Palmgren: pianoteoksia
Henri Sigfridsson, piano
Ondine 2012
Selin Palmgrenin sonaatti D-duuri op. 11 voi eurooppalaisessa kontekstissa vaikuttaa tyttömäisen piskuiselta ja vuonna 1901 myös jo hieman elähtäneeltä avoimessa lisztmäisyydessään, mutta aikanaan se oli käänteentekevä merkkipaalu suomalaisen pianismin historiassa. Palmgren hallitsi instrumenttinsa kypsästi ja kiinnittyi vankasti pianon traditioihin. Read More →
Kesän konserttikalenterin tarjonta osoittaa uutta tulemista urkumusiikille. Soittimista suurin raikaa koko kesän ympäri Suomea, mutta merkittävin urkukonserttisuma sattuu pääkaupunkiseudulle ja kaiken lisäksi yhdelle päivälle, torstaille. Ville Urponen soittaa Bach-sarjaansa Kallion kirkossa ja Musiikkitalon Organo-salissa, jossa järjestetään myös päiväkonsertteja Bachia, barokkia ja vähän muutakin -sarjassa joka torstai. Superpäivän urkutarjonta huipentuu Espoon tuomiokirkossa Urkuyö ja Aaria -festivaalin konsertteihin klo 22 alkaen. Fanaattisimmat urkumusiikin ystävät ehtivät siis helposti käydä kaikki kolme torstaikonserttia putkeen ja nauttia välissä vaikka Jan Lehtolan ja Kari Vuolan uusista urkulevyistä.
Urkuyö ja Aaria avaa kesän konserttisarjan ja kruunaa Espoon tuomiokirkon uudet urut käyttöön.
Nuorten ammattimuusikoiden Ritarikatu-ensemble kokeilee klassisen musiikin rajoja ja
seikkailee muun musiikin parissa yhtyeen jäsenten omista lähtökohdista käsin. Les nuits
d’été — Muistoja kesäöistä on klassinen konsertti, mutta myös tässä kokeilemme
improvisaatiota sekä klassisissa että 1900-luvun tunnelmissa.
Wagnerin Siegfried-idyllin kamarikokoonpano yhdistää pienen soittajiston herkkyyden
suuren yhtyeen sointiin. Berliozin Les nuits d\’été -laulusarja on suurten
orkesterilaulujen pioneeri ja kylpee nyt värikkäässä kamaritulkinnassa sopraano Meri
Siiralan toimiessa solistina. Konserttia ympäröi kaksi oopperanumeroa, jossa kummassakin
on tilaa myös improvisaatiolle: alkusoitto on Cimarosan Salaisesta avioliitosta,
loppusoitto, Summertime, Gershwinin Porgy and Bessistä!
Strauss, Wagner, Mahler
Baijerin radion kuoro
joht, Peter Dijkstra
BR Klassik
Ensitahdeissa epäilyttää hiukan; onko Richard Strauss välttämättä parhaimmillaan kuoromusiikin saralla? Ja onko tämä kuorokaan nyt paras mahdollinen, pöpperöisestä massasta kun erottuvat lähinnä kireät sopraanot. Kuunnellessa korva tarkentuu ja mielipide kirkastuu. Read More →