En oikein tiennyt millaiseen tilaisuuteen päätyisin suunnatessani Isoon Pajaan sateisena tiistai-iltana. Ehtoon piti alunperin kulua Yleisradion tarjoaman huippufutiksen merkeissä, mutta kutsu mennä katsastamaan Metropolitanin Reininkulta pääkallopaikalla Pasilassa vei lopulta voiton potkupallosta.
Erinäisistä lähteistä kuulin, että tähän kaikille avoimeen tapahtumaan oli mahdollista pukeutua ”Wagnerin taiteen innoittamiin asuihin”. Live-musiikistakin liikkui huhuja. Pääosassa oli kuitenkin valkokangas ja Robert Lepagen ohjaaman Ring-paketin esikoinen, Das Rheingold, jota tähdittivät nähdyssä esityksessä (2010) mm. Bryn Terfel, Stephanie Blythe, Gerhard Siegel ja Eric Owens James Levinen johdolla. Kyse on oopperatalon historian massiivisimmasta projektista, joka edelleen pyörii täysille yleisöille New Yorkin humussa. Read More →
Keski-Euroopan musiikkitarjonnan äärelle kelpaa hiljentyä kiireisen kevään alla. Henrik Pitkänen matkusti tapaamaan ystäväänsä ja amfionkollegaansa Juhani Vesikkalaa Graziin. Samalla tuli vierailtua useissa konserteissa Itävallan ja Saksan sydänmailla.
Äkkiseltään ajateltuna Schubertin liedsarjaa ja UKK:n kirjeitä yhdistää vain yksi sana; mylly. Tuomas Hannikainen on kuitenkin koonnut näistä kahdesta äärimmäisen erilaisesta ihmistuotoksesta teoksen, joka suuren suosion siivittämänä esitettiin nyt neljättä kertaa Urho Kekkosen Myllykirjeiden syntysijalla Tamminiemessä.
Hahmotettiinpa italialais-amerikkalaisen Gian Carlo Menottin Konsuli sitten musikaalimaiseksi oopperaksi tai oopperamaiseksi musikaaliksi, oli se lajityyppinsä menestyneimpiä uusia teoksia 50-luvun alussa. Ei ole vaikea ymmärtää miksi; kylmän sodan näyttämöllä avoimen poliittinen sekä korostavan ihmiskeskeinen kannanotto herätti vastakaikua, varsinkin kun ooppera taiteenmuotona tarjosi korkeakulttuurisen mahdollisuuden heittäytyä Hollywoodin melodraaman vietäväksi.
Coloratura