Ton Koopmanin (s. 1944), hollantilaisen kosketinsoitinmestarin ja vanhan musiikin spesialistin vierailu Tapiola Sinfoniettan johtajana nousi yhdeksi pääkaupunkiseudun konserttisyksyn tapauksista. Koopmanin aurinkoinen persoona hakee vertaistaan Sinfoniettan Haydn-ohjelmassa, ja aivan oma lukunsa oli Händelin Ilotulitusmusiikki, joka soi riemastuttavasti neljän cembalon, kahden marssirummun ja patarumpujen tarttuvassa kompissa.
Yhdysvaltalaisessa huippuyliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan lapsen oppimisen näkökulmasta puhuttu kieli on ensikädessä vain yksi musiikin alalaji – musiikki ja musikaalisuus tulee ensin. Kehittyvä lapsi kuuntelee ja ymmärtää aluksi paitsi puheen emotionaalista sisältöä, myös nimenomaisesti sen musikaalisia piirteitä. Vasta myöhemmin alamme ymmärtää sanojen merkityksiä. Musikaalinen kuulemistapa heijastuu siihenkin, että tutkimuksen mukaan vauvat eivät aluksi erota oman kulttuuripiirinsä puhetta muista, ja sama koskee eri kulttuurien musiikkien tunnistamista. Oman äidinkielensä sanoihin sekä oman kulttuuripiirinsä musiikkiin lapsi alkaa myöhemmin fokusoida samaan aikaan. Aivotutkimus on vahvistanut, että puheen rakennuspalikoiden eli foneemien tunnistaminen tapahtuu samankaltaisella nopealla ajallisella hahmottamisella ohimolohkossa kuin mitä soittimien tunnistaminenkin vaatii.
”Lopputuloksena toteamme, että musiikilla on keskeinen rooli inhimillisen kehityksen ymmärtämisessä”, sanoo yksi tutkimuksen kirjoittajista, houstonilaisen Rice-yliopiston tutkija Anthony Brandt. Musiikkiterapialla onkin ollut myönteisiä vaikutuksia mm. luki- ja puhehäiriöisten auttamisessa, myös sydänkohtauksen jälkeen puhekykynsä menettäneillä. ”Music and early language acquisition” -artikkeli julkaistiin aiemmin tässä kuussa Frontiers in Auditive Cognitive Neuroscience -verkkolehdessä. Englanninkielisen tutkimusraportin voi kokonaisuudessaan ladata pdf-tiedostona tästä.
Pianisti Johannes Piirto (s. 1993) on päässyt ainoana suomalaiskilpailijana Kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun finaaliin. Piirron kanssa finaalikuusikon muodostavat japanilainen Shinnosuke Inugai (s. 1982), puolalainen Oskar Jezior (s. 1985), venäläinen Sergei Redgin (s. 1991), kiinalainen Gehui Xu (s. 1991) ja ukrainalainen Denis Ždanov (s. 1988). Piirto soittaa kilpailun finaalikierroksella Brahmsin pianokvarteton nro 2 A-duuri op. 26 sekä Chopinin pianokonserton nro 2 f-molli. Sibelius-Akatemiassa opiskeleva 18-vuotias Piirto oli nyt kolmatta kertaa kansainvälisenä järjestettävän kilpailun kuopus. Suomalaisia kilpailuissa oli yhteensä yhdeksän; heistä välieriin pääsivät Piirron lisäksi Tuomas Kyyhkynen ja Visa Sippola.
Klikkaamalla kilpailijoiden nimiä pääsen tutustumaan heidän soittoonsa kilpailun alku- ja välierissä (YLEn kilpailusivuilla). Kilpailu jatkuu sunnuntaina 23.9. klo 16 kamarimusiikkifinaalilla Sibelius-Akatemian konserttisalissa. Orkesterifinaali kuullaan Musiikkitalon konserttisalissa kahdessa osassa keskiviikkona 26.9. ja torstaina 27.9. Radion sinfoniaorkesteria johtaa Ernest Martinez-Izquierdo.
Tällä viikolla kansainvälisen musiikkielämän huomio kääntyi – ehkä vähän yllättyneenäkin – 130-vuotisjuhlakauttaan viettävään Helsingin kaupunginorkesteriin. Per Nørgård (s. 1932), Tanskan ja ehkä Pohjoismaidenkin tärkein elävä säveltäjämaestro kirjoitti keskiviikkona kantaesitetyn kahdeksannen sinfoniansa (2010–11) juuri HKO:lle ja kapellimestari John Storgårdsille. Hienoa kansainvälisyyttä ja kartalla olemista – ja mikä kunnia! Read More →
Musiikkitalon Kuoron Brahms-produktio ei ole itselleni ensimmäinen kerta, kun olen mukana laulamassa Ein deutsches Requiemia. Kyseinen teos tuli omalla kohdallani vastaan ensin poikasopraanona Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minoreksen riveissä 24 vuotta sitten. Kuoromme pitkäaikainen johtaja, professori Heinz Hofmann, oli menehtynyt vuonna 1987 ja lauloimme tuon Brahmsin hienon suurteoksen Hofmannin muistokonsertissa 13.3.1988. Read More →