Turangalîla-sinfonian ihanuus on sen paradoksaalisuudessa, utopistisuudessa ja suoranaisessa pähkähulluudessa. Itsekin keskitysleirille joutunut Olivier Messiaen (1908–1992) sävelsi tämän 80-minuuttisen orkesterijärkäleen heti toisen maailmansodan jälkeen, vuosina 1946–48. Kymmenenosaiseksi paisuneen teoksen tilasi Bostonin sinfoniaorkesteri ja kantaesityksen johti Leonard Bernstein. Maailmoja syleilevä, erittäin rikas mutta samalla veistosmainen teos imee vaikutteita monesta suunnasta: antiikkisten meksikolaisten monumenttien brutaaliudesta, kompleksista indonesialaisesta gamelan-musiikista, intialaisen musiikin rytmihierarkioista, niin kreikkalaisesta kuin hindulaisestakin numerologiasta, tonaalisuudesta, impressionismista, Stravinskyn blokkiajattelusta, varhaisesta sarjallisuudesta… jopa Wagnerista, tarkemmin Tristan ja Isolde -tarinasta. Read More →
Arvio: Viatonta hekumaa
…vain syksystä jouluun
Näin vuodenvaihteessa on tapana silmäillä tapahtumia syyskaudella. Palaan kauden alkuun eli elokuun loppuun; huomaan, että tämä blogi alkaa ja päättyy Venäjästä.
Elokuun lopulla oli Moskovassa Humanistisen yliopiston järjestämä symposium ’Venäjän formalismi 100 vuotta’. Mikä formalismi? Zhdanov ja Šostakovitšin kritiikki? Ei suinkaan. Venäjän formalismi oli värikäs taide- ja tiedesuuntaus 1910-ja 1920-lu vuilla, yksi Venäjän kulttuurihistorian luovimpia kausia. Se koski kaikkia taiteita, kirjallisuutta, elokuvaa ja musiikkia – eli muistetaan nimiä Andrei Belyi, Majakovski, Sergei Eisenstein, Igor Stravinsky ja Boris Asafiev. Tieteen puolella Vladimir Propp – jonka kansansatujen morfologia sai ideansa folkloristiikan suomalaiselta koulukunnalta, Krohneilta ja Antti Aarnelta, ja Mihail Bahtin. Mutta kun tarkemmin katsoo tätä koulukuntaa ovat lähes kaikki sen ideat ja käsittee lainoja ja metaforia musiikista. Jakobsonin: ’dominantti’, tekstiä hallitseva, kokoava prinsiippi. Lev Karsavinin ’sinfoninen subjekti’ ja ’sinfoninen yhteiskunta’. Dostojevskin romaanien ’tietoisuuksien polyfonia’. Vieraannuttaminen – brechtiläinen musiikkiteatteri jne. Read More →
Baritoni Tom Krause on kuollut
Rakastettu suomalainen baritoni, oopperalaulaja Tom Gunnar Krause (s. 5.7.1934) on kuollut perjantaina 6.12. kotikaupungissaan Hampurissa, Saksassa. 79-vuotias Krause oli viettänyt viimeiset päivänsä akuutin sairauden vuoksi sairaalahoidossa.
Tom Krause oli menestyksekkäimpiä suomalaislaulajia, ja häntä pidettiin yhtenä aikamme kansainvälisesti merkittävimmistä oopperalaulajista. Hänen resonoiva, tumma äänensä ihastutti niin hiljaisissa kuin voimakkaissakin dynamiikoissa. Krause oli herkkä, ilmaisuvoimainen ja selkeästi deklamoiva dramaattisten teosten solisti, mutta myös valloittavaa sisäistä paloa hehkuva Lied-laulaja. Krause esiintyi mittavan uransa aikana maailman merkittävimmillä oopperalavoilla sekä teki pitkän uran opettajana. Read More →
Arvio: Normandeaun maihinnousu
Valveutuneina sävellyksenopiskelijoina ja päädyimme ensin vierailevan säveltäjän luennolle ja illalla vielä samaisen säveltäjän konserttiin kumpikin. Kuulemamme jälkeen tunsimme pakottavan tarpeen purkaa elämystä.
Robert Normandeausta (1955, Québec) henkii käytännön tuoma raudanluja kokemus ajalta, jolloin soivaa minuuttia kohden tehtävä työmäärä oli vielä jotain käsittämätöntä. Säveltäjä joutuu yhä askartelemaan akusmaattisen musiikintekemisen teoreettisten ja teknisten puolten kanssa. Luennoillaan soittamasta muusta tuotannostaan hän osoittautuu myös kirjallisia ja aikataiteita musiikkiinsa sulauttavaksi persoonaksi. Akusmaattinen musiikki on perinteisesti hyvin toimiva yhteistyömuoto.
Teoreettista tämä elokuvateoriastakin ammentava musiikki ei ole, vaan päinvastoin hyvin välittömästi aukeavaa ja puhuttelevaa, kuten sankka konserttiyleisö sai kuulla. Normandeaun juuret ovat progressiivisen rockin ja kontrabasson sointimaailmoissa. Hänen kaltaiselleen hifistille tulee äänen diffuusion, eli asettelun tilaan, olla jotain kappaleeseen sisäsyntyisesti sävellettyä eikä myöhempi loppusilaus. Read More →
Berliinin filharmonikkoja uudenvuodenaattona elokuvateattereissa
Suomalaisyleisöllä on ensimmäistä kertaa tilaisuus seurata Berliinin filharmonikoiden uudenvuodenaaton gaalakonserttia – elokuvateattereiden välityksellä. Lähikuvien ansiosta ”eturivikokemuksia” berliiniläismusisoinnista voi saada elokuvateattereissa Helsingissä, Turussa, Tampereella, Lahdessa, Kouvolassa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa.
Uudenvuoden aattona klo 18:30 alkavan konsertin ohjelmassa on Prokofjevin kolmannen pianokonserton ohella Brahmsia, Dvo?ákia, Hatšaturjania ja Hindemithiä. Kapellimestarina toimii orkesteri ylikapellimestari Sir Simon Rattle ja pianosolistina maailmantähti Lang Lang. Lipunmyynti alkaa maanantaina 25.11. Finnkinon myyntipisteissä ja verkkokaupassa.