Amfion pro musica classica

Category Archives: Päävalikko

Sibafest keräsi 8 000 konserttikävijää Musiikkitaloon

kuva (c) Heikki Tuuli

kuva (c) Heikki Tuuli

Kuudetta kertaa järjestetty Taideyliopiston Sibelius-Akatemian festivaali Sibafest keräsi noin 8 000 kävijää Helsingin Musiikkitaloon ja lähialueiden kirkkoihin. Kahdeksan päivää ja 35 tapahtumaa sisältänyt, Sibelius-Akatemian toimintaa laajasti esitellyt festivaali järjestettiin 29.1.–6.2.2016. Ohjelman kuratoi jazzprofessori Jukkis Uotila. Festivaalin teemana oli tällä kertaa elokuva.

– Musiikkitalon pienten salien täyttöaste oli aiempia festivaaleja parempi ja konsertit keräsivät entistä runsaammin yleisöä. Erityisesti ihmisiä kiinnosti Musiikkitalon kantaesitys Steve Reichinkulttiteoksesta Music for 18 Musicians. Musiikkitalon alalämpiön ilmaiset luentokonsertit olivat myös ilahduttavan suosittuja, Sibafestin vastaava tuottaja Hans Tinell kertoo.

Festivaali esitteli Sibelius-Akatemian toiminnan kirjoa yli musiikinlajien. Lavalle nousivat niin Sibelius-Akatemian nykyiset ja entiset opiskelijat kuin opettajatkin. Uutuutena järjestettiin useita pop-up-esiintymisiä mm. Asematunnelin Kompassitasolla,Kampin keskuksessa sekä Musiikkitalossa ennen festivaalia ja sen aikana. Pop-up-esiintymiset keräsivät ohikulkijoilta paljon kiitosta.

Erityisen suosituksi Sibafestin aikana nousivat yleisöyhteistyöprojektit, joita edustivat kävijäennätyksensä rikkonut Perhepäivä ja lastenooppera Pikku Taikahuilu 30. tammikuuta. Suorana verkossa veloituksetta lähetetyt Steve Reich: Music for 18 Musicians (3.2.) ja Säveltäjänä Teppo Mäkynen – Musiikkia vailla elokuvaa (5.2.) keräsivät ruutujen ääreen satoja katsojia.

Tähtivieraat toivat osaamistaan myös opiskelijoiden käyttöön

Sibafestiin osallistui vaikuttava lista ulkomaisia ja kotimaisia tähtivieraita, joiden osaamista hyödynnettiin Sibelius-Akatemian opiskelijoille järjestettyjen mestarikurssien ja muiden opetustuokioiden muodossa.

Avajaiskonsertissa 30. tammikuuta loistivat jazzin amerikkalaislegendat Joe Lovano, Vince Mendozaja Tim Hagans. Steve Reichin alkuperäisyhtyeeseen kuuluva Toronton yliopiston professori Russell Hartenberger ohjasi Sibelius-Akatemian opiskelijoita Music for 18 Musicians -teoksen tulkintaan. Musiikkitaloon Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarin pestinsä jälkeen palannut John Storgårds harjoitti ja johti Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteria Sibafestin päätöskonsertissa.

Jukkis Uotila kertoi avajaiskonsertin tähtivierailuiden mahdollisesti poikivan kansainvälistä yhteistyötä.

– Kapellimestari Vince Mendoza kertoi, että idea elokuvan ja musiikin yhteisestä esittämisestä Sibafest-avajaiskonsertin tapaan big bandin ja kamariorkesterin kanssa oli ainutlaatuinen kokemus. Hän on yrittänyt tehdä jotain samanlaista sekä University of Southern Californiassa, Los Angelesissa että Metropole Orchestran kanssa Hollannissa, eikä se ole koskaan syystä tai toisesta onnistunut. Sibafest-asiakkaat saivat siis maailmanlaajuisestikin uniikin kokemuksen, Uotila kertoo ja lisää Mendozan pyytäneen Sibis Alumni Big Bandia ja Sibelius-Akatemian kamariorkesteria Aasian kiertueelle samalla projektilla 2017–18.

Seuraavan Sibafestin suunnittelu on käynnistymässä. Festivaali ajoittuu tammi–helmikuun vaihteeseen 2018. Taiteellinen johtaja valitaan myöhemmin.

Arvio: Busoni uuden musiikin lähteillä – Emil Holmströmin pianoilta avasi säveltäjän juhlavuoden

ferruccio-busoni-4

Kuten tunnettua Sibelius-Akatemian tohtorintutkintoon kuuluu sarja konsertteja ja tekstejä, mukaan lukien resitaalien käsiohjelmat. Emil Holmström oli nimennyt opinnäyte-esiintymisensä Ferruccio Busoni ja pianonsoiton uudet ulottuvuudet”. Siihen johdatteleva essee huipentuu lauseeseen: ”Busonin harjoitukset ovat erinomainen reitti – ja suorastaan välttämätön apuväline – avantgardistisen pianomusiikin esittämiseen.” Tästä roolista Busoni piti: hän oli juuri uuden musiikin profeetta, intellektuelli ja säveltäjä, joka mielellään tuki ja auttoi toisia, kenties itseään lahjakkaampia säveltäjiä, saamaan teoksiaan estradeille. Ja niihin kuului tietenkin myös hänen pohjoinen kollegansa Jean Sibelius. Millaiseksi Sibelius mielsi Busonin pianotekniikan käy kuka ties ilmi hänen varhaisesta pianokvintetostaan v. 1890. Mutta miksi Busoni esitti siitä vain 1. ja 3. osan?

Joka tapauksessa sarja Klavierübungen on portti Busonin säveltäjän maailmaan ja samalla hänen pianismiinsa. Sen olemusta on kuitenkin vaikea määritellä. Hän oli aikansa supervirtuoosi. Busonin pianistikollega Moriz Rosenthal kertoi oppilaalleen Charles Rosenille – ja tämä kertoi allekirjoittaneelle – että kun Busoni kävi kylässä Rosenthalilla, niin päivällisen jälkeen hän soitti seuraavan ohjelman: Bach-Busonin Chaconne, Beethovenin Waldstein, Appassionata, op. 111, Schumannin Karnevaali, Lisztin h-molli-sonaatti… ”It was one of those heavy dinners”, Rosenthal oli tokaissut jälkeen päin.

Emil Holmströmin ideana oli konsertillaan tutkia erilaisia soittoteknisiä tekstuureja, asemia, niiden vaihtoja ja sormituksia, rekisterien käyttöjä, soinnillisia haasteita, koskettimiston hallintaa. Hänen mielestään Busoni oli edelläkävijä ja samoin Ravel, jonkinlaisia ei-vielä-Webernejä tai ei-vielä-Stockhauseneja. Tekniikan kannalta valitut teokset saattavatkin näyttäytyä erilaisina ’otteina’ teoksen matkalla partituurista soittajan kehoksi, taktiiliseksi merkkijärjestelmäksi ja fyysikaksi. Mutta musiikilliselta kannalta kyseessä on jatkuvuuden illuusion luominen. Siinä Holmström onnistui täydellisesti.

Tämä on kaikki kiehtovaa asiantuntijoille mutta … onneksi Holmström soittaa eri tavalla kuin kirjoittaa tekstissään. Olin sattumalta ottanut mukaan väliaikalukemiseksi Senecan teoksen Tutkielmia ja kirjeitä ja juuri löytänyt ennen konsertin alkua kohdan: ” Filosofit eivät käytännössä tee sitä, mitä opettavat ”. He tekevät kuitenkin paljon siitä mitä puhuvat, mitä he vilpittömästi ajattelevat: jos näet heidän tekonsa vastaisivat aina heidän sanojansa, kuka olisikaan heitä onnellisempi? ” (s. 95, suom. J. A. Hollo. Porvoo: WSOY).

Holmström on pianistina älykkö, mutta ei tuollainen pesunkestävä keskieurooppalainen adornolainen intellektuelli, vaan myös herkästi eläytyvä esteetti. Hänen Weberninsä ja Stockhauseninsa olivat parasta mitä on ikinä kuultu, koska hän tavoittaa musiikin ilmeikkyyden, jatkuvuuden, yllättävyyden. Hän on nykymusiikin alalla huippu.

Mutta se, että musiikki ajautui tuollaiseksi kuin Webernillä ja Stockhausenilla ei johtunut tietenkään vain klaverististeknisestä innoituksesta, vaan uudesta sisällöstä, niistä ideoista joita kaikki suuri ja merkittävä musiikki aina välittää. Vaikka musiikki on Klangia se myös hegeliläisittäin kumoutuu (Aufhebung) siinä ja viittaa transsendenttiin sisältöön. Busoninkin tausta on tämä, sillä hän allekirjoittaa Lisztin näkemykset. Lisztin valtavuus pianistina ja säveltäjänä ei ollut siinä, että hän käsittelee virtuoosisesti musiikin materiaa vaan, että hän hakee sen kautta uusia merkityksiä ja maailmoja. Vaikka Busoni ei hyväksynyt Wagneria, hän olisi voinut ymmärtää mitä tämä oli sanonut Cosimalle. Nimittäin että muusikon, joka vain soittaa aamusta iltaan tajuamatta ideoiden maailmaa, olisi parempi tehdä jotain aivan muuta. Näin siis nämä suuret jättiläiset.

Holmströmin soitto huipentui koko ajan väliaikaa kohti… mutta – kurjaa – sen aikana jouduin poistumaan, ottamaan vastaan yhtä brasilialaista stipendiaattia, joten loppuosa jäi tällä kertaa kuulematta. Onneksi kaiketi tämä tohtorikonserttien sarja jatkuu, joten saamme pian kuulla uudestaan Holmströmiä, jonka resitaaleihin muutenkin kannattaa aina mennä.

— Eero Tarasti

 

Turun filharmoninen orkesteri rikkoi ennätyksiä / Åbo filharmoniska orkester slog rekord

37712-287767-63262074

Turun filharmoninen orkesteri teki useita yleisöennätyksiä 225-vuotisjuhlavuotenaan 2015.   Sinfoniakonserttien täyttöprosentti oli huikea 91,33 %, joka on kolmanneksen enemmän kuin konserttien täyttöaste 2000-luvulla. Myös kävijämäärät olivat ennätyksellisen korkeat, ainoastaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 on enemmän yleisöä kuluttanut konserttitalon penkkejä.

Orkesterin itse tuottamissa julkisissa konserteissa kävi 55 124 henkilöä vuonna 2015. Yleisömäärä on joiltain osin kaksinkertaistunut 2000-luvulta.  Julkisia konsertteja järjestettiin vuonna 2015 84 kappaletta.

Myös orkesterin yleisötyötoiminta tavoitti vuonna 2015 enemmän kävijöitä kuin koskaan.

Intendentti Emilie Gardberg toteaa että kehitys on ollut todella ilahduttava. ”Kevätkaudelle olemme jälleen lisänneet tuplakonsertteja suuren kysynnän vuoksi ja monet alkuvuoden konsertit ja tuotannot on myyty loppuun.  Yleisö on meidän tärkein voimavaramme – heidän kiinnostuksensa on meitä kannatellut jo 225 vuotta!”

Loppuunmyyty Carmina Burana avaa kevätkauden 2016

Turun filharmonisen orkesterin kevätkausi alkaa 13.1., 14.1. ja 15.1. kolmella Carmina Burana -konsertilla, jotka myytiin loppuun hetkessä lipunmyynnin avaamisen jälkeen. Carmina Burana -konserteissa kuullaan Carl Orffin tunnettu näyttämökantaatti, joka perustuu Carmina Burana -kokoelmaan kuuluviin runoihin. Kevätkauden avaavassa suurproduktiossa esiintyvät solistit sopraano Kaisa Ranta, tenori Dan Karlström, baritoni Ville Rusanen sekä kuorot Chorus Cathedralis Aboensis ja Puolalan Cantitare. Konserteissa nähdään Timo Ollilan valosuunnittelu sekä Sanna Malkavaaran videoprojisointi. Orkesteria johtaa Leif Segerstam. Carmina Burana perustuu 1200-luvun anonyymeihin teksteihin, joissa käsitellään maallisia aiheita kuten onnen ailahtelevuutta, omaisuuden epävarmuutta, elämän katoavaisuutta, kevään riemua sekä juomisen, ylensyömisen ja uhkapelin iloja.

Carmina Burana Turun konserttitalossa ke 13.1., to 14.1. ja pe 15.1. klo 19.00. Leif Segerstam, kapellimestari, Kaisa Ranta, sopraano, Dan Karlström, tenori, Ville Rusanen, baritoni, Chorus Cathedralis Aboensis, kuoro, Puolalan Cantitare kuoro, Timo Ollila, valosuunnittelu, Sanna Malkavaara, videoprojisointi. Turun filharmoninen orkesteri. Loppuunmyyty.

——–

Åbo filharmoniska orkester slog flera publikrekord under sitt 225-årsjubileumsår 2015. Publikprocenten på symfonikonserterna var hela 91,33 %, vilket är en tredjedel mer än publikprocenten på konserterna under 2000-talet. Besökarantalet var också rekordhögt. Bara under kulturhuvudstadsåret 2011 satt fler besökare på konserthusets bänkar.

Orkesterns egna offentliga konserter besöktes av 55 124 personer 2015. Publikmängden har delvis fördubblats sedan 2000-talet.  Under 2015 arrangerades 84 offentliga konserter.

Orkesterns publikarbete nådde också ut till fler besökare 2015 än någonsin tidigare.

Intendent Emilie Gardberg konstaterar att det har varit en mycket glädjande utveckling. ”För vårsäsongen har vi än en gång utökat antalet dubbelkonserter på grund av stor efterfrågan och många av de konserter och produktioner som ges i början av året är slutsålda.   Publiken är vår viktigaste resurs – deras intresse har stöttat oss i 225 år nu!”

Slutsålda Carmina Burana öppnar vårsäsong 2016

Åbo filharmoniska orkesters vårsäsong börjar med tre Carmina Burana -konserter som sålde slut på ett ögonblick efter biljettförsäljningen började. I Carmina Burana -konserterna hörs Carl Orffs populära sceniska kantat som baserar sig på dikter ur samlingen Carmina Burana. I vårsäsongs storproduktion uppträder sopran Kaisa Ranta, tenor Dan Karlström, baryton Ville Rusanen och körerna Chorus Cathedralis Aboensis och Puolalan Cantitare. Timo Ollilas ljusdesign och Sanna Malkavaaras videoprojicering ses i konserter och Leif Segerstam dirigerar orkestern. Carmina Burana är baserad på anonyma texter från 1200-talet, som behandlar profana ämnen som lyckans obeständighet, egendomens flyktighet, livets förgänglighet, vårens fröjder samt glädjen i drickande, frossande och hasardspel.

Carmina Burana i Åbo Konserthus ons 13.1, to 14.1 och fre 15.1 kl. 19.00. Leif Segerstam, dirigent, Kaisa Ranta, sopran, Dan Karlström, tenor, Ville Rusanen, baryton, Chorus Cathedralis Aboensis, kör, Puolalan Cantitare, kör, Timo Ollila, ljusdesign, Sanna Malkavaara, videoprojicering. Åbo filharmoniska orkester. Slutsålda.

Pekka Kuusisto johtaa Sibelius-Akatemian kamariorkesteria Helsingissä ja Lahdessa 14.–15.1.

sibelius-akatemia_x_screen_black

Viulutaiteilija Pekka Kuusisto johtaa konserttimestarin paikalta jousisoittajista koostuvaa Sibelius-Akatemian kamariorkesteria Helsingin Temppeliaukion kirkossa 14. tammikuuta ja Lahden Ristin kirkossa 15. tammikuuta. Helsingin konsertissa on poikkeuksellisesti mukana myös ammattisolisteja. Tällöin Benjamin Brittenin serenadissa solisteina kuullaan tenori Topi Lehtipuuta sekä maailmalla menestynyttä käyrätorvitaiteilijaa, harvoin Suomessa vierailevaa Markus Maskuniittyä.

– Pekka Kuusisto kertoi, että hän on jo kauan toivonut ehtivänsä tehdä yhteistyötä Topi Lehtipuun kanssa. Onneksemme se toteutuu nyt Sibelius-Akatemian kamariorkesterin kanssa, orkesterin intendentti Anna Rombach kertoo.

Orkesteriharjoitusten lisäksi Kuusisto, Lehtipuu ja Maskuniitty opettavat vieralujensa aikana akatemian opiskelijoita myös muilla tavoin. Maskuniitty pitää mestarikurssin käyrätorvisteille, ja Kuusisto ja Lehtipuu käsittelevät erillisessä orkesterityöpajassa esiintymiseen liittyviä teemoja.

Tippettin Corelli-fantasia valikoitui molempien konserttien ohjelmistoon, koska siinä orkesteri pääsee kehittämään yhteissoittotaitojaan ihan uudelle tasolle. Solistitrio koostuu Pekka Kuusiston lisäksi kahdesta koesoiton kautta valitusta opiskelijasta, viulisti Elias Lassfolkista ja sellisti Oskari Holopaisesta, Anna Rombach kertoo.

Sibelius-Akatemian kamariorkesteri, joht. Pekka Kuusisto
To 14.1. klo 19.00
Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, Helsinki

Sibelius-Akatemian kamariorkesteri
Pekka Kuusisto, johtaja
Topi Lehtipuu, tenori
Markus Maskuniitty, käyrätorvi
Elias Lassfolk, viulu
Oskari Holopainen, sello
Purcell: Fantazia upon one note Z. 745
Purcell, arr. Nico Muhly: Let the night perish
Purcell: Fantasia G-duuri Z. 742
Britten: Now sleeps the crimson petal
Byrd: Sanctus
Tippett: Fantasia Concertante on a Theme of Corelli
Pärt: Cantus in memoriam Benjamin Britten
Britten: Serenade for horn, tenor and strings

Sibelius-Akatemian kamariorkesteri, joht. Pekka Kuusisto
Pe 15.1. klo 19.00
Ristin kirkko, Kirkkokatu 4, Lahti
Vapaa pääsy
Sibelius-Akatemian kamariorkesteri
Pekka Kuusisto, kapellimestari
Elias Lassfolk, viulu
Oskari Holopainen, sello
Purcell: Fantazia upon one note Z. 745
Purcell, arr. Nico Muhly: Let the night perish
Purcell: Fantasia G-duuri Z. 742
Byrd: Sanctus
Tippett: Fantasia Concertante on a Theme of Corelli
Pärt: Cantus in memoriam Benjamin Britten

www.uniarts.fi

Kurt Masur kuollut

Kuva: Markku Ullander / Lehtikuva

Kuva: Markku Ullander / Lehtikuva

Saksalainen huippukapellimestari Kurt Masur on kuollut 88 vuoden ikäisenä kotonaan Greenwichissä, Connecticutissa. Masur ilmoitti v. 2012 sairastavansa Parkinsonin tautia.  Masur toimi aikanaan mm. Leipzigin Gewandhausorchesterin ja New Yorkin filharmonikiden ylikapellimestarina. Suomessa Masur johti viimeisen kerran v. 2011. Suomalainen kapellimestari Sasha Mäkilä on opiskellut Kurt Masurin johdolla ja toiminut hänen assistenttinaan Ranskan kansallisorkesterissa.

http://www.kurtmasur.com/