttä,  kuvailee FM Kimmo Korhonen.

La 3.12.2016 klo 19, Espoon kulttuurikeskus
KOLME MESTARIA
Tapiola Sinfonietta
Mario Venzago, kapellimestari
Meri Englund, viulu

Arnold Schönberg: Kamarisinfonia nro 1
Einar Englund: Viulukonsertto
Robert Schumann: Sinfonia nro 3


HETKIÄ III: SODAN KAIKUJA -kamarimusiikkikonsertti Sellosalissa sunnuntaina 4.12. klo 15
Meri Englundin suunnittelemassa Sodan kaikuja -konsertissa kuullaan kolme Einar Englundin kamarimusiikkiteosta: Pianokvintetto, Jousikvartetto ja Pianotrio.  Esiintyjinä ovat Englund-kvartetti ja pianisti Eero Heinonen.

”Isoisäni Einar Englund on yksi harvoista suomalaisista säveltäjistä, joka on itse kokenut sodan kauhut rintamalla. Hänen omien sanojensa mukaan sodan muisto on jollain tasolla kuultavissa hänen kaikissa teoksissaan. Sodan ahdistavien muistojen kääntöpuolelta aukeaa kuitenkin myös uskomattoman kaunis lyyrinen laulavuus. Olen erityisen tyytyväinen, että Eero Heinonen lähti mukaan projektiin. Hän on soittanut pianokvinteton aikanaan säveltäjälle itselleen ja käynyt partituurin huolellisesti läpi hänen kanssaan. Heinosella on korvaamattoman arvokkaita muistoja noista tapaamisista ja partituuri, jossa on käsinkirjoitettuja esitysohjeita”, kertoo Meri Englund.

Su 4.12.2016 klo 15, Sellosali
HETKIÄ III: SODAN KAIKUJA
Eero Heinonen, piano
Englund-kvartetti:
Meri Englund, viulu
Annemarie Åström, viulu
Jakob Dingstad, alttoviulu
Tomas Nuñez-Garcés, sello

Einar Englundin kamarimusiikkia:
Pianokvintetto
Jousikvartetto
Pianotrio

Konsertit ovat Einar Englund 100 -juhlavuoden ohjelmaa.
www.einarenglund.com

Nykymusiikin rajat venyvät Musica nova Helsingissä 1.-12.2.2017

mnh2-163555

Kantaesityksenä kuullaan mm. Jarkko Hartikaisen Habitus. Kuva © Jenny Meicfner

Kantaesityksenä kuullaan mm. Jarkko Hartikaisen Habitus. Kuva © Jenny Meicfner

Open Spaces -teemaa kantavalla festivaalilla uuden klassisen rinnalla soi entistä vahvemmin kokeellinen elektroninen musiikki. Festivaalin päävieraina loistavat residenssisäveltäjäksi saapuva, hollantilainen Grawemeyer-palkittu Michel van der Aa, amerikkalainen säveltäjä ja kitaristi Tyondai Braxton, festivaalin taiteellisen johtajan André de Ridderin stargaze-kollektiivi, perkussionisti ja säveltäjä Lukas Ligeti sekä Dawn of Midi -triosta tunnettu amerikkalainen säveltäjä ja rumpali Qasim Naqvi.

Space-sanan eri merkitykset heijastuvat konserteissa läpi ohjelmiston. ”Teema viittaa paitsi fyysisiin tiloihin ja musiikillisiin ilmiöihin, myös avoimuuteen ja erilaisten musiikillisten tilojen yhteen tuomiseen. Se on tärkeä vertauskuva sille, miten koen tämän päivän musiikin ja toimintakentän kehittyvän”, festivaalin tuore taiteellinen johtaja, saksalainen André de Ridder sanoo.

RSO:n avajaiskonsertissa orkestraaliset ja modernin elektronisen musiikin elementit kohtaavat amerikkalaisen Tyondai Braxtonin teoksen kantaesityksessä. Arvostetuille Warp- ja Nonesuch-merkeille levyttänyt Braxton tunnetaan sävellystensä lisäksi instrumentaalirock-yhtye Battlesin entisenä jäsenenä. Hän esiintyy Novassa myös soolona.

Konsertissa kuullaan myös festivaalin residenssisäveltäjäksi saapuvan, hollantilaisen Grawemeyer-palkitun (2013) Michel van der Aan Spaces of Blank. Klassisen musiikin keskeisenä uudistajana tunnetun, uutta tietokoneohjelmointia, filmi- ja näyttämöohjausta teoksissaan hyödyntävän Van der Aan 3D-ooppera Blank Out saa Suomen ensi-iltansa festivaalilla. Lisäksi hänen teoksensa Hysteresis kuullaan Tapiola Sinfoniettan konsertissa.

Fyysinen esitystila on keskeisessä roolissa festivaalin toisena päivänä. Teosto-palkitun (2016) Antti Auvisen uusi sävellys tuo big bandin ja syntetisaattorin soimaan Kampin Kauppakeskukseen ilmaiskonserteissa.

Sähköinen Nova G Livelabissa

Novan ensimmäinen viikonloppu 3.–5.2. on omistettu sähköiselle musiikille, jonka eri puolia festivaali esittelee Helsinkiin hiljattain avatussa G Livelabissa.

Sunnuntain Super-Nova-tapahtumassa lavalle kiipeää de Ridderin johtama kokeellinen stargaze-kollektiivi. Poikkitaiteellinen ryhmä esittää brooklyniläisen Dawn of Midi -trion rumpalina tunnetun, Novassa säveltäjän ominaisuudessa vierailevan Qasim Naqvin uuden teoksen sekä vasta julkaistun Preamble-teoksen kokonaisuudessaan. Stargazea kuullaan myös Suomi-jazzin ykkösrumpali Teppo Mäkysen kanssa ainutlaatuisessa yhteiskonsertissa, jossa he tulkitsevat uusiksi skotlantilaisen downtempo-duo Boards of Canadan kulttimaineeseen nousseen Hi Scores -EP:n.

Sunnuntaina tehdään kunniaa myös toiselle elektronisen musiikin pioneerille, brittiläiselle kokeelliselle tuottajalle ja muusikolle Matthew Herbertille. Hänen tuore albuminsa on julkaistu kirjamuodossa. Tapahtumassa ääneen luettava teksti on kuvaus siitä, minkälainen albumi se olisi. Tekstin lukija vahvistetaan myöhemmin.

Viikonlopun aikana koetaan lisäksi saksalaisesta IDM-duo Mouse on Marsista tunnetun Jan St. Wernerin improvisointia sisältävä esitys tuoreesta Felder-teoksesta yhdessä Korvat auki Ensemblen kanssa.

Niin ikään ensikertaa Suomessa esiintyy täältä lähtöisin oleva, kotimaassaan Australiassa merkittävää uraa tekevä Erkki Veltheim. Viulistina, säveltäjänä ja poikkitaiteellisena esiintyjänä työskentelevä Veltheim esittää Novassa kantaesityksen sooloteoksestaan. Häneltä kuullaan uusi teos myös defunensemblen konsertissa WHS Teatteri Unionissa, jossa kokeellinen pop ja nykymusiikki kohtaavat laulaja-lauluntekijä Islajan ja defunin yhteisesiintymisessä.

Tilallisuuden teema soi vahvana Uusinta Ensemblen G Livelab -esityksessä.  Konsertin nuorten pohjoismaisten säveltäjien teokset perustuvat heidän lähiympäristössään tehtyihin kenttänauhoituksiin.

Säveltäjävieraana Lukas Ligeti

Uuden musiikin klassikkosäveltäjän, György Ligetin, perintö on isossa osassa päätösviikonlopun ohjelmistossa. Kunniavieraaksi saapuu György Ligetin poika Lukas, joka on kulkenut omia polkujaan musiikkimaailmassa niin säveltäjänä, esiintyjänä kuin jazzrumpalinakin. Lukaksen teoksia kuullaan viikonlopun aikana omassa konsertissaan, sekä Avantin ja Kamus-kvartetin tulkitsemina.

Festivaali esittelee György Ligetin tunnetuimpia teoksia, kuten kuoroteos Lux Aeternan, hänen tärkeimpien oppilaidensa musiikkia, sekä muita merkittäviä säveltäjiä, joiden tyylissä voi nähdä hänen vaikutuksiaan.

Gérard Griseyn teoksista Suomen ensiesityksiä

Tärkeä nykymusiikin kaanoniin kuuluva säveltäjä ohjelmistossa Ligetin ohella on ranskalainen Gérard Grisey, jota pidetään niin kutsutun spektrimusiikin oppi-isänä. Griseyn tunnetuin teos, kulttimaineeseen kohonnut Les espaces acoustiques kuullaan Suomessa nyt kokonaisuudessaan ensi kertaa. Myös hänen Le Noir de L’Étoile -teoksensa saa Suomen ensiesityksen lyömäsoitinensemble Osuman tulkitsemana. Kamus-kvartetti esittää Griseyn suurteoksen Vortex Temporum ja Veli Kujala harmonikkateos Passacaillen.

Konserttien lisäksi järjestetään luentoja ja taiteilijatapaamisia, joiden tarkat tiedot päivittyvät nettisivuille www.musicanova.fi.

Festivaalilla kuultavat kantaesitykset:

  • Sauli Zinovjev: Batteria, Radion sinfoniaorkesteri, joht. André de Ridder
  • Tyondai Braxton: TELEKINESIS, Radion sinfoniaorkesteri ja Helsingin kamarikuoro, joht. André de Ridder
  • Erkki Veltheim: Ganzfeld Experiment, Erkki Veltheim, viulu ja elektroniikka
  • Erkki Veltheim: The Continuity Hypothesis, defunensemble
  • Perttu Haapanen: uusi teos, Paavali Jumppanen, piano
  • Qasim Naqvi: uusi teos, stargaze, joht. André de Ridder
  • Tiina Myllärinen: Railo, Helsingin kamarikuoro, joht. Nils Schweckendiek
  • Jarkko Hartikainen: Habitus, Tapiola Sinfonietta, joht. Mario Venzago

Musiikkitalon Kuoron uudeksi taiteelliseksi johtajaksi Nils Schweckendiek ja kuoromestariksi Jani Sivén

Musiikkitalon Kuoro on nimennyt kuoron uusiksi johtajiksi Nils Schweckendiekin ja Jani Sivénin. He aloittavat tehtävissään 14.1.2017. Sibelius-Akatemian kuoronjohdon professori Nils Schweckendiek toimii taiteellisena johtajana ja kuoronjohdon lehtori Jani Sivén kuoromestarina. Molemmilla johtajilla on laaja-alainen kokemus kuorojen ja orkesterien johtamisesta sekä kuoro-orkesterirepertuaarista. Nimitysten myötä kuoron yhteistyö Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kanssa vahvistuu ja laajenee.

”Päämääränäni on kehittää sekä kuoroa että Sibelius-Akatemian kanssa tehtävää yhteistyötä. Tavoitteena on tarjota yleisölle entistä korkeatasoisempia taiteellisia elämyksiä ja kuoronjohdon opiskelijoille arvokasta kokemusta suurkuoron harjoittamisesta”, toteaa Schweckendiek nimityksestä. Schweckendiek on tullut tunnetuksi monipuolisena ja näkemyksellisenä muusikkona, jonka kokemus ulottuu oopperasta ja sinfoniakonserteista uuteen musiikkiin ja monien eri aikakausien kuoromusiikkiin. Professuurin tehtävän lisäksi Schweckendiek mm. johtaa Helsingin kamarikuoroa sekä vierailee aktiivisesti kapellimestarina ja ammattikuorojen johtajana ympäri Eurooppaa. Hän on myös kansainvälisen Einojuhani Rautavaara -sävellyskilpailun perustaja ja taiteellinen johtaja.

Sivén toimii opetustyönsä ohella mm. Tampereen Filharmonisen Kuoron sekä perustamansa kamarikuoro Auditen johtajana.

”Musiikkitalon Kuoro on RSO:lle merkittävä yhteistyökumppani. Siksi meille on erityisen tärkeää, että sen tulevaisuus on osaavissa käsissä. Tapani Länsiön rakentamalta perustalta on hyvä jatkaa, ja olen varma siitä, että Nils Schweckendiek ja Jani Sivén ovat kaikkien luottamuksen arvoisia”, toteaa Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Hannu Lintu.

Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestari Susanna Mälkki uskoo korkeatasoisen kuorotoiminnan vahvistavan entisestään Helsingin ja Suomen profiilia klassisen musiikin saralla.

”Pystymme myös jatkossa ottamaan orkestereiden ohjelmistoon suuria kuoroteoksia, joiden ensiluokkainen toteuttaminen edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista”, toteaa Mälkki.

Musiikkitalon Kuoroa sen perustamisesta lähtien johtaneen Sibelius-Akatemian lehtorin, säveltäjä Tapani Länsiön jättäessä tehtävänsä viisivuotiskauden täyttyessä, on tunnelma kiitollinen. ”Länsiö on ollut kuoron voimahahmo ja visionääri, jonka ansioista kuorolla on vahvat juuret, oma profiili ja hyvät näytöt. Vuosi 2017 tulee olemaan merkittävä kehittämisen vuosi, jonka kohtaamme luottavaisin mielin: saamme johtoomme vahvan työparin, joka tekee kuoron ja orkestereiden kanssa tavoitteellista yhteistyötä innostavassa hengessä”, toteaa kuoron puheenjohtaja Pekka Pokela.

http://www.musiikkitalonkuoro.fi

Musiikkiteknologian festivaali MuTeFest on rohkeasti poikkitaiteellinen

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vuosittainen MuTeFest-festivaali järjestetään 21.–25. marraskuuta Musiikkitalon Black Box -salissa ja Café Mascotissa. Festivaalin kahdeksassa tapahtumassa esitellään musiikkiteknologian opiskelijoiden ja opettajien monipuolista taiteellista toimintaa. Ohjelman suunnittelusta vastaavat tänä vuonna ensi kertaa opiskelijat.

MuTeFest lähestyy taidetta laajasti ja haastaa myös yleisön osallistumaan. Tapahtumissa yhdistellään ennakkoluulottomasti eri taiteenlajeja: ääntä ja kuvaa eri muodoissaan, tanssia, performanssia, liikettä sekä akustista ja elektronista musiikkia. Festivaali esittelee musiikkiteknologian opiskelijoiden ja opettajien taiteellisen toiminnan monimuotoisuutta. Myös kansainvälisyys näkyy sekä tapahtuman lavoilla että yleisössä. Ohjelman ovat suunnitelleet musiikkiteknologian opiskelijat Hugh Sheehan, Kaj Mäki-Ullakko, Antti Suomalainen, Hannes Andersson, Juuso Raunio ja Paola Livorsi.

– Laadimme ohjelman siten, että se olisi mahdollisimman lähestyttävä kaikille. Haluamme yhdistää teknologiaa äänitaiteeseen yleisölle tutuissa yhteyksissä. Olemme tehneet yhteistyötä muiden taiteenalojen toimijoiden kanssa, ja tarjolla on todella jokaiselle jotakin, Sheehan kertoo.

Muusikko, säveltäjä, ääniartisti ja pedagogi Marc Villanovan mestarikurssin päätöskonsertissa 22. marraskuuta tarkastellaan improvisaatiota akustisten ja elektronisten soitinten rajapintojen kautta. Konsertissa 23. marraskuuta opiskelijat ja opettajat esittävät uusia teoksiaan. Taideyliopiston Sound Art and Sonic Art Studies (SAMA) -koulutusohjelman opiskelijoiden teoksiin voi tutustua ”happening”-konsertissa 23. marraskuuta. Happening on performanssitaiteen muoto, josta taiteidenvälisyys sekä taiteiden- ja medioidenvälisyys alun perin syntyi. Musiikkiteknologian opiskelijoiden yhtyeet valtaavat Café Mascotin lavan 24. marraskuuta.

Konserttien ohella festivaali tarjoaa yleisölle tilaisuuksia sukeltaa taideteoksiin kokonaisvaltaisesti kaikin aistein. Musiikkitalon Agora-aulaan nousee tapahtuman ajaksi monikanavainen äänikupu, jossa voi itse ottaa osaa äänikokemukseen. Ääni-installaatio (UN)REST Musiikkitalon välilämpiössä tarjoaa tilaisuuden rauhoittua erikielisistä kehtolauluista muodostuvan äänimaailman suojassa.

Kaikki MuTeFestin tapahtumat Taideyliopiston verkkosivuilta