Amfion pro musica classica

Kaapo Ijas Jorma Panula -kapellimestarikilpailun semifinaaliin

VII Kansainvälisen Jorma Panula Kapellimestarikilpailun semifinalistit selvisivät tänään toisen alkuerän jälkeen.10 kapellimestaria kisasi tänään jatkopaikoista Vaasan kaupungintalolla. Heistä 6 selvitti tiensä jatkoon. Suomalaisista jatkossa on Kaapo Ijas ja suomalais-brittiläinen Ross Jamie Collins. Muut jatkoon menijät ovat Angus Webster (Englanti), Benjamin Schäfer (Saksa), Gaddiel Dombrowner (Ranska) ja Johannes Zahn (Saksa).

Torstai 15.11. Semifinaalin ohjelma:
Aaron Copland: El Salón México
Zoltán Kodály: Dances of Galánta
Richard Strauss: Till Eulenspiegel´s Merry Pranks

Torstain semifinaalissa kilpailijat esittävät kolmesta vaihtoehdosta ennalta valitsemansa teoksen. Klo 12.45 kuullaan lisäksi pianisti Jukka Nykäsen teosesittely semifinaalin ja finaalin teoksista.Yle striimaa semifinaalin suorana Yle Areenassa. Semifinaaliin on vapaa pääsy.

Katso semifinaali Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4585854

Kaksi suomalaista jatkoon Panula-kilpailussa

VII Kansainvälisen Jorma Panula Kapellimestarikilpailun ensimmäinen alkuerä pidettiin tänään Vaasan kaupungintalolla. Päivän aikana kilpaili yhteensä 20 kapellimestaria, joista 10 valittiin jatkoon keskiviikkona 14.11. käytävään toiseen alkuerään. Suomalaisista jatkoon pääsivät Ross Jamie Collins ja Kaapo Ijas. Lisäksi kilpailussa jatkavat Angus Webster, Ka Hou Fan, Benjamin Schäfer, Katharina Wincor, Gaddiel Dombrowner, Johannes Zahn, Ondrej Vrabec ja Carlos Ocaña Arroyo.

Huomenna keskiviikkona käytävässä toisessa alkuerässä kuullaan Kimmo Hakolan tilausteos IKH RED op. 98  ja Camille Saint-Saënsin sellokonsertto nro 1 a-molli solistinaan Leonardo Chiodo.

arvio: Richard Faltin – jatkuva Biedermeyer

Richard Faltin

Richard Faltin

Suomea onnisti todella 1800-luvulla, kun tänne saatiin Helsingin yliopiston musiikinopettajiksi ja pääkaupungin musiikkielämän johtoon kaksi saksalaista huippumuusikkoa, Friedrich (Fredrik) Pacius vuodesta 1835 vuoteen 1871 ja hänen jälkeensä Faltin 1871-1896. Heidän ansiostaan Suomen musiikkielämä kohosi jo tuolloin korkealle ammatilliselle tasolle. Musiikinhistoriamme orientoitui Saksaan enemmänn kuin muissa Pohjoismaissa. Vaikutus oli niin vahva, että kun Kaupunginorkesteri vieraili 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä, soittajia kiellettiin puhumasta lavalla keskenään, koska tällöin olisi käynyt ilmi, että he olivatkin saksalaisia.

Faltin sai oppinsa monissa musiikkiaineissa aikansa parhailta pedagogeilta Leipzigin konservatoriossa: Moschelesilta pianonsoitossa, Davidilta viulussa ja Moritz Hauptmannilta sävellyksessä. Viimemainittu merkittävä musiikinteoreetiko oli ollut myös Paciuksen opettaja. Kun Faltin saapui Viipurista Helsinkiin hän peri Paciuksen tehtävät mm. teatterikapellimestarina ja yliopistolla ja lisäksi toimi Nikolain kirkon urkurina. Säveltäjänä Faltinin pääteokset ovat uruille, hänen koraalikirjansahan tuntevat kaikki, sekä erilaisille vokaalikokoonpanoille. Valitettavasti koko joukko hänen sävellyksiään tuhoutui tulipalossa 1857. Silti on säilynyt juhlakantaatteja, mm. Aleksanteri II patsaan paljastuksen yhteydessä 1894 mistä uhkasi muodostua kulttuuriskandaali, kun ei päästy yksimielisyyteen, millä kielellä lauletaan. Hän oli myös intohimoinen wagneriaani, joka edusti Wagnerin perustamaa Patronatvereinia Suomessa. Hän oli yksi niistä kolmesta rohkeasta suomalaisesta, jotka osallistuivat Bayreuthin avajaisiin 1876. Faltin meni juttelemaan maestron kanssa ja kertoi, miten hänen musiikkiaan arvostettiin Pohjolassa. Tähän Wagner virkkoi: ”Minua ilahduttaa suuresti, että musiikkiani ihaillaan siellä ylhäällä. Mutta tulkaa nyt toki mieluummin tänne sitä kuuntelemaan!” Faltinista on olemassa erinomainen Karl Flodinin kirjoittama elämäkerta, jota voi suositella. Faltinin sukua vaikuttaa yhä Suomessa. Mm. hänen poikansa oli kirurgi, joka leikkasi Bobrikoffin attentaatin jälkeen.

Riikka Siltanen, itsekin Faltinin sukua, on omistautunut tämän muiston vaalimiselle. Hän on mezzosopraano ja laatii väitöskirjaa esi-isästään Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksella. hän oli myös koonnut Kansalliskirjastoon näyttelyn Faltinin elämästä ja työstä Suomessa. Nähtävillä on harvinaista kuvamateriaalia, valaisevia tekstejä ja ääninäytteitä jatkuvalta nauhalta (mm. Tapani Valsta soittaa tämän pianomusiikkia). Näyttely on avoinna 11.1.2019 saakka, joten siellä kannattaa ehdottomasti pistäytyä.

Siltanen oli myös koonnut Faltinia esittelevän konsertin Kansalliskirjaston rotunda -saliin torstai-iltana 8.11. Siinä esiintyi The Larks –niminen yhtye (mistä nimi?), jossa hän itse esitti lauluosuudet Lotta Pettinen-Diabyn pianon säestyksellä ja tukenaan viulisti Katri Mustonen ja alttoviulisti Anja Syvälähde. Yhtye muodosti hienosti tasapainotetun ensemblen. Oliko Faltin itse tehnyt nämä laulujen sovitukset tälle kokoonpanolle? Ei, mutta idea oli kerrassaan toimiva ja antoi konsertin soinnilliselle yleiskuvalle tukensa.

Faltinin musiikki on sinänsä taidokasta, sujuvaa ja liikuttavaakin tyylinsä puitteissa. Hänen ilmaisunsa on aina hillittyä, se on tarkoitwettu koteihin, ei suuriin saleihin. Siinä jatkuu se musiikillinen biedermeyer, jonka Pacius aloitti Helsingissä. Itse aisassa se ei ole koskaan päättynytkään, siitä todistavat elävät osakuntakuoromme ja jo pelkästään tämäkin viehättävä historiallinen musiikki-ilta. Laulut olivast enimmäkseen saksalaisten runoilijoiden teksteihin sellaisista aiheista kuin Erster Schnee…. Hevror, hervor, Ihr Blümlein alll… Trost erstrahlt aus jenen Friedenshöhen. Mutta mukana oli myös suomalaisten kansanlaulujen sovituksia kuten Hyljätyn valitus, Tuomi on virran reunalla. Niiden näkemys Suomesta on kyllä sangen saksalainen ja varhaisromanttinen. Faltinilla ei ole myöskään sitä ehdotonta melodisen keksinnän lahjaa, joka oli Karl Collanilla ja Paciuksella. Viimeinen esitetty teos Suomen rukous 1898 heijastaa sortokauden tunnelmaa ja näyttää selvästi millä puolella Faltin seisoi. Konsertti oli kaikin puolin tervetullut tapahtuma ja siitä kiitokset erityisesti sen ideoijalle Riikka Siltaselle. Odotamme hänen väitöstään.

— Eero Tarasti

 

 

 

Rosenborg-Gehrmans stipendium till tonsättaren Cecilia Damström

Cecilia Damström. Photo © Marthe Veian

Cecilia Damström. Photo © Marthe Veian

Rosenborg-Gehrmans stipendium till ung tonsättare utdelas i år till den finlandssvenska tonsättaren Cecilia Damström. Prissumman som är 40000 kr (c. 3900 €) delas ut i samband med en konsert med O/Modernt kammarorkester i Stockholm den 11 november.

Cecilia Damström är född i Helsingfors. Hon har studerat komposition vid Tammerfors yrkeshögskola och vid Musikhögskolan i Malmö under ledning av Hannu Pohjannoro och Luca Francesconi.

Cecilia har vunnit första pris i ett flertal kompositionstävlingar såsom International Vocal Espoo Choral Composition Competition, Majaoja-stiftelsens kompositionstävling, International Linköpings Studentsångare Composition Award, International Josef Dorfman Composition Competition samt priset ”Årets barnopera” på Finlands Aino-gala med hennes barnopera ”Dumma Kungen” 2018.

Hennes verk har spelats på festivaler såsom Tammerfors Biennalen (2010, 2012 och 2014), Summer Sounds Festival av Avanti! Chamber Orchestra, samt Kokonainen Festivalen i Tavastehus där hon verkar som composer in residence 2016-2020.

Damströms digra verkförteckning innehåller kammarmusik, vokal- och körmusik, orkesterverk samt tre kammaroperor. Hennes musik har framförts i Kanada, Tyskland, England, Holland, Spanien, Sverige, Danmark, Norge, Island och Tjeckien.

Hon har nyligen fått en beställning av Finska Nationaloperan för barnoperan ”Djurens planet” som har sitt uruppförande i mars 2019.

Hon medverkade i ”KVASTs” – Kvinnlig Anhopning av Svenska Tonsättare, 10-årsjubileum på Konserthuset i Stockholm med pianokvintetten ”Aino” som uruppfördes tidigare i år.


Inge och Einar Rosenborgs Stiftelse för svensk musik grundades 1950 och har som ändamål att genom Gehrmans Musikförlag, i vilket stiftelsen har 80 % av aktiekapitalet, verka för utgivning och framförande av värdefull svensk musik, samt att genom bidrag och stipendier stödja svenskt musikliv.

Gehrmans Musikförlag är sedan 1893 ett av de ledande musikförlagen i Norden tillsammans med dotterbolaget Fennica Gehrman i Finland. Gehrmans erbjuder musik och musikpedagogik av hög kvalitet genom samarbete med de främsta kreatörerna. Gehrmans vision är att bidra till ett dynamiskt musikliv som ger många fler människor rika upplevelser, utveckling och bildning och där de kreatörer som skapar dessa möjligheter har de bästa förutsättningar.

VII Kansainvälinen Jorma Panula -kapellimestarikilpailu alkaa tiistaina 13.11.

Jorma Panula

Jorma Panula

VII kansainvälinen Jorma Panula -kapellimestarikilpailu järjestetään Vaasan kaupungintalolla 13.–16.11.2018. Euroopan arvostetuimpiin kapellimestarikilpailuihin kuuluva Jorma Panula Kapellimestarikilpailu järjestetään jo seitsemättä kertaa. Neljä päivää kestävien kilpailujen aikana päästään seuraamaan useiden taitavien kapellimestarien työskentelyä lähietäisyydeltä. YLE televisioi kilpailun finaalin suorana lähetyksenä Yle Teema Fem -kanavalla.

Tänä vuonna kilpailuun saapui määräaikaan mennessä 145 hyväksyttyä ilmoittautumista, joista huolellisessa esikarsinnassa valittiin 20 kilpailijaa 11:stä Euroopan maasta sekä neljä kilpailijaa varasijoille. Näiden 20:n joukkoon pääsi kaksi Suomen edustajaa: Ross Jamie Collins ja Kaapo Ijas. Kaikkiaan kilpailuun tuli hyväksyttyjä hakemuksia 23 eri maasta. Eniten hakemuksia kilpailuun tuli Espanjasta (20), Suomesta (18), Italiasta (16), Saksasta (15), Ranskasta (14) ja Isosta-Britanniasta (14). Frantisek Macek ja Pierre-Antoine Marcais nousivat varasijoilta kilpailuun mukaan Anton Holmerin ja Dániel Erdélyin jäätyä kilpailusta pois. Kilpailussa jaettavista palkinnoista ensimmäinen palkinto on 11 000 euroa, toinen palkinto 8 000 euroa ja kolmas palkinto 6 000 euroa.

Kilpailun järjestäjänä toimii Viljo ja Maire Vuorion Säätiö yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa. Kolmen vuoden välein järjestettävän kisan taiteellisena johtajana ja puheenjohtajana on toiminut kilpailun historian alusta asti akateemikko Jorma Panula. Tämänkertaisen kilpailun tuomaristoon kuuluvat kapellimestarit Ralf Gothóni (Suomi), Eva Ollikainen (Suomi), Ole Kristian Ruud (Norja) ja Josep Caballé Domenech (Espanja). Lisäksi tuomaristoon kuuluvat Vaasan kaupunginorkesterin ja Jyväskylä Sinfonian muusikkoedustajat. Kilpailun orkestereina toimivat yhteistyössä Vaasan kaupunginorkesteri ja Jyväskylä Sinfonia.

Yleisö on tervetullut seuraamaan kilpailua kaikissa sen vaiheissa. Ensimmäisiin alkueriin ti 13.11. sekä semifinaaliin to 15.11. yleisöllä on vapaa pääsy. Keskiviikkona 14.11. toisessa alkuerässä kuullaan säveltäjä Kimmo Hakolan kilpailua varten sävelletty tilausteos IKH RED op. 98 sekä Camille Saint-Saënsin Sellokonsertto nro 1, jossa solistina on Turun XIII sellokilpailun voittaja ja lokakuussa järjestetyssä VI Kansainvälisessä Paulon sellokilpailussa neljänneksi sijoittunut suomalainen sellisti Leonardo Chiodo. Nelipäiväinen kapellimestarikilpailu huipentuu Vaasan kaupungintalolla 16.11. kolmen finalistin johtamaan konserttiin. YLE televisioi kilpailun finaalin suorana lähetyksenä Yle Teema Fem -kanavalla ja lisäksi semifinaali ja finaali striimataan suorana Areenassa.

Kilpailuun valitut:
Carlos Ocana Arroyo (Espanja)
Stefan Bone (Saksa)
Ross Jamie Collins (Suomi / Englanti)
Diogo Manuel Almeida Costa (Portugali)
Jonas Ehrler (Sveitsi)
Gaddiel Dombrowner (Ranska)
Ka Hou Fan (Portugali)
Kaapo Ijas (Suomi)
Ales Kománek (Tšekki)
Piero Lombardi Iglesias (Espanja / Italia)
Virginia Martinez (Espanja)
Dimas Ruiz Santos (Espanja)
Antonin Rey (Ranska)
Benjamin Schäfer (Saksa)
Ondrej Vrabec (Tšekki)
Angus Webster (Englanti)
Katharina Wincor (Itävalta)
Johannes Zahn (Saksa)
Frantisek Macek (Tšekki)
Pierre-Antoine Marcais (Ranska)

2 varasijaa:
Markus Luomala (Suomi)
Fergus McAlpine (Englanti)