Amfion pro musica classica

Musiikkitalon Tristan myös närkästytti

Helsingin Musiikkitalossa järjestetty Juhlaviikkojen Tristan ja Isolde -spektaakkeli keräsi kiitosta lähes kauttaaltaan, myös Satakunnan kansan Matti Lehtoselta, mutta sieltä täältä on alkanut ropista nurinaa etenkin musiikin ulkopuolisista puutteista. Jukka Keitele toteaa arviossaan, että akustiikalla mitattuna musiikkitaloon kulutetut rahat menivät hukkaan ja että salissa oli paljon näkö- ja kuuloesteisiä katvealueita, joista esitystä oli lähes mahdotonta seurata. Solistit saavat yhtä lukuunottamatta kiitosta, kuten myös kapellimestari Salonen, ja Bill Violan videoteoskin oli Keiteleen mielestä kaunis.

MTV 3:n uutisankkuri Pirjo Nuotio kirjoittaa kokemuksestaan otsikolla ”Kun kaikki menee pieleen”. Nuotio ottaa toki osan kommelluksista omaan piikkiinsä, mutta ihmettelee lipunmyynnin sekaannuksia ja huonoja istumapaikkoja, joilta esitystä ei voinut seurata ollenkaan tai vain lihaskramppien ja ikävien kurkottelujen kera.

Väitöskirja pureutuu Leoš Janá?ekin tuotantoon ja tyyliin

Helsingin yliopiston Humanistisessa tiedekunnassa esitetään humanistisen tiedekunnan suostumuksella lauantaina 8.9.2012 kello 12 yliopiston
päärakennuksen auditoriossa XII tarkastettavaksi FM Tiina Vainiomäen väitöskirja ”The Musical Realism of Leoš Janá?ek”. Tutkimus kuuluu musiikkitieteen alaan. Vastaväittäjä on professori Michael Baeckerman (New York), kustos professori Eero Tarasti ja tiedekunnan edustaja
professori Pirjo Kukkonen. Työ julkaistaan sarjassa Studia Semiotica Fennica (XLI). Väitöskirja ja sen tiivistelmä on luettavissa E-thesis
tietokannassa.

Musiikkitieteen oppiaineeseen kuuluva väitöskirja tarkastelee tsekkiläisen säveltäjän Leoš Janá?ekin (1854-1928) musiikinteoriaa ja estetiikkaa. Väitöskirjan keskiössä ovat säveltäjän kirjoitukset musiikin eri alueista: harmoniasta, rytmistä, sävellyksen teoriasta, kansanmusiikista, akustiikasta, psykologiasta, kielitieteestä ja niin sanotuista puhemelodioista.

Tutkimus pohtii myös säveltäjän tyylin ja identiteetin kysymyksiä ja niiden yhteyttä hänen teoreettisten kiinnostustensa kohteisiin.
Tutkimuksen metodologisena perusteena on säveltäjän tuotannon transdisiplinäärinen lukeminen ja tulkinta.  Janá?ekin luovaa työtä
lähestytään myös semioottisesta ja interdisiplinäärisestä näkökulmasta.

Gramophone-palkintoehdokkaat julki. Lue Amfionin arviot!

Arvovaltainen musiikin aikakauslehti Gramophone on julkistanut vuoden 2012 Gramophone Awardsien ehdokkaat. Levyalan merkittävimpiin palkintoihin lukeutuvat tunnustukset on jaettu vuosittain aina vuodesta 1980 lähtien. Viimeisin suomalaisvoittaja on Soile Isokoski vuoden 2002 Strauss-levytyksestään Ondinelle. Kategorioita on yhteensä 15, jossa kussakin on kolme ehdokasta. Nykymusiikin kategoriassa ehdolle on päässyt peräti kaksi Ondinen levyä.

Lue Amfionin arviot:

Rautavaara-levy (nykymusiikki)

Saariaho-levy (nykymusiikki)

Schumannin pianotriot (kamarimusiikki)

Monteverdi-kuoron Ein deutsches Requiem (kuoromusiikki)

Chopinin valssit, Stephen Hough (soitinmusiikki)

Schubertin pianosonaatit, Paul Lewis (soitinmusiikki)

http://www.gramophone.co.uk/awards/2012

Uudeksi päätoimittajaksi Jarkko Hartikainen

Kuva: Saara Vuorjoki

Amfionin uutena päätoimittajana aloittaa säveltäjä Jarkko Hartikainen. Sibelius-Akatemiasta tämän vuoden kesäkuussa musiikin maisteriksi valmistunut Hartikainen uskoo yleisön olevan Amfionissa kiinnostunut muusikoiden itsensä kirjoittamista, pinnan alle menevistä arvioista, reportaaseista sekä haastatteluista. Hartikainen visioi Amfion-nettijulkaisun entistäkin ketterämpänä ja asiantuntevampana vaihtoehtona kulttuurisivujaan kutistavalle printtimedialle. Read More →

Arvio: Huumaavia barokkisointeja 1739–2012

FiBo. Kuva: Heikki Tuuli

Helsingin juhlaviikot: ”Règne, Amour…

Suomalainen barokkiorkesteri, joht. Hannu Lintu
Helsingin kamarikuoro
Sandrine Piau, sopraano
Topi Lehtipuu, tenori

Mikä yllätys! Ensimmäinen suomalainen teos barokkiorkesterille – Jukka Tiensuun Mora (2012) – on alkamassa, kun käsiohjelman asiasta varoittamatta Suomalaisen barokkiorkesterin (FiBo) lisäksi myös tenori Topi Lehtipuu kävelee lavalle: ja alkaa kapellimestarin merkistä nauraa hekotella. Read More →