Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Kansallisooppera ja -baletti etsii uutta pääjohtajaa

Suomen kansallisoopperalle ja -baletille etsitään uutta pääjohtajaa. Nykyinen pääjohtaja Päivi Kärkkäinen jää työstään eläkkeelle keväällä 2018. Uuden pääjohtajan on määrä aloittaa vuoden 2018 alussa. Rekrytointi käynnistyy tammikuussa 2017.

Tehtävään etsitään kulttuuria arvostavaa, näkemyksellistä johtajaa. Strategian toteuttaminen, terve rahoituspohja, toimintaedellytysten turvaaminen ja tulevaisuuden mahdollisuuksien löytäminen ovat hänen tärkeimpiä tehtäviään. Pääjohtaja on myös keskeinen vaikuttaja suomalaisella kulttuurikentällä. Pääjohtaja vastaa koko organisaation johtamisesta, oopperan ja baletin taiteelliset johtajat toimivat hänen alaisuudessaan.

”Kansallisooppera ja -baletti on erinomaisessa kunnossa niin taiteellisesti, taloudellisesti kuin hallinnollisestikin. Päivi Kärkkäinen on uudistanut ja johtanut taloa esimerkillisesti ja hänen panoksensa talon upeassa nykytilassa on poikkeuksellisen merkittävä”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Leena Niemistö. Päivi Kärkkäinen aloitti tehtävässään yhdeksän vuotta sitten, joulukuussa 2007.

”Olen viihtynyt erinomaisesti tässä luovassa ja lumoavassa työympäristössä ja olen edelleen innostunut työstäni. Tältä paikalta saan todistaa sitä, miten tärkeä voima kulttuuri on yhteiskunnassa. Vuoden kuluttua on kuitenkin aika antaa tilaa myös muulle kuin työelämälle ja tuntuu hyvältä saada olla enemmän kotona Tampereella”, kertoo Päivi Kärkkäinen

Suomen kansallisooppera ja -baletti on maan ainoa täysimittainen ammatillinen ooppera- ja balettitalo. Vierailuesitykset, koululaisoopperat ja esitysten suoratoistot verkossa vievät toimintaa kaikkialle Suomeen. Talossa on noin 530 kuukausi- ja 100 tuntipalkkaista työntekijää, ja lisäksi näytäntövuoden aikana talossa työskentelee noin 900 kotimaista ja ulkomaista vierailijaa. Kuluneella syyskaudella päänäyttämön esitysten täyttöaste on jälleen korkea, 95%, ja lisäksi viime vuonna tavoitettiin digitaalisesti yli miljoona ihmistä.

Yhtä aikaa pääjohtajan kanssa Kansallisoopperaan ja -balettiin etsitään myös uutta baletin taiteellista johtajaa, kun Kenneth Greven määräaikainen kausi päättyy kesällä 2018.


Finnish National Opera and Ballet seeks new General Director

The Finnish National Opera and Ballet in Helsinki is looking for a new General Director. The current General Director, Päivi Kärkkäinen, will retire in spring 2018, and her replacement will be expected to take up the post at the beginning of 2018. The recruitment process will begin in January 2017.

Applicants are expected to be have management experience, vision and an appreciation of culture. The principal duties of the General Director will include implementing strategy, achieving a solid funding base, securing the operational potential of the FNOB and identifying future opportunities. The General Director of the FNOB is also a major opinion leader in the field of Finnish culture. The General Director is responsible for overall management of the entire organisation; the Artistic Directors of the Opera and the Ballet report to him or her.

“The FNOB is in excellent shape artistically, financially and administratively. Päivi Kärkkäinen has done a great job in reforming and leading the company, and her contribution to the wonderful state the FNOB is in today is exceptionally remarkable,” says Leena Niemistö, chairman of the Board of Directors. Päivi Kärkkäinen took up her post nine years ago, in December 2007.

“I have hugely enjoyed my job in this creative and wonderful environment, and I am still excited about it. I have been able to witness what an important force culture is in society. But one year from now I will be happy to pursue other interests,” says Päivi Kärkkäinen.

The FNOB is a performing arts institution of artistically high quality, a medium-sized opera company by European standards. The FNOB reaches not only Finnish audiences but international audiences too through regular joint productions with distinguished opera houses abroad and digitally streamed performances available free of charge online. In spring 2017, the FNOB will give guest performances in Copenhagen, Tokyo and Osaka. The FNOB has about 530 salaried employees and 100 hourly-paid employees, besides which some 900 guest artists visit in any given season. In the autumn now ending, the main auditorium has again recorded a high capacity factor, 95%.

The FNOB is seeking not only a new General Director but also a new Artistic Director for the Ballet, as the fixed-term post of Kenneth Greve will come to an end in summer 2018.

Matthew Herbert Helsinkiin helmikuussa 2017

matthewherbertdec20-13_0012kopio-133215

Elektronisen musiikin pioneeri Matthew Herbert esiintyy DJ:nä Kaiku-klubilla la 4.2. sekä osana Musica nova Helsinki -festivaalia su 5.2. Brittiläinen tuottaja, DJ ja muusikko Matthew Herbert tuo Musica nova Helsinki -festivaalille uusimman projektinsa, kirjan muotoon puetun albumin. The Music, on tekstimuotoinen kuvaus siitä, minkälainen levy se olisi. Tapahtumassa Herbert lukee yleisölle otteita kirjasta, joka haastaa ajatuksemme äänestä, musiikista ja kuulemisesta.

Musica nova -esiintymisen ohella Matthew Herbert nähdään Helsingissä myös Kaiku-klubilla lauantai-iltana 4. helmikuuta. DJ-setin soittava muusikko tarjoilee Kaikussa monimuotoista elektronista musiikkia sisältävän keikan.

90-luvun puolivälistä saakka työskennellyt Matthew Herbert tunnetaan elektronisen musiikin omaperäisenä taiteilijana, joka on tuottanut remixejä mm. Molokolle, Björkille, Quincy Jonesille ja REM:ille. Laajempaan tietoisuuteen hän nousi ihmiskehon tuottamaan äänimaailmaan perustuvalla Bodily Functions -albumilla (2001). Kohua herättänyt julkaisu One Pig (2011) oli äänitallenne sian elämästä syntymästä teurastukseen. Herbert on esiintynyt ympäri maailmaa sooloteoksillaan, DJ:nä sekä mm. 18-henkisen big bandinsa kanssa.

Matthew Herbert DJ-set
La 4.2. klo 22-04, Kaiku, Kaikukatu 4, Helsinki

Musica nova Helsinki
Matthew Herbert: The Music
Su 5.2. klo 20, G Livelab, Yrjönkatu 3, Helsinki

Samassa konsertissa esiintyy stargaze-kollektiivi yhdessä rumpali Teppo Mäkysen kanssa.
Lisätiedot: http://musicanova.fi  http://glivelab.fi

 

Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth ensi kertaa Kansallisoopperassa

Kuva © Erik Berg / Norjan kansallisooppera

Kuva © Erik Berg / Norjan kansallisooppera

Oslossa ja Berliinissä kiitosta saanut Ole Anders Tandbergin ohjaus Šostakovitšin väkevästä draamasta saadaan nyt Kansallisoopperaan. Millainen on teos, joka sai aikanaan itse Stalinin ärähtämään?

Kevätkauden 2017 uutuusooppera on Dmitri Šostakovitšin traagis-satiirinen Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth. Ole Anders Tandbergin vahva henkilöohjaus ja Erlend Birkelandin karunkaunis lavastus luovat väkevän oopperatoteutuksen, joka sai ensi-iltansa Norjan kansallisoopperassa syyskuussa 2014. Produktio on nähty keväällä 2015 myös Berliinin Deutsche Operissa.

Tandberg on sijoittanut tapahtumat pohjoisnorjalaiseen kalastajakylään, jonka kylmyys ja arktinen raakuus kehystävät rajua tarinaa. Samalla hän esittää meille kysymyksen: Eikö tätä tapahdu myös omassa lähiympäristössämme? ”Yksi hienoimmista ja hypnoottisimmista kohtauksista, joka on heitetty päin aistejani koskaan oopperassa”, kirjoitti Morgenbladetin kriitikko Norjan ensi-illan jälkeen vuonna 2014.

Aleksander Preissin ja Šostakovitšin kirjoittama libretto Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbethiin pohjautuu Nikolai Leskovin vuonna 1865 ilmestyneeseen samannimiseen kertomukseen. Ooppera sai suuren suosion ensi-illassaan Leningradissa 22.1.1934 ja teosta juhlittiin Neuvostoliiton lyhyen historian ensimmäisenä todellisena suurena oopperana.

Oopperaa vuosi kantaesityksen jälkeen katsomaan tullut Stalin ei kuitenkaan pitänyt teoksesta ja päätyi kirjoittamaan Pravdaan murskaavan arvion otsikolla ”Sekasotkua musiikin sijasta”. Siinä Stalin kommentoi muun muassa teoksen sävelkieltä: ”kuulijaa typerryttää oopperan ensimmäisestä hetkestä alkaen tarkoituksellisen tökerö ja sekava sointien virtailu”. Myöhemmin Šostakovitš päätyi muokkaamaan oopperaa ja nimesi sen Katerina Izmailovaksi, joka kantaesitettiin kymmenen vuotta Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1963. Stalinin hyökkäyksen jälkeen Šostakovitš kuitenkin käytännössä lopetti oopperoiden säveltämisen.

Suomen kansallisoopperassa teos on esitetty aiemmin vuosina 1964 ja 1982, mutta molemmilla kerroilla kyseessä oli teoksen myöhäisempi versio Katerina Ismailova. Nyt nähtävä Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth on Šostakovitšin alkuperäisen version ensiesitys Kansallisoopperassa.

Katerina Izmailovan roolissa nähdään Svetlana Sozdateleva, Sergeinä Alexey Kosarev, Zinovi Izmailovin roolissa laulaa Mika Pohjonen ja Boris Izmailovin roolissa Alexander Teliga. Muissa rooleissa nähdään muiden muassa Jussi Merikanto, Niina Keitel, Juha Riihimäki, Esa Ruuttunen ja Anna-Kristiina Kaappola. Esitykset johtaa Oleg Caetani.

Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth nähdään suoratoistona Yle klassisen verkkopalvelussa sekä Oopperan ja Baletin Stage24-palvelussa perjantaina 24.2. Esitys on katsottavissa myös tallenteena Yle Areenassa sekä Stage24-palvelussa muutamaa arkipäivää myöhemmin.

Dmitri Šostakovitš: Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth

Ensi-ilta Suomen kansallisoopperassa 27.1.2017 klo 19
Muut esitykset: 1.2., 3.2., 9.2., 11.2., 15.2., 21.2. ja 24.2.

Livelähetys 24.2.2017 klo 18.50 alkaen verkossa: yle.fi/klassinen ja oopperabaletti.fi/live/

RSO konsertoi Suomussalmella, Kajaanissa, Kuopiossa ja Mikkelissä

Radion sinfoniaorkesteri tekee ylikapellimestari Hannu Linnun johdolla kotimaan konserttikiertueen 17.–20.12.2016. Suomussalmella, Kajaanissa, Kuopiossa ja Mikkelissä kuultavissa konserteissa on ohjelmassa Sibeliuksen Satu, Dvořákin sinfonia nro 9 sekä Anders Hillborgin viulukonsertto nro 1, jonka solistina soittaa Pekka Kuusisto.

Suomussalmen konsertin alkupuoli lähetetään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä. Lisäksi toimittaja Outi Paanasen Mikkelin kauppakeskus Stellassa juontama RSO konserttilavalla -ohjelma tulee niin ikään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä 20.12. klo 14.

Kajaanin vierailun yhteydessä 18.12. orkesterin Sibelius-Akatemiassa opettajina toimivat muusikot opettavat mm. Kajaanin, Kuhmon ja Lieksan musiikkioppilaitosten opiskelijoita. Opetusvierailut ovat osa Sibelius-Akatemian ja Suomen Kulttuurirahaston kolmevuotista hanketta, jolla vahvistetaan Sibelius-Akatemian ja suomalaisten musiikkioppilaitosten yhteistyötä. Hankkeen tavoitteena on tukea musiikkiharrastusta siellä, missä nuoret soittajat opettajineen ovat, ja tehdä pitkäjänteistä työtä innostuksen ja mahdollisuuksien lisäämiseksi koko maassa. Opetusta antavat Hanna-Kaarina Heikinheimo (huilu), Jorma Valjakka (oboe), Christoffer Sundqvist (klarinetti), Esa Tapani(käyrätorvi), Tomas Gricius (trumpetti), Line Johannesen (pasuuna), Petri Aarnio (viulu), Tuomas Lehto (sello) ja Aapo Juutilainen (kontrabasso).

Nyt järjestettävä konserttikiertue on järjestyksessään neljäs vuonna 2010 aloitettujen kotimaan kiertueiden sarjassa. Orkesterin intendentti Tuula Sarotien mukaan kiertuepaikkakunnilla odotetaan RSO:n vierailua yleensä innostuneesti. ”Olemme siitä hyvin kiitollisia. Tämä on kunniatehtävä Yleisradion orkesterille, joka kuuluu kaikille suomalaisille. On tärkeää, että RSO on mahdollisimman monen suomalaisen tavoitettavissa myös aidossa konserttitilanteessa siitä huolimatta, että Ylen toiminnan ansiosta televisiossa, radiossa ja verkossa Helsingin Musiikkitalosta on tullut koko Suomen konserttisali.” Kapellimestari Hannu Lintu on samaa mieltä. ”On tärkeää että orkesterimme saa kasvot myös muualla kuin Helsingissä ja Musiikkitalossa.”


Hannu Lintu aloitti RSO:n kahdeksantena ylikapellimestarina syksyllä 2013. Aikaisemmin Lintu työskenteli mm. Tampere Filharmonian ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana. Lisäksi hän on toiminut Irlannin Kansallisorkesterin päävierailijana. Lintu on johtanut merkittävimpien suomalaisten orkestereiden lisäksi mm. radio-orkestereita Berliinissä, Frankfurtissa ja Amsterdamissa; useita orkestereita Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Aasiassa.

Pekka Kuusisto on tullut tunnetuksi harvinaisen monipuolisena ja avarakatseisena muusikkona, joka on yhtä kotonaan niin viulukonserttojen solistina kuin vaikkapa elektronisen musiikin maailmassa. Kuusiston taiteellisen työskentelyn keskiössä on kamarimusiikillinen yhtyesoitto kamariorkestereiden kanssa ilman varsinaista kapellimestaria. Tällaista solistin ja orkesterinjohtajan tehtävät yhdistävää työtä hän tekee säännöllisesti mm. Australian kamariorkesterin, Lontoon kamariorkesterin, Skotlannin kamariorkesterin, sekä Tapiola Sinfoniettan kanssa. Pekka Kuusisto työskentelee tiiviisti nykysäveltäjien kanssa ja kantaesitti viime kaudella mm. Sebastian Fagerlundin viulukonserton. Tuusulanjärven ympäristössä pidettävän Meidän Festivaalin taiteellisena johtajajana Pekka Kuusisto pyrkii yhdistämään eri taidemuotojen ilmaisukeinoja ennakkoluulottomin tavoin.

KOTIMAAN KIERTUE
17.12. klo 16 Liikuntahalli, Suomussalmi
18.12. klo 18 Kaukametsä, Kajaani
19.12. klo 19 Musiikkikeskus, Kuopio
20.12. klo 19 Mikaeli, Mikkeli

Hannu Lintu, kapellimestari
Pekka Kuusisto, viulu
Jean Sibelius: Satu
Anders Hillborg: Viulukonsertto nro 1
Antonin Dvořák: Sinfonia nro 9 ”Uudesta maailmasta”

Arvio: Uuden sukupolven El Niño huipensi Adams-viikonlopun

El Niño kuultiin sunnuntaina säveltäjän johdolla Pariisin Philharmoniessa. Kuva © Jari Kallio.

El Niño kuultiin sunnuntaina säveltäjän johdolla Pariisin Philharmoniessa. Kuva © Jari Kallio.

Mikä olisikaan ollut sopivampi päätös Pariisin Philharmonien John Adams -viikonlopulle kuin jouluoratorio El Niño (1999-2000) säveltäjän johtamana Lontoon sinfoniaorkesterin konsertissa.

El Niño syntyi vuosituhannen vaihteessa Pariisin Châtelet-teatterin tilauksena. Säveltäjän mukaan teoksen alkuperäisenä innoittajansa oli Händelin Messias, jolle Adams halusi luoda nykyaikaisen vastineen. El Niñon libreton säveltäjä laati yhdessä pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa, ohjaaja Peter Sellarsin kanssa.

Ajan hengessä El Niño tarkastelee Vapahtajan synnyn mytologiaa perinteistä laajemmasta näkökulmasta. Kanonisoitujen lähteiden ohella libretto siteeraa Raamatun ulkopuolisia varhaiskristillisiä tekstejä, keskiajan mysteerinäytelmiä sekä latinalaisamerikkalaisten  runoilijoiden, kuten Rosario Castellanosin, Sor Juanan sekä Inés de la Cruzin tuotantoa. El Niñon ytimessä ovat siis perinteisen joulutarinan ohella ennen kaikkea ajattomat naisten kertomukset.

Kaksinäytöksinen El Niño on sävelletty kolmelle solistille, joiden kanssa lavan jakavat lähinnä kertojina toimivat kolme kontratenoria, suuri kuoro, lapsikuoro sekä laajalla lyömäsoittimistolla vahvistettu noin kuudenkymmenen soittajan orkesteri.

Kalifornialaissäveltäjälleen tyypilliseen tapaan tekstien esityskieli vaihtelee englannin ja espanjan välillä. Orkestraatiossa on myös kuultavissa Latinalaisen Amerikan sävyjä esimerkiksi kahden kitaran monissa säestyskuvioissa.

Kuoron laaja avausfantasia johdattaa kuulijan El Niñon maailmaan. Rytmisen pulssin ympärille rakentuva epäsäännöllisten aksenttien tahdittama kontrapunkti on varsin mukaansatempaava. Kuulemme pelottavankauniin huipennuksen enkelin saapuessa ilmoittamaan Vapahtajan syntymästä.

Kontratenorit ja solistit jatkavat tarinaa intiimiydessään erittäin vaikuttavien taitteiden kautta. Kuoro palaa voimallisessa For with God no thing shall be impossible -numerossa, jonka nais- ja miesäänet laulavat hienovireisenä kaksiäänisenä kaanonmuodostelmana, joka synnyttää lähes taianomaisen vaikutelman. Lumousta jakaa Magnificat, yksi El Niñon koskettavimmista numeroista.

Ensimmäisen näytöksen draamallinen taite kuullaan Joosefin saadessa tietää vaimonsa raskaudesta. Ensijärkytys sulaa kuitenkin syväksi empatiaksi, jota libretto peilaa kauniisti. Näytös huipentuu ensimmäisen joulun tähteä kuvaavaan kiihkeän polttavaan musiikkiin.

Toisen näytös katsoo epävarmaan tulevaisuuteen. Tietäjät tuovat lahjansa ja lausuvat ennussanansa. Enkelin varoittamana Maria, Joosef ja vastasyntynyt lapsi pakenevat Egyptiin.

Herodeksen hirmuteot heijastuvat musertavimpana kuoronumerona, jonka jälkeen musiikki kirkastuu varovasti ja vähitellen. El Niño päättyy pyhän perheen lepotuokioon palmun juurella. Turvapaikka, vaikkakin tilapäinen, on saavutettu. Musiikki haipuu hiljaisuuteen kerrassaan vaikuttavasti.

Vuosituhannen vaihteen kantaesityksessä El Niñon päärooleissa lauloivat huippunimet, kuten  Lorraine Hunt Lieberson, Dawn Upshaw ja sir Willard White. Pariisin Philharmoniessa lavalle nousivat mainiot uuden sukupolven laulajat, Joelle Harvey, Jennifer Johnson Cano sekä Davone Tines. Tämä solistikolmikko lauloi kertakaikkisen vaikuttavasti. El Niñosta tuli heidän omansa, ilahduttavan erilainen verrattuna Châtelet’n ensi-iltaproduktion yli viidentoista vuoden takaa.

Lontoon sinfoniaorkesteri ja -kuoro olivat omaksuneet Adamsin partituurin kerrasaan hienosti. Lapsikuoron lyhyt, mutta keskeinen osuus sai Maîtrise de Radio Francelta kauniin tulkinnan. Adams antoi partituurinsa virrata soljuvasti ja ilmeikkäästi. Musiikissa oli sellaista vapautuneisuutta, jota en ole aiemmin aistinut tässä teoksessa yhtä voimakkaasti.

Hieno päätös riemastuttavalle viikonlopulle.

— Jari Kallio

Lontoon sinfoniaorkesteri
Lontoon sinfoniakuoro
Maîtrise de Radio France
John Adams, kapellimestari
Joelle Harvey, sopraano
Jennifer Johnson Cano, mezzosopraano
Davone Tines, basso
Daniel Bubeck, Brian Cummings, Nathan Medley, kontratenorit

John Adams: El Niño

Philharmonie de Paris
Su 11.12.2016, klo 16.30