De Falla: Noches en los jardines de España. Obras para piano.
Javier Perianes, piano
BBC Symphony Orchestra, Josep Pons
Harmonia Mundi, 2011
Manuel de Falla (1876–1946) oli lyhyen ammattiin tutustumisjaksonsa päätteeksi jyrkästi kiertuepianistin uraa vastaan, eikä vuoden 1915 jälkeen palannut pääsoittimensa ääreen kuin satunnaisin ponnistuksin. Niinpä Fallan taidokas pianotuotanto mahtuu yhdelle täydelle CD-levylle. Pienuudessaan hänen tuotantonsa on harvinaisen tasalaatuista ja miellyttävää, hyvin helppotajuista ja ongelmitta kurkusta alas sujahtavaa margaritaa, unohtamatta sitä pientä söpöä aurinkovarjoa lasin reunalla. Espanjan aurinko pilkahtaa rivien välistä tuon tuostakin.
Säveltäjänä Falla tuntuu olevan varsinainen hybridi, joka ihan rehellisesti lainailee materiaalia kavereilta ja kollegoilta, eikä voi olla huomaamatta Pariisin, hänen toisen kotikaupunkinsa, vaikutusta sointiin. Hatun noston saavat sekä Debussy, Dukas että Satie, jonka Gymnopediet siirtyvät näppärästi teokseen Canción. Eipä ihme, että Fallaa on usein verrattu Chopiniin, toiseen pariisilaistuneeseen pianisti-emigranttiin, joka on ilmiselvä esikuva teoksissa Nocturno ja Mazurka.
Espanjalainen Javier Perianes hivelee koskettimia milloin samettisesti, milloin metallisesti. Sävyissä on vivahteikkuutta, eikä virtuositeettikaan jää kysymyksen alaiseksi. Hurjien vyörytysten Fantasia Bætican Perianes kääntää runollisesti virtailevaksi puroksi, vaikka mahdollisuudet olisivat myös barbaarisiin mittasuhteisiin kohoavaan norsutanssitulkintaan.
Fallan suurenmoisin teos lienee kolmiosainen Noches en los jardines de España (Yöt Espanjan puutarhoissa) pianolle ja orkesterille. Tunnelmat lipuvat hämärästä aamunkoittoon ja kiehkuravartisista kaunokeista kaktuksiin. Impressionistiseen maalailuun on onneksi jäänyt muutamia piikkejäkin. BBC Symphony Orchestra Josep Ponsin johdolla saa aikaan elokuvallisia kohtauksia kuin suoraan valkokankaalta koettuna. Myöhäisromanttisen paksu orkesterimassa hengittää raikasta ilmaa tunnelmien melodramaattista luonnetta korostaen. Perianesin piano tanssahtelee solistina maltillisesti ja tyylikkään hillitysti tekemättä irtiottoja orkesterin ja solistin veljellisestä käsikynkästä.
