Säveltäjä Lars Petter Hagenin kuratoimat Pohjoismaiset musiikkipäivät ensi vuonna Oslossa ovat jo etukäteen herättäneet säveltäjäpiireissä paljon keskustelua paitsi teemoiltaan, myös tulossa olevilla ohjelmistovalinnoillaan. Festivaalin ”Call for scores” kuuluu mm. seuraavasti:
”THE FOLLOWING TOPICS, AMONG OTHER THINGS, WILL BE MUSICALLY INVESTIGATED
* The abandoned avant-garde. Works by composers that have left an avant-garde musical expression – for one reason or another. You may send in examples of two different styles to illustrate this situation.
* The Protestant Ethic and the Spirit of Capitalism. Critical perspectives on discipline, modesty and devoutness in Nordic music.”
http://www.happynordicmusicdays.no
http://www.happynordicmusicdays.no/index2.html
Pohjoismaisten musiikkipäivien suhteen usein puhututtanut kysymys on ollut miksi joku haluaisi tulla kuuntelemaan vain ja ainoastaan pohjoismaista musiikkia. Pahimmillaan ko. festivaalin ohjelma voisi olla (en sano, että näin on ollut) tasa-arvoisten ja demokraattisten maiden demokraattisesti valittua konsensushenkistä musiikkia.
Lars Petter Hagen tarttuu minusta onnistuneesti sellaisiin aiheisiin, joiden kautta kenties voi nähdä pohjoismaisen musiikin uudesta näkökulmasta. Samasta syystä viime lokakuun alussa Helsingissä pidetyt Pohjoismaiset musiikkipäivät, joiden taiteellisena johtajana toimi säveltäjä Markus Fagerudd, keskittyivät pohjoismaisen musiikkiteatterin tarkasteluun.
Sitä paitsi Hagenin festivaalin linja tarjoaa pidemmällä aikavälillä mahdollisuuden oikeaan demokraattisuuteen; mikäli taatttaisiin peräkkäisten festivaalien erilaisuus, esimerkiksi riittävän erilaisen maun omaavilla taiteellisilla johtajilla, muutaman vuoden perspektiivillä kuultaisiin kenties entistä suurempi määrä erilaista pohjoismaista musiikkia. Varmasti syntyisi myös vastareaktioita eri vuoden festareiden välille, mikä terävöittäisi festivaalin profiilia.
Olisinko itse samaa mieltä Hagenin kanssa tai tietyn position ottaminen esimerkiksi modernismin suhteen ovat niin ollen tässä asiassa festivaalin kannalta vähemmän tärkeitä kysymyksiä.