| Aihe | |
|---|---|
| Suomalainen klassinen musiikki romahtamaisillaan? | 3 viikkoa |
| Reportaasi: Lontoon sointeja | 3 kuukautta |
| Hallelujah Junction: John Adamsin elämä säveltäjänä | 4 kuukautta |
| Turun kulttuuripääkaupunkihankkeeseen kaivataan lisäpuhtia | 4 kuukautta |
| Sibelius-Akatemia uuden Musiikkitalon myötä suomalaisen taidemusiikin pelastajaksi? | 6 kuukautta |
| Kaiken nähneen viulistin blogi | 6 kuukautta |
| “Idealismin voi ammattiorkesterissa unohtaa” | 6 kuukautta |
| “I am thrilled to have the opportunity to represent Sony and its products” | 6 kuukautta |
“Olin barokkimusiikkikonsertissa, jossa orkesterin virittäminen oli lähes oma ohjelmanumeronsa, niin kauan siihen meni. Miksei hommaa hoideta yhdellä kertaa niin kuin sinfoniaorkesterissa?”
Musiikin lisensiaatti, gamban- ja barytonin soittaja Markus Kuikka vastaa:
Barokkiorkesterin jousisoittimet käyttävät suolikieliä (suonikieliä ei ole olemassa) historiallisten esikuviensa mukaisesti. Kielet valmistetaan yleensä lampaan suolesta. Suolikielet antavat lämpimän [...]
 |
| Ville Urponen |
“Olen kuullut puhuttavan urkujen´äänittämisestä´. Mitä tämä tarkoittaa?”
Urkutaiteilija Ville Urponen vastaa:
Harvoin tulee ajatelleeksi, että jokainen urkujen pilli – esimerkiksi Turun Mikaelinkirkon uruissa on 3630 pilliä – on erikseen äänitetty. Tehtaalta urkurakentamolle tullut pilli on pelkkä aihio. Äänitykseen sisältyy kaksi vaihetta: [...]
“Miksi pianon valkoiset ja mustat koskettimet ovat juuri siinä järjestyksessä kuin ovat?”
Cembalisti, pianisti Matias Häkkinen vastaa:
Länsimaisessa musiikissa käytettävien sävelten valikoiman pohjana - ja siten myös pianon koskettimien pohjana on diatoninen asteikko, joka perustuu siihen, että oktaavi jaetaan seitsemään osaan: viiteen kokosävel- ja kahteen puolisävelaskeleeseen. Valkoisten kosketinten välissä [...]
“Mitä virkaa käyrätorvi toimittaa tavanomaisessa puhallinkvintetissä, jonka muut soittimet ovat puupuhaltimia?”
Sinfonia Lahden käyrätorven varaäänenjohtaja Petri Komulainen vastaa:
Puhallinkvintetin soittimia ovat huilu, oboe, klarinetti, fagotti ja käyrätorvi. Kokoonpano on hieman ongelmallinen, sillä siitä puuttuu varsinainen bassosoitin. Huilu, oboe ja klarinetti ovat kaikki korkeaäänialaisia soittimia. Puhallinkvintetti soi helposti kireästi ja diskanttivoittoisesti, sillä fagotti on hyvin yläsävelrikas ja usein sen äänessä soivat [...]
Eri yhteyksissä puhutaan modernista -, uudesta - ja nykymusiikista. Onko niillä jotain eroa?
Säveltäjä Juha T. Koskinen vastaa:
Kyseiset kolme termiä eivät tunnu puhekielessä paljonkaan poikkeavan
toisistaan. Silti niillä jokaisella on oma historiansa ja omat
merkityssuhteensa. “Moderni” jo vierasperäisyytensä takia tuntuu
viittaavan johonkin elitistiseen ja vain asianharrastajille
tarkoitettuun salakieleen. Myös säveltäjien keskuudessa se on ollut jo
pitkään pois muodista, [...]
Sinfoniaorkesterissa viulut ovat joskus yhdessä ryppäässä, joskus taas vastakkain. Sellotkin siirtyvät joskus keskemmälle. Mistä on kysymys?
Markus Kuikka, Kuopion kaupunginorkesterin soolosellisti vuosina 1978-2008, vastaa:
Orkesterit ja kapellimestarit pyrkivät palauttamaan alkuperäisiä esityskäytäntöjä. Keskeinen konserteissa esitettävä ohjelmisto on sävelletty vuosina 1800—1920 ja viulut istuivat tuohon aikaan vastakkain lähes kaikkialla. Monissa teoksissa Beethovenista Mahleriin on partituuriin sisäänkirjoitettu eräänlaista musiikillista ping-pongia ensiviulujen [...]
Paavalin kirkossa kuuluu olevan sekä barokki- että romanttiset urut. Mitä eroa niillä oikeastaan on?
Urkutaiteilija Ville Urponen vastaa:
Jos ollaan tarkkoja, pitäisi puhua barokkityylisistä ja
romanttistyylisistä uruista. Paavalinkirkossa on kuoriurkuina
Urkurakentamo Martti Porthanin vuonna 2005 rakentamat urut, joiden
esikuvana on 1700-luvun puolivälin pohjoisitalialaiset urut. Uruissa on
yksi sormio, 12 äänikertaa, joista yksi on jalkioäänikerta, sekä
liitejalkio. Lisäksi [...]
Joskus konsertti-ilmoituksissa näkee kirjoitettavan fortepiano, joskus taas pianoforte. Onko kyseessä sama soitin?
Cembalisti, pianisti Matias Häkkinen vastaa:
Pianon nimen juuret ovat sen aikanaan vallankumouksellisina pidetyissä ominaisuuksissa. Se on kosketinsoitin, jolla oli mahdollista soittaa hyvin selkeästi sekä pehmeästi että voimakkaasti, eli italiaksi kehittäjänsä Bartolomeo Christoforin sanoin:
“Un Arpicembalo di Bartolomeo Cristofori di nuova inventione, ch [...]
“Miksi vaskisoittimille annetaan eri viritysääni kuin muille? Virittäähän b-klarinettikin a:n mukaan.”
Sinfonia Lahden käyrätorven varaäänenjohtaja Petri Komulainen vastaa:
Jouset ja puupuhaltimet virittävät orkesterissa a:lla ja vasket b:llä. Käytäntö ei ole kaikilla orkestereilla sama, vaan jotkut virittävät ainoastaan a-äänellä. Jousille a on luonteva, sillä kaikissa jousisoittimissa on vapaa a-kieli, jonka [...]