- Tämä aihe sisältää 1 vastaus, 2 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 12 vuotta, 4 kuukautta sitten toimesta.
Esillä 2 viestiä, 1 - 2 (kaikkiaan 2)
Esillä 2 viestiä, 1 - 2 (kaikkiaan 2)
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Onpa mielenkiintoista että Hesarissa Lampila lähinnä haukkui kaikkea mitä Auli Särkiö kehuu. En ollut konsertissa, mutta jotenkin tuntuu että Hesarin nuivan kuiva arvostelu kertoi enemmän kriitikosta kuin konsertista, kun sitä vertaa tuohon yllä olevaan arvosteluun… 😀
Hei! Joo, itseänikin nauratti tuo hassu vastakkaisuus arvioiden välillä 🙂 Ensinnäkin itselläni oli tuona iltana hyvin mieluinen paikka, nautin siitä; istuin etuparvella suoraan vastapäätä lavaa ja akustiikka toimi siinä kivasti. Toiseksi olin hyvällä päällä. Ongelmiahan konsertissa oli, ennen kaikkea juuri epätarkkuudessa ja joskus soinnin kolhoudessa, mutten jaksanut ruveta niistä inisemällä inisemään – viihdyin, ja halusin ilmaista sen. Mitä solistiin tulee, sen hetkiseen mielentilaani hillitty ja kuivakkakin lähestymistapa vain sopi nappiin.
Tämä kaikki osoittaa miten kriitikon arvio on aina kuva tietyssä hetkessä koetusta tuntemuksesta, johon vaikuttavat vireystila, mieliala yms. Emme pääse ikinä käsiksi ”totuuteen” konsertin hyvyydestä tai huonoudesta, vaikka siitä voidaan toki tehdä melko objektiivisia arvioita, vaan täytyy muistaa että kokemus eletään tietyn ”verhon” läpi.