Amfionissa alkaa uusi juttusarja, jossa nimensä mukaisesti kurkistetaan kulissien taakse katsomaan kaikkea sitä työtä, mitä konserttielämyksen eteen tehdään. Tekijöiden omasanaisen kertomuksen liitteenä on myös videoklippejä, jotka valaisevat kirjoitushetkellä vielä kesken olevan työprosessin haasteita. Sarjan ensimmäisessä osassa sellisti Eeva Rysä kertoo hänelle varta vasten kirjoitetun soolosellokappaleen harjoitusprosessista.
”Ensimmäisen version Mark Andren soolokappaleesta E sain helmikuussa 2012, ja teos valmistui lopullisesti viime kesänä. Säveltäjä kirjoittaa mielestäni hienosti sellolle ja tuntee sen eri soittotavat perusteellisesti. Perinteisiä tekniikoita käytetään Andren musiikissa kuitenkin aika vähän. Sen sijaan musiikissa on useimpia uuden musiikin tehoja, mukana myös joitakin itse keksittyjä. Read More →
Temppeliaukion kirkossa lauloi perjantai-iltana lähes 800-vuotias poikakuoro, Dresdenin Kreuzchor, eräs vireän kulttuurikaupungin kansainvälisesti tunnustetuimmista musiikki-instituutioista. Suomalaisyleisö saikin kuultavakseen korkeatasoisen kuorokonsertin, jossa ihanteellisen poikakuoroklangin ohella lumosi luontevan kaunis saksanääntämys. Tapio Tiitun varmoista urkusooloista Nikolaus Bruhnsin preludi oli mieleenpainuva tuttavuus. 
Nuorten säveltäjien vuonna 1977 perustettu Korvat auki -yhdistys järjestää 35-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi neljä konserttia käsittävän festivaalin Helsingissä 27.–31.10.2012. Eero Hämeenniemen, Jouni Kaipaisen, Magnus Lindbergin, Otto Romanowskin, Kaija Saariahon ja Esa-Pekka Salosen perustaman yhdistyksen tavoitteena on tuoda uutta musiikkia tunnetuksi ja saada uusia nuoria säveltäjiä yleisön tietoisuuteen. Nuorille säveltäjille Korvat auki -konsertit ovat monesti ensimmäinen tilaisuus kuulla musiikkiaan konsertissa.
Säveltäjä Kaija Saariaho antoi 60-vuotissyntymäpäivänsä jälkeisenä aamupäivänä haastattelun puolta nuoremmalle kollegalleen Jarkko Hartikaiselle. Syntymäpäiväsankarin tavoin Paavo Heinisen opista Suomen pienten piirien ulkopuolelle suunnanneen Hartikaisen kysymykset pureutuvat Saariahon läpimurtoon, ulkomaille muuttoon, musiikkielämän murrokseen, Saariahon suhteeseen klassiseen repertuaariin sekä taiteen merkitykseen yhteiskunnassa.