Amfion pro musica classica

Plácido Domingolle miljoona dollaria (lisää)

Epäilemättä merkittävän karriäärin laulajana, oopperanjohtajana, humanitäärinä ja nuorten taiteilijoiden tukena tehnyt Plácido Domingo on voittanut ensimmäisen Birgit Nilsson -palkinnon. Nilsson, joka lauloi yhdessä Domingon kanssa jo vuonna 1969, valitsi palkinnon saajan itse ennen kuolemaansa 2005. Tulisiko summa silti jollekin toiselle taholle suurempaan tarpeeseen?

Ruotsalainen Birgit Nilsson (1918–2005) oli valovoimaisimpia dramaattisia sopraanoja. Hänen perustamansa maailman suurimman klassisen musiikin palkinnon sääntöjen mukaan se jaetaan huippuluokan laulajalle tai kapellimestarille. Myös oopperaproduktio tulee kyseeseen, kunhan näyttämötoteutus on säveltäjän hengen mukainen. Herää kysymys, miten Mozartia aiotaan konsultoida asiassa.

Turun sellokilpailun 2010 ohjelma julkistettu

Sellistien tärkein kotimainen katselmus, Turun sellokilpailu, järjestetään seuraavan kerran helmikuussa 2010. Kilpailu käydään tuttuun tapaan kolmessa erässä, joista toisessa on 45–60 minuutin Kimmo Hakolalta tilattua pakollista teosta sellolle ja pianolle lukuunottamatta vapaavalintainen resitaaliohjelma. Finaalissa mukana on myös Turun filharmoninen orkesteri kapellimestarinaan Petri Sakari.

Ensimmäisessä erässä soitetaan yksin; ohjelmassa on Bachia ja Alfredo Piattin kapriisi. Erityisen ilahduttavaa on tutustuttaa kaikki kilpailijat myös Magnus Lindbergin Partiaan, josta on esitettävä yksi osa alkuerässä. Partia oli vuoden 2002 kilpailun tilausteos ja viime aikojen parhaita soolokappaleita sellolle.

Muusikko! Tule pois ansioluettelon takaa

Johanna Korhosen kolumni tämän päivän Helsingin Sanomissa on niin hyvä, että haluaisin liittää sen tähän kokonaisuudessaan! On kuitenkin tyydyttävä siteeraamaan.

Korhosen mukaan konserttien käsiohjelmien elämäkertatiedot antavat vaikutelman ”kuivakasta, suorituskeskeisestä, ylenpalttisen kilpailuhenkisestä ja huomionkipeästä” muusikkoporukasta. Olen itsekin hämmästellyt sitä, kuinka kokemuksellisten ja merkityksellisten asioiden – kuinka minusta tuli minä? – sijaan tyydytään ”painamaan jonkinlainen apurahahakemuksen liite” käsiohjelmaan.

”Tutkintojen nimikkeet ja vuosiluvut esitellään yksityiskohtaisesti. Jos näännyttävä ponnistelu on tuottanut huippuarvosanat, tämä mainitaan erikseen.” (Joskus näitä tekstejä lukiessa tuntuu, ettei Sibelius-Akatemiasta edes voi valmistua muuten kuin parhain arvosanoin.) ”Kaikkein eniten muusikot arvostavat voittamiaan kilpailuja tai saamiaan huomionosoituksia. Ajatella: nyt soittava porukka on saanut jo 1980-luvun alussa Vuoden levy -palkinnon!”

Korhonen kysyy, josko muusikko pelkää yleisöään niin suuressa määrin, ettei uskalla astua lavalle paljastamaan itseään ennen kuin on näännyttänyt kuulijan suoritusluettelollaan. ”Rakas muusikko! Tule jo pois sieltä ansioluettelosi takaa. Kyllä me uskomme, että hallitset instrumenttisi; kuulemmehan sen itsekin, kun pääset vauhtiin… Kerro meille mieluummin työsi ytimestä, musiikista ja musiikin tekemisestä.”

Sivumennen sanoen, tätä kohti me Sibelius-Akatemian DocMus-yksikön tohtorikoulutettavat yritämme pyrkiä: verbalisoimaan musiikin tekemistä ja omaa, vuosien ja taas vuosien itsetutkistelun myötä syntynyttä suhdetta siihen.

Mainittakoon vielä pari valtavirrasta poikkeavaa esiintyjää: Steven Isserlisin ja Markku Korhosen esittelyissä on saanut mukavasti tietoa ihmisestä soittimen takana.

Musiikkialan koulutuksen aloituspaikkoja halutaan vähentää

Tuoreessa Opetushallituksen tutkimuksessa arvioidaan koulutusta ja työvoiman kysyntää vuoden 2020 Suomessa. Raportin mukaan musiikkialan ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoja pitäisi vähentää jopa 80 prosentilla.

Asiasta raportoi Ylen kulttuuriuutiset. Haastateltu ammattikorkeakoulu Metropolian kulttuurin ja luovan alan johtaja Tuire Ranta-Meyer haluaa muistuttaa, että vaikka vähennysluvut kuulostavatkin dramaattisilta, niissä ei välttämättä näy musiikillisen yhteisön muutoksen tila. Uudessa yhteisössä voi olla tehtäviä, joissa toimimiseen tarvitaan enemmän musiikin ammattilaisia kuin ennakointitutkimuksissa osataan ottaa huomioon. Tärkeänä Ranta-Meyer pitää myös, että luovan alan koulutusta on tarjolla muuallakin kuin suurimmissa kaupungeissa.

Merikanto-laulukilpailuun ennätysmäärä ilmoittautuneita

Ensi kesän Merikanto-laulukilpailuun on ilmoittautunut yli sata 22–34 vuotiasta laulajaa, yli kaksi kertaa niin paljon kuin aikaisempina vuosina. Ilmoittautuneista suuri enemmistö eli 80 prosenttia on naisia. Kilpailun välierä ja loppukilpailu järjestetään Taidekeskus Salmelassa Mäntyharjulla 5.7., ja sitä ennen ilmoittautuneita karsitaan heidän lähettämiensä nauhoitusten perusteella. Kilpailun tuomaristoon kuuluvat oopperalaulajat Gabriel Suovanen ja Cynthia Makris sekä Sibelius-Akatemian rehtori Gustav Djupsjöbacka ja tuottaja Aarno Cronvall.

Kilpailun sääntöjen mukaan ”tavoitteena on rakastetuimpiin säveltäjiimme kuuluvan Oskar Merikannon mittavan sävellystyön ja Oskar Merikannon pojan, Aarre Merikannon modernistisen laulumusiikin esiin nostaminen. Kilpailun tavoitteena on myös löytää nuoria, kansainvälisen tason laulajia ja tarjota heille näkyvyyttä sekä mahdollisuuksia.” Kilpailussa esitetään pelkästään isä ja poika Merikannon musiikkia.

Merikanto-kilpailussa jaetaan palkintoja yhteensä 35 000 euron arvosta. Edelliset kilpailut voittivat vuonna 2001 baritoni Tommi Hakala ja vuonna 2005 mezzosopraano Essi Luttinen.