Amfion pro musica classica

Onko musiikilla kotimaata? Universaaliuden haaste Sibeliuksesta Saariahoon

Etusivu Foorumit Jutut Onko musiikilla kotimaata? Universaaliuden haaste Sibeliuksesta Saariahoon

Esillä 11 viestiä, 1 - 11 (kaikkiaan 11)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #17980
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Rohkenen väittää, ettei musiikissa ole muuta universaalisuutta, että se välittyy korvien kautta.

    #18639

    Rohkenisin väittää että korvien välissä (ehkä jopa sydämenkin alueella:-) saattaa olla universaalisuutta, joka saattaa ilmetä mm. musiikissa – mikäli asian ymmärtää.

    #18640
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Ettäkä vaikkapa abot nauttisivat länsimaisesta musiikista ilman kulttuurista ohjelmointia ?

    #18641

    Ja etteivät muka nauttisi, jos saisivat mahdollisuuden?! Kuulin kerran jopa erään hevirokkarin kolahtaneen ihmettelemään liedlaulajan äänen kauneutta!!
    Mutta ettäkö ihminen oppisi vaikkapa Suomen kielen ilman puhetaitoista ympäristöä? Tuskinpa. Ja silti puhetaitokin on pelkkä ilmaisuväline jopa universaalisillekin ajatuksille – tietenkin heille, joilla näitä ajatuksia on.

    #18642
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Jos vaatimuksena on ohjelmointi/oppiminen, ei voida puhua universaalisuudesta.

    #18643

    Vaatimuksena ei ole ohjelmointi/oppiminen, joten voidaan puhua universaalisuudesta.
    Puhetaito ei ohjelmoi ajatuksia, mutta mahdollistaa niiden tiedostamisen ja välittämisen. Ajattelu on elämänkokemisen algebraa siinä kuin kokemisesta puhuminen on matematiikkaa. Musikaalisuus saattaa paljastaa jopa asioita, jotka synnyttävät ajatuksia;). Emmeköhän silloin saavu alueelle joka on enemmän kuin ympäristön tyhjään ihmiskoneeseen ohjelmoima käyttöjärjestelmä ja softa.

    #18644
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Tarkoitan kulttuurista ohjelmointia. Universaalisuutta ei ole.

    #18645
    helmer
    Jäsen

    Universalisuus voidaan nähdä myös kulttuurisen sidonnaisuuden takana olevina arvoina, joihin kulttuurin muodot viittaavat; samalla tavoin kuin käsitteet viittaavat merkityksiin sanojen takana. Universaalisuus on mahdollisuus, joka voi toteutua, kun kontakti alueeseen syntyy (esim. länsimaalainen päättää tutustua Intian musiikkiin). Tämä toteutuu täysimittaisena Kauko-idän intensiivisessä suuntautumisessa länsimaiseen klassiseen musiikkiin. Osaltaan se todistaa, että eri musiikkikulttuurit ovat toistensa sukulaisia, saman tarpeen ja kyvyn ilmenemiä.

    Se miten pitkälle toisen tradition merkityksiin kuulija ulottuu, on subjektiivista. Pulssin ja tonaalisen melodian yhteiskieli avaa musikaaliselle ihmiselle eksoottisten muusikoiden tarkoitukset; tämä on moneen kertaan todettu erilaisissa yhteisproduktioissa. Musiikin arvot eivät ole sopimuksia; eri musiikkikulttuurit eivät ole eri kieliä, vaan saman kielen murteita.

    #18646
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Ei musiikki siitä universaalisemmaksi muutu, jos on mahdollista ohjelmoida ihmisiä pitämään toisen kulttuurin musiikista. Suurin osa maailman musiikista ei ole tonaalista.

    #18647
    hermes
    Jäsen

    Käytän sanaa tonaalisuus laajassa merkityksessä tarkoittaen sävelten välisiä jännitteitä, jotka tavalla tai toisella pohjaavat yksinkertaisten lukusuhteiden primäärisyyteen, eli yläsävelsarjaan. Tällaistä tonaliteettia aiheuttavat kautta maailman myös yksinkertaiset soittimet. Nähdäkseni atonaalisuus on maailmanmusiikissa harvinainen poikkeus; indonesialaista slendro-asteikkoa voi pitää atonaalisena, mutta mitkä ovat muut maaimanmusiikin muodot, jotka eivät tunne tonaalisuudelle tyypillistä intervallien hierarkiaa?

    Mielestäni ei ole kysymys ohjelmoinnista, jos oman perinteen pohjalta huomaa ymmärtävänsä pentatoniikkaa tai intialaista musiikkia. Se on todiste musiikin universaalisuudesta.

    #18648
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Minulla on vaikutelma, että muusikkopiireissä asioita katsotaan aina länsimaisen musiikin silmälasien läpi. Otetaan esimerkiksi vaikka nettikurssin ”viritysjärjestelmät”:

    http://www.uta.fi/mute/vir01.htm

    Tässä jo hieman laajempi näkemys:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Musical_tuning#Other_scale_systems

    Rohkenen epäillä, ettei tonaalisuus/atonaalisuus ole oikea tapa luokitella perinteisiä musiikkeja eri puolilla maailmaa. Slendron suosio länsimaissa voi johtua siitä, että on lähellä länsimaisia näkemyksiä. Intialaisissa musiikeissa lienee rytmi se tärkein osa ja se plus intrumenttien hurma viehättää monia.

    Edelleenkin jään kaipaamaan konkretiaa väitteelle, että musiikissa olisi jotain universaalia.

Esillä 11 viestiä, 1 - 11 (kaikkiaan 11)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.