Vastaa aiheeseen: Sibelius-Akatemia uuden Musiikkitalon myötä suomalaisen taidemusiikin pelastajaksi?

”Radion kulttuuriuutiset / Katri Henriksson
Sibelius-Akatemian keskeneräisistä tulevaisuussuunnitelmista on kohistu myös julkisuudessa. Pelkoa on aiheuttanut se, että säästöt söisivät yksilöopetusta. Rehtori Djupsjöbacka vakuuttaa, että koulutuksen taso halutaan pitää korkeana. Hänen mukaansa maailmalla keskustellaan siitä, miten perinteinen musiikkikoulutus voitaisiin uudistaa vastaamaan nykyaikaisia oppimisnäkemyksiä.

– Emme halua väheksyä henkilökohtaisen opetuksen merkitystä. Se on ja pysyy kivijalkana, mutta rinnalle on otettava muitakin tapoja oppia. Tiimityöskentely, ryhmäopetus, opiskelijan mahdollisuus opiskella samanaikaisesti usealla opettajalla, uuden teknologian mahdollisuudet ja vertaisopiskelu, rehtori listaa erilaisia menetelmiä.”
———-

Tässä on malliesimerkki muotisanojen ontosta käytöstä. ”Tiimityöskentely, ryhmäopetus, opiskelijan mahdollisuus opiskella samanaikaisesti usealla opettajalla, uuden teknologian mahdollisuudet ja vertaisopiskelu”, kaikki tämä on ollut käytössä jo vuosisatoja; uusi teknologiakin kunkin aikakauden lähtökohdista. Luokkatunteja pitävät useimmat vakituiset opettajat, vaikka eivät ole tulleet nimittäneeksi sitä tiimityöskentelyksi. Oppilaat ovat kautta aikojen keskustelleet keskenään ymmärtämättä harrastavansa vertaisopetusta, samoin kuin käyneet muilla opettajilla (nykyinen mestarikurssien määrä on tehnyt käytännöstä säännön).

Yksikään ”nykyaikaista oppimisnäkemystä” vastaava keino ei ole uusi, vaan moneen kertaan koeteltu ja jatkuvasti käytössä. Mikään ei kuitenkaan korvaa opettajan ohjaamaa ja kontrolloimaa harjoittelua, oikotietä ei ole. Ja juuri tätä ”kivijalkaa” ollaan nyt taloudellisista syistä murentamassa.

Ja mikä mahtaa olla tuo ”nykyaikainen oppimisnäkemys”, josta ”maailmalla keskustellaan”? Byrokraatit keksivät vanhoille käytännöille uusia nimiä ja kuvittelevat puhuvansa uusista asioista, koska eivät ilmeisesti tunne vanhoja.