Amfion pro musica classica

Kehuja sateli Kriikulle ja Lindbergille New Yorkissa

Etusivu Foorumit Uutiset Kehuja sateli Kriikulle ja Lindbergille New Yorkissa

Esillä 10 viestiä, 1 - 10 (kaikkiaan 10)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #18015

    Käydessäni pari viikkoa sitten New Yorkissa eräs muusikko kutsui sikäläisen Timesia ”Suomi-faniklubin lehdeksi”. Mikäs siinä: emmeköhän lue kernaasti saavutuksistamme suuressa maailmassa. Nyt Steve Smith kehuu Juilliard-oppilaitoksen uuden musiikin yhtyettä Axiom konsertillisesta Lindbergin ja Saariahon musiikkia. Arviossaan Smith mainitsee edelleen voimissaan olevan Korvat auki -yhdistyksen, ja jatkaa: Saariahon Lichtbogenin tulkinta oli ”lumoava”, Lindbergin leikkisän klarinettikvinteton soittajat ”tarkkoja”, ”energisiä” ja ”vakuuttavia”. ”Riemuntäyteisen illan” päätti Lindbergin ”iloisesti meluava” Engine.

    #18728

    Tunnettu Suomen-ystävä on myös laatulehti The New Yorkerin Alex Ross, jonka mainio kirja The rest is noise käsittelee 1900-luvun musiikkia kulttuurihistorian näkökulmasta.

    Ross raportoi blogissaan New Yorkin filharmonikkojen tulevan kauden ohjelmasta, ja innostuu erityisesti Lindbergin ”mestarillisen nuoruudenteoksen” Kraftin ensiesityksestä kaupungissa: ”an avant-garde tour-de-force with an almost flamboyant theatrical component”.

    Musiikillinen johtaja Alan Gilbert aikoo lähitulevaisuudessa johtaa muitakin esitystilaa luovasti käyttäviä teoksia, kuten Stockhausenia ja Boulezia. Luonnollisesti ohjelmassa on myös runsaasti Brahmsia (pianokonsertot Yefim Bronfmanin ja Radu Lupun esittäminä, viulukonserton solistina Pinchas Zukerman), Mahleria (sinfoniat 4, 5 ja 6) ja Mozartia (Anne-Sophie Mutter soittaa viulukonsertot 1 ja 3).

    #18729
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Nainen voi olla sensuelli, mutta mittä tarkoittaa Kriikun ”sensuelli spontaanisuus”?

    #18730

    Hyvä lgrohn,
    tällaiset retoristyyppiset kysymykset voivat tietysti jossain yhteydessä olla paikallaan.
    Mutta päätoimittajana olen sitä mieltä, että Amfion-sivusto kuormittuu nyt turhan paljon tällaisista ilmaan heitetyistä ajatuksista, jotka eivät edistä keskustelua. Toivoisin, että uusien heittojen sijaan vastaisit huolellisesti sinulle hiljattain osoitettuihin asiallisiin kysymyksiin, mikäli haluat jatkossakin osallistua ajatustenvaihtoon sivustollamme.

    terveisin
    Juho Laitinen

    #18731
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Ei kysymys ollut mitenkään retorinen. Ovatko tuollaiset merkityksettömät sanayhdistelmät jotenkin vastaasanomattomia ja suositeltavia vai oliko kyseessä vain päätoimittajan käännösvirhe.

    Kysymykset? Edelleenkin minulle on epäselvää ainakin toinen näistä teoksista, joihin tuossa ”asiallisten kysymyksien” blogissa viitattiin:

    ”jossa esitettiin suomalaisittain uudistushakuisena pidettävää nykymusiikkia, Sampo Haapamäkeä ja Jukka Tiensuuta. Hämmästyin, kun suomalaisteokset vaikuttivatkin korvissani nyt yllättävän perinteisesti lyyris-ekspressionistisilta (”niin suomalaisilta!”), vaikka niiden korkean taiteellisen arvon toki ymmärsinkin ja niistä kovasti pidin. ”

    #18732
    Jarkko Hartikainen
    Osallistuja

    Sensuelli-sanaa ei kai pidetä sivistyssanana, mutta sen tyypillinen synonyymi (samaa tarkoittava sana) on ’aistillinen’. Mieskin voi olla aistillinen, kun löytää sen oman juttunsa ja karistaa estonsa. Aistillisuutensa löytämistä pidetäänkin yleisesti positiivisena, elämänmyönteisyyttä ja yleistä positiivisuutta kasvattavana asiana. Eli ’sensuelli spontaanisuus’ voitaisiin sanoa tämän uutisen tarkoittamassa merkityksessä toisin vaikkapa muodossa ’aistillinen vaistomaisuus’. (Lähde: Suomen kielen perussanakirja, kolmas osa S-Ö, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 55, 1994.) Ihmisen perusaisteja ovat makuaisti, hajuaisti, näköaisti, kuuloaisti, tuntoaisti, tasapainoaisti ja sisätuntemusaisti. Puhekielisiä kehotuksia käyttää aistejaan ovat esim. ”haistapa tätä!” ja ”korvat auki!”.

    Yllä olevaan lgrohnin kysymykseen on muuten vastattu mainitussa viestiketjussa käytännössä niin, että tarkka vastaus (teoksien nimet) ei ole oleellinen esitetylle pointille, joten tieto on jo senkin takia jätetty jutusta pois. Kommentoija lgrohn siis takertuu kiusallaan yksityiskohtaan, joka ei ole relevantti, kuten tämänkin artikkelin kohdalla. (Ihan varmaksi en konsertissa kuultujen Tiensuun kappaleiden nimiä edes muista, eikä netistä löydy tietääkseni sivua, jolta asian voisi lgrohn vaikka itsekin helposti tarkistaa.)

    Samaa mieltä päätoimittajan kanssa. Perustelukyvyttömän ihmisen argumentointi on yhtä tyhjän kanssa, ja rinnastuu mielestäni häiriköintiin.

    #18733
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Tuostahan voisi vetää johtopäätöksen, että kirjoittajan mielestä kaikki Haapamäen tai Tiensuun teokset ovat sitä samaa toistoa (”perinteisesti lyyris-ekspressionistia”), ei väliä teoksilla. Luulisi heidän jopa loukkaantuvat tuollaisesta tyypittelystä.

    Tuo kommetti argumentoinnista viimeistään osoittaa, että ”Korvat auki” häpäisee perinteitä.

    #18734
    Jarkko Hartikainen
    Osallistuja

    A: ”Musiikkisi kuulosti minusta erilaiselta oltuani kaksi viikkoa Darmstadtissa ja kuultuani siellä ihan älyttömän paljon sävellyksiä. Kappaleesi kuulosti nimittäin suoraan lentokentältä konserttiin tultuani tutun suomalaiselta ja melko perinteisen lyyris-ekspressionistiselta.” B: ”Loukkaannun verisesti!”. (Vai, B: ”Mitä siellä Darmstadtissa sitten oikein soitettiin?” Tämähän lgrohnia ei kiinnostanut, vaikka juuri tämä oli tuon pätkän pointtina. Tämän enempää en halua rautalangasta vääntää, etteivät jotkut kuvittele minun ala-arvioivan tämän Amfionin lukijoita.)

    Hyvä lgrohn: ei nyt vaan kertakaikkiaan voi vain väittää koko ajan samaa, jos ei perustele / todista väitteitään. Kuten päätoimittaja ohjeistikin, soisi keskustelua käytävän siellä, minne aihe kuuluu – rästissä lgrohnilla on perustelemattomia väitteitä ylläolevien lisäksi jo melkoisesti. Raukkamaista huudella kärjistyksiä ilman mitään asiasisältöä.

    Itse palaan TÄMÄN keskustelun aiheeseen, jotta ainakaan minua ei täältä potkita pois. Tuli nimittäin mieleen, sallittakoon pieni kärjistys:

    ”Around 1980 [Lindberg and Saariaho] helped to establish the Ears Open Society to foster awareness and appreciation of modern music in Finland.” -NY Times http://www.nytimes.com/2010/02/17/arts/music/17axiom.html?ref=music

    Hienoa, että meille perintönä ja tuoreutumisen ideologialtaan (sääntöineen) vaalittavaksi jätetty yhdistys mainitaan New York Timesissa sanamuodoin, jotka eivät elättele helppoa nostalgiaa tai muuta pluskvamperfekti-ajattelua edelleen toimivasta yhteisöstä. Tästä ei ole pitkä matka siihen, että valveutuneet kansainväliset toimittajat haluavat ottaa selville, mitä yhdistyksessä tänään kuullaan, ”what’s next?”. Tietoyhteiskunnan madaltamat esteet kevyesti ylittämällä (MySpace, YouTube jne.) he tuntevatkin nykyisen Korvat auki -polven musiikin kirjoa pian jo kotimaisia toimittajiamme paremmin (ei niin, että tämä olisi kummoinenkaan saavutus: itse laskin, että musiikkiani on jo nyt arvioitu julkisuudessa laajemmin muilla kuin kotimaisilla kielillämme). Muistettakoon taannoinen juttu Hesarissa, jossa sinänsä aiheellisesti ehdotettiin kourallinen ”nuoria” (kolmi-nelikymppisiä) säveltäjiä, joilta orkesterit voisivat tilata musiikkia: yksi heistä ei ole ollut alalla kohta vuosikymmeneen!

    #18735

    ”Musiikillisesti, Suomi on aika kuuma paikka tällä hetkellä”, jatkaa samasta aiheesta New York Timesin Allan Kozinn, joka arvioi Finnish Voices -minifestivaalia Lincoln Centerissä. ”Joskus aiemmin ei-spesialistit aloittivat ja lopettivat listansa suurista suomalaisista säveltäjistä Sibeliukseen, tänään Einojuhani Rautavaara, Magnus Lindberg ja Kaija Saariaho luovat musiikkia kekseliäimmästä ja mukaansatempaavimmasta päästä missään.”

    Kehuja saavat tällä kertaa muiden muassa sopraano Sirkka Lampimäki ja Uusi Helsinki -kvartetti.

    #18736
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Mutta linkeiksi pääsivät vain Vänskä, Salonen ja Mustonen…

Esillä 10 viestiä, 1 - 10 (kaikkiaan 10)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.