Amfion pro musica classica

Erik Söderblom Juhlaviikkojen johtoon

Teatteriohjaaja Erik Söderblom (s. 1958) on nimitetty Helsingin Juhlaviikkojen toiminnanjohtajaksi 1.5.2009 alkaen. Söderblom ottaa vastuun festivaalin taiteellisesta suunnittelusta ja organisaation johtamisesta. Aiemmin tehtävää on hoitanut Risto Nieminen, joka siirtyy Gulbenkian-säätiön musiikkiosaston johtoon Lissaboniin.

Söderblom siirtyy Juhlaviikoille Teatterikorkeakoulusta, missä hän on hoitanut vararehtorin tehtävää vuodesta 2005 ja toiminut ruotsinkielisen laitoksen näyttelijäntyön professorina vuodesta 2001 lähtien. Samaan aikaan hän on tehnyt teatteri- ja oopperaohjauksia Suomessa ja ulkomailla. Söderblomilla on myös vankka klassisen musiikin tausta: hänen isänsä on kapellimestari Ulf Söderblom ja veljensä viulisti, kapellimestari Jan Söderblom, ja hän on soittanut itse selloa ja pianoa.

”Erik Söderblomilla on erittäin hyvät edellytykset jatkaa ja uudistaa Juhlaviikkojen toimintaa. Teatteriohjaajan ja hallintokokemuksen lisäksi hänellä on vahva musiikkikoulutus. Festivaali on lunastanut paikkansa suomalaisen festivaalikentän kärjessä. Söderblom saa aloittaa kautensa tukevalta taiteelliselta ja taloudelliselta pohjalta”, toteaa säätiön hallituksen puheenjohtaja Kirsi Piha.

”Juhlaviikot on yksi merkittävimpiä Itämeren alueen taidefestivaaleja ja sillä on osaava organisaatio. Olen iloinen voidessani tuoda oman näkemykseni tapahtuman kehittämiseen. Kuluvan vuoden ohjelma on jo suunniteltu ja tähtäimeni on vuodessa 2010 ja siitä eteenpäin,” sanoo Erik Söderblom.

Arvosoittimien uusi konserttisarja

Helsingin juhlaviikot ja OP-Pohjola-ryhmä tuottavat Kamarimusiikkia kaupungintalolla -konserttisarjan Helsingin kaupungintalolle elokuussa. Viiden konsertin sarjassa kuullaan Pohjola Pankin Taidesäätiön omistamia arvosoittimia nuorten muusikoiden soittamina. Pohjola Pankki on vuodesta 1987 tukenut esittävää säveltaidetta lainaamalla taidesäätiönsä omistamia arvokkaita jousisoittimia nuorille lahjakkaille muusikoille.

Muun muassa Antonio Stradivarin, Carlo Antonio Testoren ja Giovanni Grancinon rakentamilla viuluilla, alttoviuluilla ja selloilla esiintyvät arvosoitinten nykyiset haltijat Linda Hedlund, Samuli Peltonen, Tuomas Lehto, Antti Tikkanen, Terhi Paldanius, Petteri Iivonen, Atte Kilpeläinen ja Riikka Repo. Heitä kuullaan erilaisissa kokoonpanoissa konserteissa, joiden ohjelma löytyy täältä.

Vaskien virittäminen

”Miksi vaskisoittimille annetaan eri viritysääni kuin muille? Virittäähän b-klarinettikin a:n mukaan.”

Sinfonia Lahden käyrätorven varaäänenjohtaja Petri Komulainen vastaa:

Jouset ja puupuhaltimet virittävät orkesterissa a:lla ja vasket b:llä. Käytäntö ei ole kaikilla orkestereilla sama, vaan jotkut virittävät ainoastaan a-äänellä. Jousille a on luonteva, sillä kaikissa jousisoittimissa on vapaa a-kieli, jonka mukaan muut kielet viritetään. Soittaminen vaskipuhaltimilla perustuu luonnonsävelsarjan eri äänten hyödyntämiseen. Käyrätorvella soitetaan jopa 16. yläsäveleen saakka. Sarjassa olevat aukot täytetään venttiileillä osasäveliä laskemalla. Käyrätorven B-putki ja pasuuna ovat yhtä pitkiä ja niiden yläsävelsarjan perusääni on b (pasuunan I-veto ja käyrätorven B0- sormitus). Samalla tavoin b-vireisen trumpetin perusääni on b (eli c-ääni in B). F-tuuba on yhtä pitkä kuin käyrätorven F-puoli ja sen perusääni on f. Yläsävelsarjassa parhaiten vireessä ovat juuri ensimmäinen, toinen ja neljäs yläsävel (alin ääni on numero yksi). Venttiilit ovat aina hieman epävireisiä ja mitä kauempana perusäänestä ollaan, sitä vaikeampi on soittaa puhtaasti. B-klarinetti kuuluu puupuhallinryhmään, joka virittää a:lla, vaikka juuri b-klarinetille b olisi parempi vaihtoehto, sillä h in B on pitkä sormitus ja helposti matala.

Yksi perustelu eri viritysääneen on käytännönläheinen. Oma viritysääni vaskille antaa jousille ja puupuhaltimille viritysrauhan ja toisaalta lavan takaosassa olevat vasket voivat keskenään virittää ilman jousien vapaiden kielten häiritsemistä.

Kysy mitä tahansa klassisesta musiikista! Asiantuntijat
osoitteessa toimitus(at)amfion.fi vastaavat.

Kriitikko näytelmän päähenkilönä

Brittiläisessä musiikkikritiikissä ei sanoja säästellä, ja joskus vastapuolenkin tunteet kuohuvat. Veronica Lee kirjoittaa sanomalehti Guardianissa tapahtumasarjasta, joka sai alkunsa vuonna 2005 Leen arvosteltua Evening Standard-lehdessä ”uutta tonalismia” edustavan Keith Bursteinin säveltämän oopperan Manifest Destiny. Arvostelu oli tyrmäävä. Burstein harmistui siinä määrin, että haastoi lehden oikeuteen, mutta hävisi jutun ja joutui maksamaan lähes satatuhatta puntaa kuluina.

Nyt tapauksesta on kirjoitettu näytelmä, joka toistaiseksi on saanut vain lukuesityksen. Oopperaa ja sen librettoa Lee luonnehti sanoilla ”kulunut”, ”lyijynraskas” ja ”epämusikaalinen”, eikä suuremmin kehu uuttakaan tekstiä, mutta antaa sentään tunnustusta näyttelijävalinnasta: ”Ainakin fiktionaalinen minä on pitkä, hoikka, kaunis ja hänellä on fantastiset sääret.”

Varsinais-Suomeen uusi ammattilaisorkesteri

Uusia musiikin ammattilaisryhmiä syntyy Suomessa harvoin. Varsinaissuomalainen orkesteri Kuninkaantien muusikot konsertoi ensimmäistä kertaa huomenna sunnuntaina Maarian kirkossa klo 18. Ohjelmassa on Tomaso Albinonin ja Jan Zelenkan musiikkia.

Kuninkaantien muusikot on syksyllä 2008 perustettu ammattilaisista koostuva orkesteri, joka konsertoi eri puolilla Varsinais-Suomea yhteistyössä kaupunkien, kuntien, seurakuntien ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Kuninkaantien muusikoiden kokoonpano vaihtelee esitettävän teoksen mukaan triosta suureen kamariorkesteriin. Toiminnassa on mukana myös kamarikuoro. Orkesteria johtaa Markus Yli-Jokipii. Orkesterin suunnitelmissa on pitää kaksi-kolme konserttia kaudessa.