Vastaa aiheeseen: Samuel Beckett – sanat vai musiikki?

JaaniL: ”Zärtilch on kutakuinkin (kuten aina, sinnepäin) käännettynä hellä, lempeä.”

Lempeästi lausuttunakin sehr zärtlich..

Pahoittelen (taisin törmätä puuhun siellä metsässä..), luin kommenttisi hätäisesti ja tulkitsin SANAN ”zärtlichkeit” tuonneen mieleesi ennemminkin oksennuksen sekaisen raivokohtauksen, kuin jotain lempeää.

No jo on, näemmä eksyin vielä kotipihallani, suunnistuslamput vinossa ja räkä poskella:

elvibreu kirjoitti: ”Tarkoittanet sanasta ”zärtlichkeit” mieleesi nousevaa ”raivoisaa sbyttausta” kirjoitettuna?”

Huhhuh ja hellät tunteet, mitä mää sekoilen? Yritä nyt siinä pitää lauseenjäsennystä kasassa kun joukkomittaista regressiota pukkaa ja ajantaju lakkaa!

Tarkoitin siis: Tarkoittanet sanan ”zärtlichkeit” kirjoitetun, näkyvän muodon, muistuttavan oksennuksen sekaista raivokohtausta? Ts. em. sanan melkityksen ja sanan mateliaalisen muodon, ilmiasun välille virittyy jännite (leikkisästi: jännite-elo, jännitero). Vai oliko tämä ”raivari” – YööööööökzärtlichKEIT! – valikoitunut lempeän rinnalle sattumanvaraisesti?
Tai kärjistit, revittelit suurilla etäisyyksillä?

Niin (nyt hajos jo kompassikin), ja tietenkin: ei ”raivoisaa sbyttausta” vaan pultit spytiksel!

Miten tän nyt sanois, lopettais leikin..ollaanko vielä kartalla? Auts, pihtileimasin juuri sormeni, en oikein pidä tällaisesta (omastani) höpöttämisesta selvinpäin. Ehkä pitäisi luoda uusi kansallinen laji, ”kännisuunnistus”? Ilmasto-olosuhteiden, maaston, kartan, känniasteen etc. määrittelemiä vaikeustasoja. Esimerkiksi taso matrix-3b:
ilmasto: rankkasade, pimeää
maasto: mäkinen, paljon liukasta juurakkoa ja teräviä kiviä + pari sala-ansaa
kartta: täysin väärennetty
känniaste: kova
muuta: oksennuksen sekainen raivokohtaus tuloillaan

Silmät kiinni ja suunnistamaan!