Tämä arvio koskee hyvin erityislaatuista musiikkia, jossa kuulija kuuntelee ennen kaikkea itseään, omia reaktioitaan soivaan todellisuuteen. Siinä säveltäjä demonstroi meille entuudestaan tuntemattomia ominaisuuksia akustisessa ympäristössämme tuoden ne esimerkiksi elektroniikan keinoin kuuluville. Hoksaamisen riemua korostava lopputulos on kutkuttavasti lähellä tieteen ja taiteen rajapintaa, mutta vaikeatajuisiksi teoksia ei voi väittää. Säveltäjän ajatuksena on, että hänen sävellyksensä ovat helposti lähestyttäviä kaikenlaisista kulttuurieroista huolimatta – ne porautuvat ihmisen kuuloaistimuksen universaaliin ytimeen. Tätä kautta tämä äänten taide tarjoaa ennenkuulumatonta poetiikkaa, katarttisuutta ja avartavuutta, vaikka säveltäjä vältteleekin kaikenlaista oman persoonansa vaikutusta teoksiin ”liian säveltäjämäisenä” (”too composerly”). Tälle musiikille omistettu Kallion nykymusiikkipäivien sunnuntainen päätöskonsertti oli ainutlaatuisen taianomainen ilta pienelle, mutta silminnähden onnekkaalle yleisölleen.?? Read More →
Arvio: Konsertti minusta
Arvio: Aurore-renessanssifestivaali tuulettaa varhaisen musiikin kenttää
Kuorokentän aktiivinen luotsaaja, renessanssiohjelmiston tutkijanakin kunnostautunut Kari Turunen on tehnyt merkittävän työn saattaessaan tuoreen renessanssifestivaalin heti ammattimaiseen asuun. Harvoin kuultuun puolalaiseen ohjelmistoon keskittyminen osoittautuikin kannattavaksi haasteeksi nyt ensimmäistä kertaa järjestetyillä Aurore-renessanssimusiikkijuhlilla. Festivaalin ajoitus muuten niin hiljaisessa tammikuussa palvelee suomalaista varhaisen musiikin yleisöä sikälikin, että Auroren ja Sastamalan festivaalit tästedes jakavat vuoden tarkalleen kahtia. Read More →
Arvio: Viatonta hekumaa
Turangalîla-sinfonian ihanuus on sen paradoksaalisuudessa, utopistisuudessa ja suoranaisessa pähkähulluudessa. Itsekin keskitysleirille joutunut Olivier Messiaen (1908–1992) sävelsi tämän 80-minuuttisen orkesterijärkäleen heti toisen maailmansodan jälkeen, vuosina 1946–48. Kymmenenosaiseksi paisuneen teoksen tilasi Bostonin sinfoniaorkesteri ja kantaesityksen johti Leonard Bernstein. Maailmoja syleilevä, erittäin rikas mutta samalla veistosmainen teos imee vaikutteita monesta suunnasta: antiikkisten meksikolaisten monumenttien brutaaliudesta, kompleksista indonesialaisesta gamelan-musiikista, intialaisen musiikin rytmihierarkioista, niin kreikkalaisesta kuin hindulaisestakin numerologiasta, tonaalisuudesta, impressionismista, Stravinskyn blokkiajattelusta, varhaisesta sarjallisuudesta… jopa Wagnerista, tarkemmin Tristan ja Isolde -tarinasta. Read More →
…vain syksystä jouluun

Näin vuodenvaihteessa on tapana silmäillä tapahtumia syyskaudella. Palaan kauden alkuun eli elokuun loppuun; huomaan, että tämä blogi alkaa ja päättyy Venäjästä.
Elokuun lopulla oli Moskovassa Humanistisen yliopiston järjestämä symposium ’Venäjän formalismi 100 vuotta’. Mikä formalismi? Zhdanov ja Šostakovitšin kritiikki? Ei suinkaan. Venäjän formalismi oli värikäs taide- ja tiedesuuntaus 1910-ja 1920-lu vuilla, yksi Venäjän kulttuurihistorian luovimpia kausia. Se koski kaikkia taiteita, kirjallisuutta, elokuvaa ja musiikkia – eli muistetaan nimiä Andrei Belyi, Majakovski, Sergei Eisenstein, Igor Stravinsky ja Boris Asafiev. Tieteen puolella Vladimir Propp – jonka kansansatujen morfologia sai ideansa folkloristiikan suomalaiselta koulukunnalta, Krohneilta ja Antti Aarnelta, ja Mihail Bahtin. Mutta kun tarkemmin katsoo tätä koulukuntaa ovat lähes kaikki sen ideat ja käsittee lainoja ja metaforia musiikista. Jakobsonin: ’dominantti’, tekstiä hallitseva, kokoava prinsiippi. Lev Karsavinin ’sinfoninen subjekti’ ja ’sinfoninen yhteiskunta’. Dostojevskin romaanien ’tietoisuuksien polyfonia’. Vieraannuttaminen – brechtiläinen musiikkiteatteri jne. Read More →
Baritoni Tom Krause on kuollut
Tom Krause oli menestyksekkäimpiä suomalaislaulajia, ja häntä pidettiin yhtenä aikamme kansainvälisesti merkittävimmistä laulajista. Hänen resonoiva, tumma äänensä ihastutti niin hiljaisissa kuin voimakkaissakin dynamiikoissa. Krause oli kriitikoiden mukaan herkkä, ilmaisuvoimainen ja selkeästi deklamoiva dramaattisten teosten solisti, mutta myös valloittavaa sisäistä paloa hehkuva Lied-laulaja. Krause esiintyi mittavan uransa aikana maailman merkittävimmillä oopperalavoilla sekä teki pitkän uran opettajana.
Helsingissä syntynyt, alun perin lääketiedettä opiskellut ja jazz-laulua harrastanut Krause lähti laulajanlahjojensa tuoman kannustuksen seurauksena opiskelemaan oopperalaulua Margot Skodan, Sergio Nazorin ja Rudolf Bautzin johdolla Wienin musiikkiakatemiaan vuonna 1956. Oopperadebyyttinsä hän teki Berliinissä vuonna 1959 Carmenin Escamillona. Varsinainen läpimurto oli vuonna 1963 Benjamin Brittenin johdolla esitetty War Requiem, minkä seurauksena säveltäjä kutsui Krausen Yhdysvaltojen-kantaesityksen solistiksi. Amerikassa Krause otettiin lämpimästi vastaan, ja lukuisten esiintymisten ja konserttikiertueiden siivittämänä hän debytoi New Yorkin Metropolitan-oopperassa vuonna 1967. Roolina oli tuolloin Mozartin Figaron häiden Kreivi. Seuraavana vuonna Herbert von Karajan kiinnitti Krausen legendaarisen Nikolai Ghiarovin seuraajaksi Don Giovannina Salzburgin musiikkijuhlilla. Myöhemmin amerikkalaissäveltäjä Samuel Barber sävelsi Krausen esitettäväksi oratorionsa The Lovers (1971).
Krause levytti ahkerasti, ja häneltä jääkin jälkeen yli 100 kiittävää arvostelua kerännyttä levyä. Krauselle on myönnetty mm. Bach Prize Stuttgartin kamariorkesterin kanssa äänitetystä Bach-levystä, palkinto parhaasta oopperalevystä vuonna 1973 Leonard Bernsteinin kanssa levytetystä Carmenista, sekä Edison Prize, Deutsche Schallplatten -palkinto ja Grammophone Prize. Erityisen rakastettu on hänen Sibeliuksen koottujen laulujen levynsä. Vuonna 1990 Krauselle myönnettiin Suomen Leijon ritarikunnan kunniamerkki, ja myöhemmin hänet nimitettiin Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi ja hän sai Sibelius-Akatemian myöntämän Sibelius-mitalin työstään musiikin parissa Suomessa ja ympäri maailmaa.
Uransa aikana Tom Krause esiintyi päärooleissa useimmilla maailman suurimmista oopperataloista, mm. Milanon La Scalassa, Wienin valtionoopperassa, New Yorkin Metropolitan-oopperassa, Bayreuthissa, Salzburgissa, Edinburghissa sekä teki orkesteriyhteistyötä mm. Concertgebouw-orkesterin, New Yorkin, Berliinin, Wienin ja Los Angelesin filharmonikkojen sekä Chicagon, Philadelphian, Clevelandin orkesterien kanssa. Yhteisesiintymisiä Krause teki maailman merkittävimpien laulajien ja muusikkojen rinnalla, joista mainittakoon Placido Domingo, Luciano Pavarotti, Jessye Norman, Kiri Te Kanawa, Leonard Bernstein, Seizi Ozawa, Herbert von Karajan, Mtislav Rstropovich ja Zubin Mehta.
Valtaisan esiintymiskokemuksensa seurauksena Krause oli myös kysytty opettaja ja laulukilpailujen tuomariston puheenjohtaja. Hän korosti perinteen jatkumisen tärkeyttä. Mestarikursseja Krause veti mm. Villecrozen musiikkiakatemiassa, Salzburgin Mozarteumissa, Santanderin Encuentro Musicalissa, Sibelius-Akatemiassa, San Fransiscon oopperassa, Schleswig-Holsteinin festivaalilla, Tokiossa, Puolassa, Portugalissa ja Savonlinnassa. Länsimaisen oopperalaulutaiteen sanansaattajana Krause toimi Savonlinnan Musiikkiakatemian Musical Bridge -yhteistyöverkoston kautta Egyptin Kairossa, Azerbaidžanin Bakussa ja Turkin Ankarassa; hän itse koki tämän tehtävän erittäin tärkeänä. Tuomaristossa Krause istui mm. Mirjam Helin-, Kuningatar Elisabeth-, Cardiffin Singer of the World-, ja Münchenin ARD-laulukilpailuissa.
Rakastettu suomalainen baritoni, oopperalaulaja Tom Gunnar Krause (s. 5.7.1934) on kuollut perjantaina 6.12. kotikaupungissaan Hampurissa, Saksassa. 79-vuotias Krause oli viettänyt viimeiset päivänsä akuutin sairauden vuoksi sairaalahoidossa.
Tom Krause oli menestyksekkäimpiä suomalaislaulajia, ja häntä pidettiin yhtenä aikamme kansainvälisesti merkittävimmistä oopperalaulajista. Hänen resonoiva, tumma äänensä ihastutti niin hiljaisissa kuin voimakkaissakin dynamiikoissa. Krause oli herkkä, ilmaisuvoimainen ja selkeästi deklamoiva dramaattisten teosten solisti, mutta myös valloittavaa sisäistä paloa hehkuva Lied-laulaja. Krause esiintyi mittavan uransa aikana maailman merkittävimmillä oopperalavoilla sekä teki pitkän uran opettajana. Read More →