Suomalainen klassinen musiikki romahtamaisillaan?

Musiikkitalon pienoismalli. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Musiikkitalon pienoismalli. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

“Faktat osoittavat, että klassisen musiikin taso Suomessa ei jatku hyvänä”, kertoo MTV3:n uutiset. Reportaasissa haastateltavista esimerkiksi Jukka-Pekka Saraste tuo esiin seikan, että koesoitoissa yhä useammat paikat annetaan ulkomaalaisille hakijoille. Lisäksi virkoja on täyttämättä, koska riittävän hyviä hakijoita ei ole saatu. Samaa kertoo myös Radion sinfoniaorkesterin intendentti Tuula Sarotie, joka täsmentää, että puhaltajien tilanne on tässä suhteessa ongelmallisempi.

Kaikki pedagogit tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että klassisen musiikin arvostus on vähentynyt muiden harrasteiden ristipaineessa. Soittaminen tai laulaminen on vain yksi monista riennoista, joita saattaa viikoittain olla neljä–viisikin. Fagotisti, Sibelius-Akatemian lehtori Jussi Särkkä pitää keskeisinä ongelmina taideaineiden opetuksen marginaalisuutta peruskouluissa sekä kotien vähäistä tukea nuorten kannustamisessa pitkäjänteiseen työskentelyyn.

Toisaalla Ylen uutiset raportoi kulttuurialan koulutuksen ylitarjonnasta. Vuonna 2002 musiikkialan työryhmä esitti opetusministeriölle koulutuksen vähentämistä; sen sijaan koulutuspaikkoja on jopa lisätty. Pitkänmatkan juoksun intohimoisena harrastajanakin tunnettu Jussi Särkkä vertaa kuitenkin musiikin ja urheilun pyramidimallia: molemmissa huippulahjakkuuksia löytyy sitä kautta, että pohja on riittävän lavea ja harrastajia paljon.

Kommentit
  1. paatoimittaja
    Pääkäyttäjä

    Taideammattilaisten, siis myös muusikoiden, työttömyys on noussut huolestuttavan korkeaksi. Viime vuonna taidealan työttömiä oli 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli vuonna 2009 yhteensä 4 270 henkilöä, kertoo Helsingin Sanomat.

    Vaikka tilastoissa näkyykin työttömyysturvan laajeneminen viime vuoden alun lakimuutoksen myötä, on myös ylikoulutusta syyttäminen: 2000-luvun alussa taidealojen koulutuspaikkojen määrä kasvoi huomattavasti enemmän kuin muiden alojen koulutus. Myöhemmin koulutusta on vähennetty, muttei tarpeeksi, sanoo opetusministeri Henna Virkkunen.

    Lähetetty 26.2.2010 9:52 #
  2. paatoimittaja
    Pääkäyttäjä

    Intendenttien ja muun hallintohenkilökunnan mielestä orkesterien alttoviulun äänenjohtajien ja fagotistien paikat on kaikista vaikeimmat täyttää, käy ilmi Ulla Pohjannoron ja Mirka Pesosen tuoreesta Orkesterimuusikot ja orkestereiden toimintaympäristöt 2008 -selvityksestä. Hyviä huilisteja ja sellon äänenjohtajia sen sijaan löytyy kohtalaisen vaivattomasti.

    Lähetetty 1.5.2010 19:07 #
  3. paatoimittaja
    Pääkäyttäjä

    Helsingin Sanomat kirjoittaa taas taide- ja kulttuurialan ylikoulutuksesta: kahdeksan vuotta sitten Suomessa oli 60 700 alan koulutuksen saanutta. Vuonna 2008 heitä oli 40 prosenttia enemmän eli 85 000, minkä seurauksena joka kymmenes alaa opiskellut on työtön tai tekee työtä, joka suoranaisesti ei vastaa koulutusta.

    Lähetetty 15.8.2010 12:02 #
  4. paatoimittaja
    Pääkäyttäjä

    "Maailmalla tiedetään, että osaa se suomalainen muutakin kuin läiskiä kiekkoa"; nimimerkki Dora E käyttää Ylen kulttuuriuutisten sivuilla osuvan puheenvuoron kommentissaan Kaija Saariahon minihaastatteluun, jossa tämä arvostelee päättäjiä lyhytnäköisyydestä kulttuurin määrärahoja pienennettäessä. "Yhteiskunta yksipuolistuu ja köyhtyy pahanpäiväisesti, jos arvoa annetaan vain sille mikä kiinnostaa massoja", Dora E jatkaa.

    Lähetetty 9.9.2010 11:03 #
  5. lgrohn
    Jäsen

    Taidemusiikki "yksipuolistuu" puolestaan kun 99% yle1:n ja konserttien tarjonnasta on museomusiikkia.

    Lähetetty 9.9.2010 16:10 #

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautumisen jälkeen.

 


Yhteistyössä
Helsingin yliopisto: musiikkitiede ja musiikkiseuraNaantalin musiikkijuhlatPro Musica SäätiöSavonlinnan MusiikkiakatemiaWihurin rahasto