Monthly Archives: syyskuu 2012

III Kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun tulokset julkistettiin torstai-iltana Helsingin Musiikkitalossa. Kilpailun 25 000 € pääpalkinnon voitti venäläinen Sergei Redkin (s. 1991). Toiseksi ylsi ukrainalainen Denis Ždanov (s. 1988) ja kolmannen palkinnon sekä erityispalkinnon parhaasta Matthew Whittallin säveltämän kilpailun tilausteoksen esityksestä vei kiinalainen Gehui Xu (s. 1991). Muut finalistit olivat japanilainen Shinnosuke Inugai (s. 1982), puolalainen Oskar Jezior (s. 1985) ja suomalainen Johannes Piirto (s. 1993).

Lisäksi välierävaiheen jälkeen karsiutuneelle Visa Sippolalle (s. 1993) myönnettiin Taneli Kuusiston rahaston palkinto parhaan suomalaisteoksen esityksestä.

Helsingin kaupunginorkesterin tuore levytys säveltäjä Einojuhani Rautavaaran teoksista on voittanut maailman arvostetuimpiin musiikkipalkintoihin lukeutuvan Gramophone-palkinnon. Brittiläislehden myöntämä palkinto vuoden parhaasta nykymusiikkilevystä julkistettiin tänä iltana Lontoossa.

Suomalaisen Ondine-yhtiön julkaisu sisältää maailman ensilevytyksinä Rautavaaran teokset Towards the Horizon (2008–09), Incantations (2008) ja Modificata (1957). Ensinmainitun teoksen sellosolistina on sellotaiteilija Truls Mørk, Incantations-lyömäsoitinkonserton solistina taas Colin Currie. Kapellimestarina levyllä toimii Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestari John Storgårds.

Nykymusiikin Gramophone Awards -finaalikolmikossa oli vahva pohjoismaalaisedustus: HKO:n levyn lisäksi palkinnosta taistelivat Stavangerin sinfoniaorkesterin, Peter Herresthalin ja Rolf Guptan levytys Per Nørgårdin viulukonsertoista (BIS) sekä Radion sinfoniaorkesterin, Kari Kriikun, Anu Komsin ja Sakari Oramon levytys Kaija Saariahon teoksista (Ondine).

Lue Amfionin Auli Särkiön huhtikuinen arvio voittajalevystä täällä.

Levy on kuunneltavissa myös Spotifyssa:

Mikä tekee ns. ’klassisesta’ musiikista niin kestävästi suosittua globaalisti? Miljoonat ihmiset paitsi kuluttavat sitä, myös opiskelevat musiikkikouluissa, konservatorioissa ja yliopistoissa Venezuelasta ja Kiinasta aina Afrikkaan asti, puhumattakaan tietenkin Euroopasta ja Yhdysvalloista, läpi vuosisatojen. Vaikka musiikki pureutuu sanojen ulkopuolelle meneviin, intiimeimpiin tunteisiimme, on sen tutkiminen toistaiseksi osoittautunut lähes mahdottomaksi haasteeksi ihmistieteille.

Helsingin yliopiston musiikkitieteen professorin, maailman johtaviin semiootikoihin kuuluvan Eero Tarastin uusi kirja Semiotics of Classical Music (De Gryuter Mouton, 2012) analysoi uudella, Tarastin itsensä kehittelemällä ’eksistentiaalisella semiotiikalla’ rakastetuimpien säveltäjien, kuten Mozartin, Beethovenin, Schumannin, Brahmsin, Wagnerin ja Sibeliuksen musiikkia. Kirjassa on myös oma lukunsa slaavilaisen musiikin merkityksien analysoinnista. Kirjoittaja toivoo, että kirja avaa merkkejä ja merkityksiä tutkivan tuoreen tieteenalan, semiotiikan, avulla klassisen musiikin vaikutustekijöitä paitsi tutkijoille, myös muusikoille ja musiikinharrastajille. Keskeisten termien selitykset lopussaan sisältävä kirja ei edellytä pohjatietoja semiotiikassa tai klassisessa musiikissa.