Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri juhlii 100-vuotista historiaansa Musiikkitalossa 14.5.

5.5.2016 21:40 , Jätä kommentti ,
Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri ja John Storgårds

Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri ja John Storgårds

100 vuotta sitten ensimmäisen konserttinsa Bulevardin Rake-salissa pitänyt, silloin Helsingin Musiikkiopiston orkesterina tunnettu Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri juhlii merkkivuottaan Sakari Oramon johtamalla konsertilla 14. toukokuuta klo 19. Musiikkitalon konserttisalissa kuultava konsertti lähetetään suorana myös YLE Teemalla ja YLE Areenassa.

100-vuotisjuhlakonsertin ohjelmisto suunniteltiin opiskelijoiden toiveiden pohjalta yhteistyössä Sakari Oramon kanssa. Kansainvälistä uraa tekevä Oramo toimii tällä hetkellä mm. BBC:n sinfoniaorkesterin ja Tukholman kuninkaallisen filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina.

Konsertin alkusoitoksi valikoitui uuden suomalaisen musiikin rakastetuimpiin sävellyksiin lukeutuva Cantus Arcticus, jossa Einojuhani Rautavaara luo mystistä äänimaailmaa yhdistämällä orkesterin tekstuureja ääninauhalta kuuluvaan pohjoisten lintujen lauluun. Toisena numerona kuullaan Sergei Prokofjevin sellokonsertto Sinfonia concertante. Teosta pidettiin pitkään ”mahdottomana soitettavana” sellosolistille, ja edelleen teosta luonnehditaan erityistä virtuoottisuutta vaativaksi. Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin konsertissa solistina kuullaan nuorta suuressa nosteessa olevaa sellistiä, Jonathan Roozemania (s. 1997). Roozeman opiskelee Taideyliopiston Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa, ja on jo nuoresta iästään huolimatta voittanut useita merkittäviä sellokilpailuja sekä sijoittunut viime vuonna kuudenneksi arvostetussa kansainvälisessä Tšaikovski-sellokilpailussa. Roozeman vierailee myös YLE Radio 1:n Kantapöytä-ohjelman vieraana keskiviikkona 11. toukokuuta klo 14.

Juhlakonsertin huipentumana kuullaan vaativaksi luonnehdittu, Helsingin juhlaviikoille alun perin vuonna 1985 tilattu Magnus Lindbergin Kraft. Keskeisessä roolissa teoksessa ovat lyömäsoittimet, ja Lindbergin antamien ohjeiden mukaan Kraftia esitettäessä lyömäsoitinvalikoimaa tulee täydentää kaatopaikalta löydetyillä esineillä. Sibeliusakatemialaiset tekivät huhtikuussa päiväretken kahteen helsinkiläiseen romuliikkeeseen, Hernesaaren Romuun ja Niemen Romukauppaan etsiäkseen soittimiksi kelpaavaa tavaraa.

– Mitä loppujen lopuksi Kraftin lyömäsoitinvalikoimaan päätyi, se näkyy vasta itse konsertissa, sinfoniaorkesterin intendentti Anna Rombach kertoo.

Sadan vuoden sävelet -konsertti lähetetään suorana YLE Teemalta 14.5.

Sibelius-Akatemian kapuorkesteri, johtajanaan Andres Kaljuste, rekonstruoi 100 vuotta sitten nähdyn Helsingin Musiikkiopiston ensimmäisen konsertin alkuperäisessä paikassaan Rake-salissa 29. huhtikuuta. Orkesterisoittajat puettiin Sadan vuoden sävelet 1916–2016 -kutsuvieraskonserttia varten 1910-luvun tyyliin. YLE taltioi konsertin, ja se nähdään YLE Teemalla 14. toukokuuta klo 18.05 ennen Musiikkitalon juhlakonsertin suoraa lähetystä. Historiallinen Sadan vuoden sävelet -konsertti on katsottavissa myös YLE Areenassa 10. toukokuuta klo 16.00 alkaen.

Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri 100-vuotisjuhlakonsertti, joht. Sakari Oramo

La 14.5. klo 19.00 Musiikkitalon konserttisali

Einojuhani Rautavaara: Cantus Arcticus, concerto for birds and orchestra
Sergei Prokofjev: Sinfonia concertante
Magnus Lindberg: Kraft

Jonathan Roozeman, sello
Lucy Abrams, klarinetti
Kalle-Pekka Koponen, sello
Emilija Rozukaite, piano
Jalmari Lintunen, vibrafoni
Jussi Markkanen, patarummut
Tuukka Tervo, sound control

 

Kategoria: TIEDOTTEET

Prof. Eero Tarastin jäähyväisluento tänään 3.5.

3.5.2016 12:05 , Jätä kommentti ,

Helsingin yliopiston musiikkitieteen pitkäaikainen professori Eero Tarasti pitää tänään englanniksi virkakautensa viimeisen luennon Kielikeskuksen 3. kerroksen juhlasalissa klo 17-19. Esitelmän otsikko  on ”Jean Sibelius”.

Luento on osa esitelmäsarjaa ”Cultural Heritages: Introduction to European Music, Philosophy and Arts – farewell lectures by Prof. Eero Tarasti.”

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Osoite:
Helsingin yliopisto
Kielikeskus, juhlasali
Fabianinkatu 26, 3. kerros

Kategoria: Uutiset

Marco Bjurström oopperadebyytistään: ”Ei minua pelota tuleva, vaan sopivalla tavalla jännittää”

3.5.2016 11:54 , Jätä kommentti ,
Sillanpää-ooppera työryhmä. Kuva: Olli Horttana

Sillanpää-ooppera työryhmä. Kuva: Olli Horttana

Seppo Pohjolan säveltämä ooppera on inhimillinen kuvaus Suomen ainoasta Nobel-kirjailijasta, F. E. Sillanpäästä. Teos kantaesitetään kesällä 2017 Sillanpään synnyinkodin miljöössä, Myllykolun Kesäteatterissa, Hämeenkyrössä. Idea oopperasta lähti baritoni Waltteri Torikalta hänen käydessään ensi kertaa Myllykolussa vuonna 2011.

Sillanpää-oopperan ohjaaja-koreografi Marco Bjurströmin mielestä ooppera on taidemuotona merkittävä.

– Oopperalla on erittäin vahvat perinteet, mikä on hyvä asia, mutta toisaalta hidaste genren uudistumiselle. Esimerkiksi minä ja Osmo Rauhala teemme ensimmäistä oopperaamme, joten meidän on helppo lähestyä genreä ”sopivasti ulkopuolisina”.

Bjurström pitää oopperadebyyttiään kiinnostavana.

– Ei minua pelota tuleva, vaan sopivalla tavalla jännittää. On todella kiinnostavaa tehdä oopperaa Sillanpäästä juuri hänen synnyinkotinsa miljööseen, Myllykolun Kesäteatteriin. Miljöö on hyvin mielenkiintoinen, sillä se ei ole tilana neutraali, Bjurström vastaa.

Marco Bjurström nostaa Seppo Pohjolan sävellyksen merkittäväksi peruskiveksi luomistyössä.

– Koska meillä on kantaesitys, kaikki on aloitettu alusta työryhmän sisällä. Sekin on hedelmällistä ja inspiroivaa.

Säveltäjä Seppo Pohjola on miettinyt sävellystyössä ihmisten alitajuista käytöstä.

– Parhaimmillaanhan ooppera on silloin, kun tekstin ja musiikin yhdistelmä, on enemmän kuin osiensa summa. Yritän musiikilla kaivautua sanojen taakse, henkilöiden alitajuisiin vaikuttimiin, joten olen eräin paikoin käyttänyt orkesterissa musiikillisia alluusioita, Pohjola summaa.

Oopperan lavastesuunnittelija Osmo Rauhala käy lavastesuunnitelmassaan vuoropuhelua perinteiden ja nykyajan kanssa.

– Lavastuksen kokonaisnäkymä on maanläheinen ja luonnon materiaalien sävyttämä, kuten se maalaismaisema, jota ooppera kuvaa.  Yksityiskohdat ja rytmitys tulevat olemaan kuitenkin 2000-lukua, Rauhala tiivistää.

Oopperan äänimaailma toteutetaan poikkeuksellisella tavalla.

Oopperan musiikin soittamisesta vastaa TampereRaw-orkesteri kapellimestarinaan Petri Komulainen. Musiikki toistetaan esityksissä monikanavaäänenä.

F. E. Sillanpään 1939 saamassa Nobel-palkinnossa korostettiin hänen syvällistä ihmis- ja luonnonkuvaustaan. Sillanpää kirjoitti hyvin yksityiskohtaisesti maalaismaisemasta. Monikanavaäänellä luodaan kuulijan ympärille illuusio luonnon keskellä olevasta tilasta.

–  Mielestäni monikanavaääni kuuluu myös oopperaan, koska tekniikan ansiosta voidaan luoda illuusio jostain muusta paikasta tai ajasta kuin se missä juuri sillä hetkellä ollaan. Yleisö ei ole pelkän näyttämön suunnasta tulevan informaation ja vallitsevan saliakustiikan varassa. Kun puhutaan äänitehosteista ja dialogista, kuulija on tapahtumien keskipisteessä, oopperan äänisuunnittelija TomFloor Productions’in Tomi Pietilä valottaa.

Pietilän mukaan poikkeuksellista on myös se, että monikanavaääntä tuodaan oopperassa ulkoilmateatteriin.

– Oopperan työryhmän lahjakkuuden määrä on niin suuri tässä produktiossa, että tästä ei voi tulla muuta kuin menestys, Waltteri Torikka tiivistää.

 www.fesillanpaa.com

Kategoria: TIEDOTTEET

Marco Bjurströmin ja Osmo Rauhalan oopperadebyytti

3.5.2016 10:15 , Jätä kommentti ,
Taatan joulupakina Frans Emil Sillanpää

”Taatan” eli F. E. Sillanpään (1888-1964) joulupakinoita kuultiin radiossa vuosina 1945-1963

Baritoni Waltteri Torikka astui ensimmäisen kerran Nobel-kirjailija F. E. Sillanpään synnyinkodin miljööseen Myllykolun Kesäteatteriin Hämeenkyrössä, kesällä 2011. Torikka näki, että Sillanpää ansaitsee oman oopperansa. Hän soitti Sillanpää-asiantuntija Panu Rajalalle ja oopperan myönteiset ensiaskeleet oli otettu. Paras esityspaikka olisi Sillanpään miljöö, historiallinen maisema, jota on kuvattu yksityiskohtaisesti Suomen ainoan Nobel-kirjailijan tuotannossa. Nyt samoissa maisemissa kulkee Waltteri Torikka, oopperan taiteellinen johtaja, joka esittää nuorta Sillanpäätä. Seppo Pohjolan säveltämä, valtakunnallisesti merkittävä ooppera, tulee olemaan yksi Suomi100-juhlavuoden kohokohdista.

Sillanpään ainutlaatuinen elämä ja oopperan esityspaikka vaativat erityistä työryhmää. Torikan ensimmäisen taiteellisen johtajuuden lisäksi oopperassa debytoikin kaksi henkilöä yhtä aikaa: Marco Bjurström ohjaajana ja koreografina sekä Osmo Rauhala lavastajana.

Ensi-ilta on 22.7. 2017. Esityksiä on kymmenen.

Työryhmä:
Ohjaus ja koreografia: ohjaaja, koreografi, innostaja Marco Bjurström (Bjurströmin ensimmäinen oopperaohjaus ja -koreografia)
Lavastesuunnittelu: taiteilija, maanviljelijä Osmo Rauhala (Rauhalan ensimmäinen oopperalavastus)
Vanhan Sillanpään rooli: baritoni Sauli Tiilikainen
Siikrin, F. E. Sillanpään vaimon rooli: sopraano Helena Juntunen
Orkesteri: TampereRaw kapellimestarinaan Petri Komulainen
Äänimaailman suunnittelu ja tuotanto: Tomi Pietilä, TomFloor Productions / Akun tehdas
Aiemmin julkaistu seuraavat työryhmän jäsenet:
Säveltäjä Seppo Pohjola
Libretto: fil. tri., kirjailija Panu Rajala
Taiteellinen johtaja ja nuoren Sillanpään roolissa baritoni Waltteri Torikka (Torikan ensimmäinen taiteellinen johtajuus)

Boheemi, menestynyt, mutta myös pilkan kohteeksi joutunut F. E. Sillanpää (1888-1964) eli uskomattoman elämän. Hän ponnisti köyhistä oloista Nobel-kirjailijaksi ja kansalliseksi symbolihahmoksi talvisodan kynnyksellä. Taiteellinen intohimo suisti hänet kuitenkin syviin kriiseihin ja kohotti korkeimpaan kunniaan, mitä seurasi henkinen romahdus. Sillanpään elämässä on edellytykset ainutlaatuiseen oopperateokseen. Hän sai Nobel-palkinnon, kirjoitti monia romaaneja (mm. Hurskas kurjuus ja Nuorena nukkunut), koki  sisällissodan, lapsen ja vaimon kuoleman, velkakierteen ja alkoholismin. F. E. Sillanpään radiopakinat ja esiintyminen koko kansan Taatana olivat  kirjailijan viimeinen ponnistus parrasvaloihin. Hän käytti mediaa persoonallisella tavalla pakinoidessaan ja vaikutti samalla suomalaisten joulunvieton perinteisiin sotien jälkeisinä vuosikymmeninä.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Sillanpään esikoisromaanista Elämä ja aurinko. Teos oli aikanaan seksuaalimoraaliltaan hyvin radikaali, ja kirjailijaa syytettiin jopa pornografiasta.

Kategoria: TIEDOTTEET

Maailman nuotistonhoitajat kokoontuvat Kansallisoopperaan

1.5.2016 21:54 , Jätä kommentti ,

b6a2a226c4f66974_org

Ammattiorkestereiden nuotistonhoitajat kokoontuvat Suomen kansallisoopperaan 13.–16. toukokuuta. Major Orchestra Librarians’ Association (MOLA) -järjestön konferenssit kokoavat vuosittain yhteen toista sataa musiikin ammattilaista ympäri maailmaa. Konferenssin tuominen Helsinkiin on huomionosoitus suomalaisjäsenten aktiivisuudesta järjestön toiminnassa.

Vuoden 2016 konferenssin ohjelmassa näkyvät kotimaiset aiheet, kuten mm. Suomen vahvuus musiikkimaana ja Sibelius. Lisäksi konferenssissa käsitellään nuotiston perustehtäviä ja järjestetään keskustelutilaisuuksia ooppera-, baletti-, sotilassoittokunta- ja oppilaitosnuotistojen edustajille. Konferenssia juhlistaa myös Pyynikin Käsityöläispanimo, joka valmistaa tapahtumaa varten Nuotistonhoitaja-nimisen erikoisoluen.

Konferenssia isännöivät Suomen kansallisoopperan ja -baletin nuotistonhoitajat. Muina järjestäjinä toimivat Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri sekä Tapiola Sinfonietta. MOLA-konferenssi järjestetään nyt 34. kertaa, Pohjois-Amerikan ulkopuolella kuitenkin vasta kolmatta kertaa.

Nuotistonhoitajien ammattijärjestö

Major Orchestra Librarians’ Association on perustettu Yhdysvalloissa vuonna 1983. Järjestössä on tätä nykyä lähes 300 jäsenorganisaatiota, joissa toimii yli 400 nuotistoammattilaista ympäri maailman.

Järjestön tavoitteena on nuotistonhoitajien ammatillinen tukeminen ja kouluttaminen sekä koko orkesterikentän palveleminen. MOLA käy keskustelua ja tekee yhteistyötä muusikkojen ammattijärjestöjen, orkesterimuusikoiden työantajien ja musiikkikustantajien kanssa.

Suurelle yleisölle nuotistonhoitajat ovat tuntematon ammattiryhmä, vaikka orkesterinuotisto ja siitä vastaava nuotistonhoitaja ovat tärkeä osa orkesterikoneistoa. Nuotistonhoitajat vastaavat siitä, että soittajilla on oikeat nuotit oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikeilla merkinnöillä varustettuna, jotta konsertit saadaan harjoiteltua ja esitettyä. Hyvin esityskäyttöön valmistettu stemma on orkesterisoittajalle samankaltainen perustyökalu kuin asiallinen ja kunnossa oleva soitin.

Usein nuotistonhoitaja on oman ammattinsa ainoa edustaja työpaikallaan, joskus myös koko kaupungissa. Esimerkiksi Helsingissä toimii viisi nuotistohoitajaa.Kansainvälisen kollegajoukon merkitys ammatissa on suuri, ja MOLA-järjestön tärkeä tehtävä onkin avoin tiedon jakaminen niin jäsenistön kuin orkesterikentän kesken. Käytännöt ja kokemukset jaetaan konferenssien lisäksi MOLAn jäsenlehti Marcaton sekä nettifoorumin kautta.

Kategoria: Uutiset