Vastaa aiheeseen: Huippumuusikko kiikissä hömppään

Sama kirjoitus löytyi Uuden Suomen blogeista nimellä Lauri Gröhn, joten minulla on kunnia esitellä:

”Lauri Gröhn
Nauvolainen metasäveltäjä ja yrittäjä, jonka kehittämä sovelma muuttaa minkä tahansa valokuvan kauniiksi musiikiksi muutamassa sekunnissa ja jonka kakkosstudio on runsaat 4 vuotta ollut Innopolissa Espoossa.”

Ehkäpä eh26:n tekstin lukeminen olisi ollut hyödyllistä Gröhnille ennen vastaamista. Nyt hän ohittaa painavat teesit ja vastaväitteet ja ainoastaan toistaa jo sanomaansa. Gothonin selkeän metaforan musiikin ja kielen yhteydestä hän yrittää kuitata ylimielisellä puuskahduksella: ”Absoluutista roskaa musiikin filosofian kannalta”.

Miten niin? Näin sanoessaan Gröhn pyrkii asettumaan auktoriteetiksi ja vaatii meitä luottamaan omaan arvostelukykyynsä. Onko musiikin filosofia, kuten muukin tiede Gröhnin mukaan, tiensä päässä; kirjoihin vietyjen lopullisten totuuksien kokoelma, jonka nimissä voidaan mitätöidä kaikki se, minkä muusikot vuosisatojen aikana ovat luoneet ja käytännössä todeksi eläneet? Filosofia on yritys määritellä tuota ilmiötä ja nyt Lauri Gröhn mittaa määritelmillä todellisuutta – hänelle se mikä ei noihin selitysyrityksiin (tai ennemmin hänen tulkintoihinsa) mahdu, on hömppää.

Jos joku on hömppää, niin tuo kahden eri aistialueen yhdistäminen, jonka Gröhn ylpeänä esittelee metasäveltämisenä: siis valokuvasta muutamassa sekunnissa kaunista musiikkia! Siinä korahtelee viimeisillään Darmstadtin koulukunnan 60 vuoden takainen, tieteisuskoon perustuva metodi, josta maailma on onneksi jo lähes selviytynyt Gröhnin tapaisista reliikeistä huolimatta.

Pakkomielteinen kiinnittyminen musiikin jo ohitettuun harharetkeen selittänee osittain sitä uskomatonta arroganssia, jolla ”metasäveltäjämme” katsoo voivansa mitätöidä Gothonin näkemykset. Kaikki osoittaa, ettei hänellä ole käsittelemästään asiasta vähäisintäkään ymmärrystä.