Amfion pro musica classica

Arvio: Oedipus Rexin tragedia ja Psalmisinfonian kirkastus Aix-en-Provencessa

Esa-Pekka Salonen, Peter Sellars ja Oedipus Rexin erinomainen esiintyjäkaarti. Kuva Jari Kallio.

Esa-Pekka Salonen, Peter Sellars ja Oedipus Rexin erinomainen esiintyjäkaarti. Kuva Jari Kallio.

Yksi kuluvan vuoden kiinnostavimpia musiikillisia projekteja on Esa-Pekka Salosen ja Philharmonia Orchestran Igor Stravinskyn musiikkiin keskittyvä konserttisarja. Konserttikokonaisuutta ja sen osia kuullaan vuoden mittaan orkesterin kotikulmilla Lontoossa, syksyn kiertueella Yhdysvalloissa sekä parhaillaan Aix-en-Provencen festivaalilla.

Perjantai-iltana Aixissa Philharmonia Orchestran ja Salosen ohjelmassa olivat Stravinskyn Oedipus Rex (1927) ja Psalmisinfonia (1930), kumpikin Peter Sellarsin dramatisoimina näyttämöllisinä versioina. Tämä ohjelmakokonaisuus kuultiin ensimmäisen kerran Salosen ylikapellimestarikauden päätöskonsertissa Los Angelesissa 2009.

Ajatus Oedipus Rexin ja Psalmisinfonian yhdistämisestä draamalliseksi kokonaisuudeksi kertomaan Sofokleen Oidipuksen tarinaa on peräisin Sellarsilta. Stravinskyn teokset liittyvät yhteen sävellysajankohtiensa ohella myös temaattisesti. Oedipus Rex päättyy syvään tragediaan ja Oidipuksen maanpakoon, kun taas Psalmisinfonian teemoja ovat muukalaisuus, eksyneisyys ja henkisen kodin löytäminen.

Nämä teemat resonoivat perjantaina Aixissa erityisen voimakkaasti myös Nizzan tapahtumien vuoksi. On vaikea kuvitella koskettavampaa ja lohdullisempaa musiikillista vastausta kuin nämä kaksi Stravinskyn teosta, joiden paljas, efekteistä riisuttu ilmaisu puhuttelee kuulijaa kaikessa rehellisyydessään kertakaikkisen koskettavasti.

Oedipus Rex on Stravinskyn hienoimpia teoksia. Yhteistyössä Jean Cocteaun kanssa syntynyttä ooppera-oratoriota on esitetty aikojen kuluessa niin näyttämöllisesti kuin konserttiversionakin. Sellarsin puitteiltaan pelkistetty, henkilöihin keskittyvä näyttämöohjaus yhdistää nämä kaksi traditiota oivallisesti. Näyttämörekvisiitta muodostui Elias Simen suunnittelemista kiehtovista valtaistuimista ja naamioista, joita  yksinkertaisuudessaan varsin toimiva valaistus ja puvustus täydensivät.

Näyttämön visuaalinen ilme oli kuulaudessaan erinomainen vastine Stravinskyn puhtaiden säikeiden musiikille. Salonen ja Philharmonia tavoittivat juuri tälle musiikille ominaisen ilmaisun. Orkesterin rytmistä tarkkuutta ja soinnin läpikuultavuutta oli todellinen ilo kuunnella. Soitinryhmien sekä orkesterin ja solistien välinen balanssi oli erinomainen.

Oedipus Rexin suuret kuoronumerot avauksesta Iokasten ylistyksen kautta murskaavaan päätökseen toteutuivat puhtaasti ja voimallisesti. Kuoron hiljaisen pahaenteiset repliikit loivat erinomaisesti tragedian tuntua tapahtumien edetessä.

Vaikuttavimmillaan Oedipus Rexin musiikki on kenties kohtauksessa, jossa totuus alkaa vihdoin valjeta Oidipukselle. Stravinsky tavoittaa koruttoman rehellisesti voimattomuuden tunteen tragedian edessä. Salosen johdolla tämä musiikki hahmottui mitä koskettavimmin.

Ilahduttavia olivat myös illan verrattomat solistit. Joseph Kaiser oli oivallinen Oidipus, Violeta Urmana puolestaan mitä hienoin Iokaste. Muissa rooleissa Sir Willard White ja Joshua Stewart olivat vahvoja niin vokaalisesti kuin näyttämöllisestikin. Kertoja-Antigoneen roolin Pauline Cheviller tulkitsi vaikuttavasti. Tanssija Laurel Jenkins täydensi hienosti hänen ilmaisuaan Ismeneenä.

Produktiossa ei käytetty Cocteaun laatimia kertojan osuuksia, vaan Peter Sellarsin Sofokleen alkuperäisistä teksteistä muokkaamaa kehyskertomusta, joka jatkui väliajan jälkeen myös johdantona Psalmisinfoniaan.

Ajatus Psalmisinfoniasta oli kypsynyt Stravinskyn mielessä 1920-luvulla, ja Bostonin sinfoniaorkesterin sävellystilaus mahdollisti lopulta sen toteuttamisen. Ylikapellimestari Serge Koussevitzky oli alun perin ajatellut nimenomaan orkesteriteosta, mutta Stravinskyn onnistui suostutella hänet tilaamaan lopulta kuorosinfonian.

Nizzassa sävelletty Psalmisinfonia on yksi Stravinskyn omaperäisimpiä teoksia rakenteeltaan, harmonioiltaan ja instrumentaatioltaan. Siitä on myös tullut yksi säveltäjän ahkerimmin analysoiduista teoksista, joten tässä yhteydessä tyydyttäköön vain muutamiin pintapuolisiin huomioihin.

Stravinskyn puhaltimista, matalista jousista, pianoista, harpusta ja lyömäsoittimista muodostuva orkesteri avaa varsin ainutlaatuisen sointimaailman, joka on omiaan peilaamaan säveltäjänkiehtovaa harmonista ajattelua.

Avausosassa orkesterilta vaaditaan erityisen tarkkaa rytmistä artikulaatiota blokkimaisten sointujen pilkkomien vuolaiden ostinatojen toteutuksessa. Nämä Salonen ja Philharmonia hallitsivat mestarillisesti. Vaikuttava oli myös kuoron osuus. Psalmin 38 vetoava rukousteksti sai koskettavan tulkinnan, jossa lopun G-duurihuipentuma kohosi hienosti korkeuksiin.

Toisen osan kiehtova fuugatekstuuri sai niin ikään erinomaisen soivan asun. Osan avauksessa Salonen antoi puupuhaltajien työskennellä kamarimusiikillisesti tarttuen tahtipuikkoon vasta tekstuurin tihentyessä. Kuoron mukaantulo oli saumattoman sujuva ja musiikki eteni voimalliseen huipennukseensa katkeamattomalla jännitteellä.

Päätösosa, psalmiin 150 perustuva kirkastus oli mitä hienoin kokemus. Täydellistä sisäistä tyyneyttä ilmentävät Halleluja- ja Laudate Dominum -repliikit vuorottelivat riemastuttavasti osan ripeämpien aiheiden ja tekstuurien kanssa muodostaen erinomaisen kokonaisuuden. Salosen, kuoron ja orkesterin yhteistyötä oli ilo seurata.

Näyttämöllisesti Psalmisinfonia jatkoi Oidipuksen tarinaa tragedian epätoivosta tyyneen päätökseensä pelkistetyn tehokkaasti Sellarsille ominaiseen tyyliin. Puhdistava kokemus riepottelevan ajan keskellä.

— Jari Kallio

Philharmonia Orchestra
Orphei Drängar
Gustaf Sjökvists Kammarkör
Sofia Vokalensemble

Esa-Pekka Salonen, kapellimestari

Peter Sellars, ohjaus

Joseph Kaiser (Oidipus)
Violeta Urmana (Iokaste)
Sir Willard White (Kreon, Teiresias, Sanansaattaja)
Joshua Stewart (Paimen)

Grand Théâtre de Provence
Aix-en-Provence

Pe 15.07.2016, klo 20.00

Musiikin ajassa perinteet kohtasivat nykyisyyden

Musiikin ajan tämän vuoden teemana oli Heritage: keksityt ja aidot, muinaiset ja digitaaliset mytologiat asetettiin vierekkäin ja vastakkain konserteissa. Viitasaari täyttyi viikon ajaksi kansainvälisistä ja kotimaisista huippumuusikoista sekä konserttivieraista. Vuoden 2016 säveltäjävieraan Mauricio Sotelon musiikkia esitettiin laajasti eri konserteissa ja ne keräsivät laajan kuulijakunnan.

Musiikin ajassa tehtiin historiaa, kun amerikkalaisen säveltäjän, muusikon, teoreetikon ja uusien instrumenttien luojan Harry Partchin uudelleenrakennetut soittimet tuotiin Viitasaarelle saksalaisen Ensemble Musikfabrikin toimesta. Nämä ainutlaatuiset, ensimmäistä kertaa Suomessa olevat soittimet, kiinnostivat yleisöä ja konsertti olikin lähes loppuunmyyty. Einojuhani Rautavaaran -sävellyskilpailun finaali järjestettiin Viitasaarella yhteistyössä Helsingin kamarikuoron sekä Musiikin ajan kanssa ja se keräsi laajan kuulijakunnan. Sävellyskilpailun voittajaksi valittiin thaimaalainen Patiparn Jaikampan.

Musiikin ajassa saatiin nauttia ensimmäistä kertaa Viitasaarella vierailevan saksalaisen vaskikvintetti Ensemble Schwerpunktin konserteista. Trio Accanton muodostavat Nicolas Hodges, piano, Christian Dierstein, lyömäsoittimet ja Marcus Weiss, saksofoni, konsertoivat sekä yhdessä että omissa konserteissaan. Lisäksi he pitivät kamarimusiikkikurssin nuorille, lahjakkaille muusikoille. ”Möykän kummisedäksikin” kutsuttu David Moss esiintyi omissa konserteissaan sekä piti ääni-, esiintyminen- ja improvisaatiokurssin. Viitasaarella saatiin nauttia myös kotimaisten muusikoiden vierailusta. Viikon aikana Musiikin ajassa vierailivat muun muassa Tuuli Lindeberg, sopraano, Eriikka Maalismaa, viulu, Markus Hohti, sello, Petri Kumela, kitara ja Emil Holmström, piano. Pääohjelman konserteissa ja tapahtumissa oli yhteensä noin 1850 kävijää. Lisäksi oheisohjelmat, kuten säveltäjätapaamiset, keräsivät katsojia kiitettävästi.

Musiikin ajan ja säveltäjäyhdistys Korvat auki ry:n kaksivuotinen yhteisprojekti sai alkunsa festivaalilla ja levitti improvisaatio- ja ääniteoksia ympäri Viitasaarta. Ohjelmaa kuultiin ja nähtiin muun muassa ABC:n parkkipaikalla, S-marketin aulassa ja vastaanottokeskuksessa. Projekti jatkuu vuoden 2017 Musiikin ajassa, joka järjestetään 4.-9.7.2017.

Viitasaaren Musiikin ajassa juhlitaan Mauricio Soteloa

Musiikin aika –festivaali on ylittänyt puolen välin ja festivaaliyleisöä on hellitty kantaesityksillä sekä ainutlaatuisilla kokemuksilla. Festivaali tarjoaa nykymusiikin ystäville vielä soolokappaleita sekä juhlistaa säveltäjävierastaan Mauricio Soteloa omalla konsertilla.

Perjantai-illan 8.7. konsertissa puhallinkvintetti Ensemble Schwerpunkt kantaesittää Ville Raasakan tilausteoksen. Konsertissa kuullaan teoksia myös Jarkko Hartikaiselta, Vassos Nicolaoulta ja Heiner Goebbelsiltä.

Festivaalin säveltäjävieraan, espanjalaisen Mauricio Sotelon, teoksia pääsee kuulemaan lauantaina 9.7. klo 16 seurakuntatalolla. Konsertissa esiintyvät Petri Kumela, kitara, Eriikka Maalismaa, viulu, Markus Hohti, sello ja Emil Holmström, piano. Konsertissa kuullaan säveltäjän 2000-luvun alkupuoliskon teoksia sekä yksi kantaesitys. Lauantai-illan päätteeksi huippumuusikoista koostuva Trio Accanto esiintyy Viitasaaren kirkossa klo 20. Trio Accanton muodostavat Marcus Weiss, saksofoni, Christian Dierstein, lyömäsoittimet sekä Nicolas Hodges, piano.

Festivaalin huipentaa Nicolas Hodgesin pianoresitaali sunnuntaina klo 16 Viitasaaren kirkossa. Konsertissa pääsee nauttimaan Brice Pauset´n pianokaanoneista ja niiden välissä Robert Schumannin lyhyistä pianofuugista.

Kesäakatemian kurssit ovat olleet jälleen todella korkeatasoisia. David Mossin vetämän improvisaatiokurssin oppilaat esiintyvät lauantaina 9.7. klo 13 ja Trio Accanton mentoroimien opiskelijoiden kamarimusiikkikappaleita pääsee kuuntelemaan sunnuntaina klo 13 Teatterilla.

Einojuhani Rautavaara -sävellyskilpailun voitti Patiparn Jaikampan

Thaimaalainen Patiparn Jaikampan on voittanut kansainvälisen Einojuhani Rautavaara -sävellyskilpailun. Kilpailun palkinto sisältää 7000 euron rahapalkinnon sekä 4000 euron arvoisen sävellystilauksen. Kilpailun tuomaristossa toimivat Mauricio Sotelo, Cornelia Bend, Kaspars Putniņš ja Johan Tallgren. Lisäksi paikalla ollut konserttiyleisö äänesti yleisöpalkinnon voittajaksi Raphaël Languillat’n.

Einojuhani Rautavaara -sävellyskilpailun loppukonsertti järjestettiin 6. heinäkuuta 2016 Viitasaarella osana Musiikin aika -festivaalia. Konsertissa Helsingin kamarikuoroa johti Nils Schweckendiek. Osallistujina oli viisi nuorta säveltäjää, jotka oli valittu kilpailuun nimettömien sävellysnäytteiden perusteella. Kilpailijat ovat kotoisin Yhdysvalloista, Thaimaasta, Singaporesta, Ranskasta ja Suomesta. Osallistujat työstivät teoksiaan työpajoissa Helsingin kamarikuoron ja kahden sävellysopettajan kanssa ennen lopullisen kilpailuteoksen kirjoittamista.

Rautavaara-kilpailun järjestävät Helsingin kamarikuoro ja Musiikin aika -festivaali yhteistyössä ammattikamarikuorojen verkosto Tenso Network Europen kanssa. Tapahtuman on perustanut Nils Schweckendiek, joka toimii myös tapahtuman taiteellisena johtajana. Tukijoina tapahtumalle toimivat sveitsiläinen Art Mentor Foundation Lucerne sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Kilpailun finalistit
Eugene Birman (Yhdysvallat)
Patiparn Jaikampan (Thaimaa)
Raphaël Languillat (Ranska/Saksa)
Matilda Seppälä (Suomi)
Diana Soh (Singapore/Ranska)

Kilpailun tuomaristo
Mauricio Sotelo, säveltäjä ja kapellimestari (tuomariston puheenjohtaja)
Cornelia Bend, SWR Vokalensemble Stuttgartin toiminnanjohtaja
Kaspars Putniņš, kapellimestari
Johan Tallgren, säveltäjä, festivaalijohtaja

Tapahtuman suojelija
Einojuhani Rautavaara, säveltäjä

http://helsinkichamberchoir.fi/rautavaara/

Musiikin aika tuo todellisia ja fiktiivisiä kulttuuriperintöjä Viitasaarelle

Viitasaaren Musiikin aika järjestetään 35. kerran 5.-10.7.2016. Festivaalin teemana on Heritage: keksityt ja aidot, muinaiset ja digitaaliset mytologiat asetetaan vierekkäin ja vastakkain konserteissa kantaesityksinä sekä Suomen ensiesityksinä.

Festivaalin säveltäjävieras on espanjalainen Mauricio Sotelo, jonka musiikki on saanut laajalti vaikutteita flamencosta ja Espanjan laulutraditioista. Sotelolta kuullaan laaja kattaus kamarimusiikkia, jossa kitaristi Petri Kumelalla on merkittävä osuus.

Festivaalin avajaiskonsertissa Viitasaaren kirkossa 5.7. klo 19 kuullaan Viitasaarella ensimmäistä kertaa vierailevaa vaskikvintetti Ensemble Schwerpunktia sekä huippusolisteja Marcus Weiss, saksofoni, Nicolas Hodges, piano, Petteri Pitko, cembalo ja Petri Kumela, kitara.

Festivaalin toisena päivänä 6.7. käydään Einojuhani Rautavaara –sävellyskilpailun finaali yhteistyössä Helsingin kamarikuoron kanssa Viitasaaren kirkossa klo 19. Konsertissa kuullaan kuorokappaleet nuorilta finalisteilta Eugene Birmanilta, Patiparn Jaikampanilta, Raphaël Languillatilta, Matilda Seppälältä sekä Diana Sohilta. Samana päivänä on myös mahdollisuus kuulla David Mossia etsimässä kadotettua melodiaa informaatioähkystä kärsivän yhteiskunnan keskeltä Ludwig Wittgensteinin kanssa. Wittgenstein sings konsertti on Teatterilla klo 16 ja Mossin Harry Partchin Bitter Music -kirjaan perustuva luentoperformanssi kuullaan torstaina 7.7. klo 16 Teatterilla.

Saksalainen huippuyhtye Musikfabrik tuo festivaalille yhden vuosikymmenen kunnianhimoisimmista kansainvälisistä uuden musiikin projekteista: Harry Partchin uudelleenrakennetut instrumentit ja niille sävelletyn uuden ja alkuperäisen musiikin. Torstaina 7.7. klo 19 kuullaan Viitasaari Areenalla Partchin laaja teos And on the Seventh Day Petals Fell in Petaluma sekä festivaalin tilaama odotettu kantaesitys Heritage Teosto-palkinnon voittaneelta Sampo Haapamäeltä. Partchin innoittamana myös lapsille suunnatuissa työpajoissa rakennetaan ja piirretään mielikuvituksellisia soittimia.

Loppuviikolla on mahdollisuus nauttia niin vokaalimusiikista sopraano Tuuli Lindebergin esittämänä kuin useiden muiden huippumuusikoiden konserteista. Festivaalin loppupuolella kuullaankin niin Markus Hohtia, sello, Emil Holmströmia, piano, Eriikka Maalismaata, viulu kuin Trio Accanton jäseniä soolokonserteissaan.

Koko ohjelma: www.musiikinaika.org