Vastaa aiheeseen: Harhaoppinen autenttisuus

Ihan lyhyesti tästä Rattlen Mahler levytyksestä: käänteissä on tukku parillisisa rakenteita joihin Mahler ei ole merkinnyt eri dynamiikkaa; tästä huolimatta Rattle luo niille eroja dynaamisella asteikolla, kuin myös pienillä tempomuutoksilla. Rattle poimii niin ikään esille eleitä kudoksen kätköstä antamalla niille tilaa dynaamisella vaihtelulla. Rattlen dynaaminen asteikko ei tunnu elävän sovittua järjestelmää tai soittimien totuttua skaalaa vaan vaihtelee tilanteen mukaan. Tämähän on siis vain ja ainoastaan mainiota, mutta millaista partituurisuskollisuutta se on. Sanoisin sitä tulkinnaksi kuten puheessa; sanapaino tai sävy voi kääntää vain kirjoittamisen perusteella luulluun merkityksen. Käytän usein esimerkkinä foneeminjonoa ”kypsä”. Tämä voi määrittä monia asioita, hyviä tai huonoja, oivia tai jopa vastenemielisiä, ääntämisen väristä ja ympäristöstä riippuen. Kun kirjoitan ”todella kypsästä” tulkinnasta, et voi päätellä, olinko tulkinnasta mielissäni. Jos kuulisit minun sen sanovan, voisit sen kenties päätellä. Tällaista uudenlaista päättelyä on Rattlen Mahler-tulkinnassa kosolti.