Vastaa aiheeseen: Kritiikkiä tämäkin

Ok. Mutta kertovatko nämä poiminnot Hesarin pääkriitikon oikeasta asenteesta:

Hesarin musiikkikritiikki otsikoi 5.3.06: ”Amerikkalaisia säveltarinoita,
Musica Nova esitteli kolme taitavaa yhdysvaltalaissäveltäjää”

Kriitikko kirjoitti:
”Musica Novan avajaiskonsertti esitteli kolme aikamme tärkeimpiin
lukeutuvaa yhdysvaltalaissäveltäjää. On helppo löytää heille yhteisiä nimittäjiä, mutta
jokaisella on myös oma persoonallinen profiilinsa.”

Persoonallinen profiili? Thomasista: ”soi kuin suuri kamariorkesteri”. Rousesta: ”pääosin
tummaa hautajaismusiikkia”. Stuckysta: ”suomalainen kuvitteli ilokseen kuulevansa
Sibeliuksen seitsemännen sinfonian hymnimäisiä kaikuja”.
Kriitikko ei kyllä noilla argumenteilla vastannut väitteeseenä ”profiilista”.

Kriitikko:
”Vaikka Augusta Read Thomas, Christoph Rouse ja Steven Stucky ovat innokkaita
vanhan materiaalin kierrättäjiä, he ovat onnistuneet kehittämään sen pohjalta oman
musiikillisen kerrontatyylinsä.”

Ja tämäkö on sitä ”kerrontatyyliä”:

”Thomas on poeettinen säveltäjä, jolla on erittäin rikas soinnillinen mielikuvitus.
Hänen suurista säveltäjäntaidoistaan todistaa se, että pystyy säilyttämään
monikerroksisen ja -värisen kudoksen aina läpikuultavan kirkkaana.”

Vai tämä:
”Stuckyn konsertto on värikäs, briljantti, mielikuvituksekas ja viihdyttävä kertomus,
joka miellyttää varmasti niin kapellimestaria, soittajia kuin yleisöä.”

Olipa ”kertomus”.