Amfion pro musica classica

Viitasaaren Musiikin aika tutkii taidetta ja autonomiaa

Tulevan kesän festivaaliteema Viitasaaren Musiikin ajassa on taide ja autonomia (Art & Autonomy) vuorovaikutusyhteiskunnan keskellä. Konsertti- ja puheohjelma herättävät kysymyksen mm. siitä mitä tarkoittaa taiteen autonomia tänään, kun taiteen merkitystä arvioidaan yhä useammin välineellisesti. Mikä on kulttuurin osa, arvostus ja arvotus nykymaailmassa? Kuinka säilytämme taiteen autonomian ja mahdollisuudet yhteistyöhön aikana, joka henkii kilpailua ja lyhyen aikavälin voittoja? Kuinka digitaalisuus vaikuttaa taiteilijan autonomiaan? Teemaa käsitellään sekä suomalaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta, sävelten ja sanojen avulla.

Festivaalin kaksipäiväinen puheohjelma tarttuu taiteen, identiteetin ja autonomian nykypäivän haasteisiin. Torstaina 6.7. englanninkielisen ohjelman pääpuhujana on Sir John Tusa, joka on toiminut lukuisissa vastuutehtävissä mm. BBC World Servicen, Lontoon Barbican-kulttuurikeskuksen ja Clore Leadership -ohjelman johtajana. Laajasti arvostettu Tusa on kirjoittanut lukuisia kirjoja kulttuuripolitiikasta ja kulttuurituotannosta, ja hänellä on ollut merkittävä rooli Britannian taiteen ja kulttuurin tukipolitiikan arvioimisessa. Muut puhujat ovat Saksassa toimiva säveltäjä ja oboisti Cathy Milliken, joka johti useita vuosia Berliinin filharmonikkojen yleisökasvatusohjelmaa. Standfordin yliopistossa toimiva, ensi kertaa Suomessa vieraileva säveltäjä ja hybriditaiteen asiantuntija Mark Applebaum paneutuu puheenvuorossaan digitaalisten taiteiden haasteisiin taiteilijan näkökulmasta.

Suomenkielinen päivä perjantaina 7.7. tuo esiin puhujien näkemyksiä taiteen tilasta meillä ja muualla. Monella taiteen alalla aktiivisesti toimivan taiteilija, kirjailija Teemu Mäen, Jyväskylän yliopiston lehtori, FT Pekka Toivasen sekä tutkija ja verkkolehti Mustekalan entisen päätoimittajan Sini Monosen puheenvuorot rakentavat kuulijoille kuvaa tämän päivän ja tulevaisuuden haasteista Suomessa. Molempina seminaaripäivinä järjestetään ilmainen kuljetus Jyväskylä-Viitasaari-Jyväskylä, joka saapuu Viitasaarelle seminaaria varten ja lähtee takaisin illan konserttiohjelman jälkeen. Puheohjelma on osa Suomi100-ohjelmaa, ja siihen liittyviä teemoja käsitellään myös useissa konserteissa.

Viitasaarella harvinainen suomalaisen säveltäjän sävellyskonsertti kuullaan perjantaina 7.7., kun Uusinta Ensemble ja kanadalainen Quatuor Bozzini tulkitsevat nuoren säveltäjän Sebastian Hillin teoksia. Hilli voitti Toru Takemitsu -sävellyspalkinnon vuonna 2015 ja työstää tällä hetkellä tilausteosta Helsingin kaupunginorkesterille ja 500-henkiselle kuorolle.

Vierailevana ensemblena kuullaan puheohjelman yhteydessä ensimmäistä kertaa Suomessa esiintyvää Talea Ensemblea New Yorkista. Yhtye on kantaesittänyt monia nykymusiikin merkkiteoksia USA:ssa ja on suosittu vierailija Euroopassa. Viitasaarella yhtye esittää muun muassa festivaalin säveltäjävieraan James Dillonin teoksen New York Triptych ja festivaalin tilausteoksen säveltäjä Jouni Hirvelältä. Muita ulkomaisia vierailevia yhtyeitä ovat norjalainen saksofoni-haitari-kontrabassotrio POING.

Festivaalin kooltaan suurin yhtye on tällä kertaa Susanna Mälkin opettaman kapellimestarikurssin orkesteri, joka koostuu International Ensemble Modern Academyn opiskelijoista, Ulysses-verkoston nuorista ammattilaisista sekä Sibelius-Akatemian opiskelijoista. Kurssin kahdessa virtuoosisessa loppukonsertissa 8.-9.7. kuullaan teoksia mm. Magnus Lindbergiltä, Veli-Matti Puumalalta, Pierre Boulezilta ja Thomas Adésilta. Festivaalin kolme kurssia saivat tänä vuonna yli 100 hakemusta yli 30 maasta, mikä lienee kesäakatemian tähänastinen ennätys.

Musiikin aika -festivaali järjestetään Viitasaarella 4.-9.7.2017. Tarkka konserttiohjelma julkistetaan toukokuussa.

http://www.musiikinaika.org

Nuorten toiveet 100-vuotiaalle Suomelle ja tulevaisuudelle muuttuvat sävellyksiksi

Kaksitoista 10–12 -vuotiasta nuorta pääkaupunkiseudun peruskouluista on kevään 2017 aikana säveltänyt omia teoksia Musiikkitalon päätoimijoiden ja Suomen kansallisoopperan ja -baletin yhteisen Kuule, minä sävellän! -projektin puitteissa. Sävellysten teemana ovat nuorten toiveet 100-vuotiaalle Suomelle ja tulevaisuudelle, ja niihin on haettu innostusta muun muassa Luonnontieteellisen museon Muutosta ilmassa -näyttelystä. Tuoreet teokset kuullaan ammattimuusikoiden esittäminä Helsingin Musiikkitalossa 27. huhtikuuta. Konserttiin on vapaa pääsy.

Kuule, minä sävellän! -projektin keskeinen ajatus on toteuttaa nuoren säveltäjän musiikillinen visio sellaisenaan. Tässä auttavat ammattisäveltäjät ja -muusikot sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian opiskelijat. Projektin puitteissa on tutustuttu eri instrumentteihin ja musiikin eri elementteihin leikin ja musiikillisen keksimisen avulla. Lasten sävellyksissä ovat nousseet esille muun muassa ilmastonmuutos, luonto ja siinä tapahtuvien muutosten herättämät tunteet, kaupunki, vadelmatoukan kasvutarina ja laivamatka.

Kouluttajina kevään 2017 aikana ovat toimineet Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen lehtori Riitta Tikkanen, säveltäjät Pasi Lyytinen ja Dante Thelestam sekä näyttelijä Elina Stirkkinen. Nuorten sävellykset konsertissa esittää 9-henkinen Kuule Ensemble, joka koostuu Helsingin kaupunginorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian sekä Suomen kansallisoopperan ja -baletin ammattimuusikoista. Kokoonpanoa johtaa Sibelius-Akatemiassa kapellimestariluokalla opiskeleva Emilia Hoving.

Kuule, minä sävellän! on Helsingin kaupunginorkesterin, Musiikkitalon, Radion sinfoniaorkesterin, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian, Suomen kansallisoopperan ja -baletin sekä New Yorkin filharmonisen orkesterin vuonna 2011 käynnistynyt yhteistyöprojekti, johon on tähän mennessä osallistunut yli sata lasta ja nuorta. Kuule, minä sävellän! -hanketta ovat tukeneet Alfred Kordelinin ja Paulon säätiöt.

Video Kuule, minä sävellän! -projektista keväällä 2017:

http://news.cision.com/fi/taideyliopisto/e/video-kuule–mina-savellan—projektista-kevaalla-2017,c2114417

 

Mikkelin kaupunginorkesterilla kaksi konserttia Soiva pääsiäinen -sarjassa

Mia Huhta

Mia Huhta

Viime keväänä toteutettiin ensi kertaa Soiva pääsiäinen -konserttisarja, jossa Mikkelin kaupunginorkesterin aloitteesta pääsiäisajan musiikkitarjonta rakennettiin festivaalin muotoon. Tänä keväänä Soiva pääsiäinen -konserttisarja kuullaan 5.-20.4.2017.

Kaupunginorkesteri on konserttisarjassa mukana kahdella eri konserttiohjelmalla. Hiljaisella viikolla keskiviikkona 12.4.2017 klo 19 Mikkelin tuomiokirkossa kapellimestarina vierailee orkesteri taiteelliseksi partneriksi vastikään kiinnitetty Erkki Lasonpalo. Ohjelmassa kuullaan mm. Johann Sebastian Bachin herkkä kantaatti Ich habe genug sopraano Mia Huhdan tulkitsemana. Huhta esittää myös aarioita Georg Friedrich Händelin Messias-oratoriosta. Lisäksi ohjelmassa Bachin orkesterisarja h-molli, johon sisältyy mm. tunnettu Badinerie-osa. Huilusooloista molemmissa Bachin teoksissa vastaa Ilkka Laivaara.

Mikkelin kaupunginorkesterin taiteelliseksi partneriksi vastikään kiinnitetty Erkki Lasonpalo suoritti kapellimestaridiplomin Sibelius-Akatemiassa erinomaisin arvosanoin keväällä 2012. Hän on vieraillut lukuisten suomalaisten orkesterien kapellimestarina ja myös Mikkelissä hän on vieraillut useita kertoja. Heinäveden Musiikkipäivien taiteellisena johtajana Lasonpalo on toiminut vuodesta 2014 ja syksyllä 2016 hän aloitti työt Kemin kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana sekä vasta perustetun Helsingin Koomisen Oopperan pääkapellimestarina.

Sopraano Mia Huhdalla on laaja-alainen ohjelmisto, joka kattaa vokaalimusiikin eri lajit barokkimusiikista uusimpiin kanta-esityksiin. Hän on esiintynyt laajalti sekä omin liedresitaalein että orkesterien solistina niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hän on kantaesittänyt useita suomalaisia vokaaliteoksia, mm. Heiniön kirkko-oopperan Riddaren och Draken ja P. H. Nordgrenin Te Deum. Huhdan levytyksiä ovat mm. Rautavaaran Auringon talo -ooppera ja Aarre Merikannon ooppera Juha. Lauluopintonsa hän aloitti Keski-Pohjanmaan konservatoriossa ja jatkoi niitä Utrechtin musiikkikorkeakoulussa Hollannissa sekä Sibelius-Akatemiassa. Vuosina 2014–2015 Huhta toimi Joroisten musiikkipäivien taiteellisena johtajana yhdessä viulisti Teppo Ali-Mattilan kanssa.

Ilkka Laivaara toimii Suomen Kansallisoopperan orkesterin huiluryhmän jäsenenä päävastuualueenaan piccolonsoitto. Oopperatöiden ohessa hän on vieraillut soolohuilistina mm. Radion Sinfoniaorkesterissa ja Sinfonia Lahdessa sekä soittanut Savonlinnassa oopperajuhlaorkesterissa.  Orkesterin solistina Laivaara on esiintynyt Joensuun kaupunginorkesterin, Kaartin soittokunnan, Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin ja Ensemble Nylandia -barokkiorkesterin kanssa. Laivaara on Finnish Opera Quintet – puhallinkvintetin perustajajäsen ja muutenkin ahkera kamarimuusikko.

Toisessa Mikkelin kaupunginorkesterin Soiva pääsiäinen -sarjan konserteista kuullaan kamarimusiikkia torstaina 20.4.2017 klo 19 Mikaelin kamarimusiikkisalissa. Tuolloin ohjelmassa on Jean Sibeliuksen jousikvartetto B-duuri sekä Johannes Brahmsin pianokvintetto f-molli. Vieraileva pianistina esiintyy Antti Manninen.

Mikkelin kaupunginorkesteri lanseerasi oman korusarjan

Mikkelin kaupunginorkesteri lanseerasi kaupungissa 31.3.-2.4.2017 järjestettyjen Valtakunnallisten orkesteripäivien yhteydessä Pauliina Rundgrenin orkesterille suunnitteleman, Kenkäveron verstaalla käsityönä valmistetun korusarjan. Korusarjan nimi on Espressivo  (ital.= tunteikkaasti).

Pauliina Rundgren kertoo korusarjan tarinasta:

Mikkelin kaupunginorkesterin yli satavuotinen historia on kertomus suuresta kunnianhimosta, korkeasta taiteellisesta tasosta ja ennakkoluulottomuudesta monimuotoista konserttimusiikkia kohtaan. Mikkelin kaupunginorkesteri tekee työtään aina suurella tunteella, siksi korusarjan nimeksi tuli Espressivo.

Espressivo-korusarjan muoto tulee kaupunginorkesterin tutuksi tulleesta, Kari Piipon suunnittelemasta logosta. Värimaailma kuvastaa musiikin aikaansaamia voimakkaita ja vaihtelevia tunnetiloja kuulijassaan. Sarjaan kuuluvat kaulakääty, korvakorut sekä unisex-rintaneula kolmessa eri värissä.

Pauliina Rundgren HandiCrafts on mikkeliläinen designkäsityöyritys, joka suunnittelee koruja ja sisustustuotteita omalle tuotemerkilleen. Yritys on erikoistunut tuhansia vuosia vanhaan emalointitekniikkaan. Tuotteiden emaliosat valmistetaan huolellisena käsityönä omalla verstaalla Mikkelin Kenkäverossa. Koska kotimaisen osaamisen vaaliminen on yritykselle tärkeää, myös tuotteiden muut osat valmistetaan pitkäaikaisten yhteistyökumppaneiden toimesta Suomessa. Pauliina Rundgren HandiCraftsin tuotteissa välittyvät kestävät arvot: muotoilu joka näyttää aina tuoreelta, valmistustekniikat jotka takaavat tuotteelle pitkän iän sekä tuotanto, jossa ei synny hukkaa. Tuotteiden takana on aina syntytarina, joka jatkaa elämäänsä uudessa kodissaan. Tarinat ovat tärkeitä myös niissä tuotteissa, jotka yrittäjä ja suunnittelija Pauliina Rundgren suunnittelee yhteistyökumppaneilleen.

Mikkelin kaupunginorkesteri on yksi maamme vanhimmista orkestereista. Sen juuret juontavat vuoteen 1903, jolloin Mikkelin Musiikinystäväin yhdistys perusti orkesterin tuolloin vain muutaman tuhannen asukkaan kaupunkiin. Tästä aikanaan maan vanhimmasta amatööriorkesterista ja kaiken kaikkiaan Suomen kolmanneksi vanhimmasta orkesterista muodostettiin myöhemmin yhdistyspohjainen ammattiorkesteri. Vuonna 1990 Mikkelin kaupunginorkesteri kunnallistettiin 12 jousisoittajan vahvuisena kokoonpanona. Orkesterin koti on konsertti- ja kongressitalo Mikaeli ja sen erinomaisesta akustiikastaan tunnettu Martti Talvela -sali. Syyskaudella 2017 kapellimestarit Erkki Lasonpalo ja Daniel Raiskin aloittavat orkesterin uusina taiteellisina partnereina.

arvio: Orkesterit maaseudulla – Mikkelin päiviä

Klaus Mäkelä. Kuva © Heikki Tuuli.

Klaus Mäkelä. Kuva © Heikki Tuuli.

Viime viikonloppuna Mikkeli oli suomalaisen musiikkielämän keskipisteessä. Siellä pidettiin nimittäin Suomen sinfoniaorkesterit ry:n 52. valtakunnalliset orkesteripäivät. Tätä tärkeää yhdistystä, joka osaltaan ylläpitää Suomessa yhtä taidemusiikin viljelyn tukipilaria eeli orkesterityötä, johtaa Kalevi Aho ja sen toiminnasta huolehtii Aila Sauramo. Päivät vuorottelevat eri kaupungeissa, viimeksi ne olivat Turussa. Nyt isäntänä toimi Nikke Isomöttönen ja Mikkelin kaupunginorkesteri. N. 50 intendenttiä ja eri orkesterien luottohenkilöitä sai perehtyä mikkeliläiseen kulttuuriin ja paikallisiin taide-elämän teemoihin. Huipentumana oli konsertti Mikaelissa perjantaina 31.3. jossa esiintyi Saimaa sinfonietta, Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunginorkesterien yhdistelmä. Idea toimi erinomaisesti. Sali oli täynnä yleisöä. Mikkelin kuulu jousiorkesteri sai nyt täydennystä ja pääsi soittamaan klassista orkesterirepertuaaria. Orkesteria johti nuori kapellimestarilupaus Klaus Mäkelä, 21 v., ja solistina oli Eero Heinonen.

Konsertin avausnumero oli Saimaa sinfonietalle tilattu orkesterirunoelma Vellamon neidot ja säveltäjänä Mikko Nisula. Teos kuului sarjaan ’Sibeliuksen seuraajat’, mutta sen inspiraatio oli Ilja Repinin maalaus Sadko, joka kuvaa vedenalaista maailmaa. Tämä kytkeytyi säveltäjän fantasiassa suomalaisen mytologian veden jumalattareen Vellamoon. Nisulalla on taustanaan täydellinen koulutus perinteiseen orkesterinkäsittelyyn Pietarin Rimski-Korsakov-konservatoriossa. Kun teos alkaa kahden klarinetin soololla ollaan heti venäläisen tradition sointimaailmassa. Orkesterin sointi lumoaa tässä teoksessa kauttaaltaan. Ei ihme, että Nisula tekee vahvasti uraansa Venäjällä. Tämä soi kuin suoraan Rimski-Korsakovin luokalta tai Ljadovin Lumotun järven postludina. Nisulalla on myös huomattavan oppinut muusikko, taustana musiikkitieteen opintoja Helsingin yliopistossa sekä ediittorin työtä Pacius Bühnenwerke -projektissa.

Mozartin pianokonserttoa nro 25 C-duuri KV 503 soitetaan mielestäni harvemmin kuin KV 462:ta. Mutta tämäkin teos on erittäin kiehtova sekoitus kauden tyypillisiä topiikkoja, orkesterin ja pianon dialogia – josta tehdään parhaillaan väitöskirjaakin Helsingin yliopiston musiikkitieteessä – sekä Mozartin loputonta kekseliäisyyttä, horistontaalista Erscheinungia ,jossa kuulija ei voi ikinä aavistaa mitä tapahtuu seuraavaksi. Ensi osan sivuteema, josta tulee sitten yksi noita säveltäjän sekvenssejä joista hän ei hevin selviä ulos, kuin maagisesta kehästä, on itse asiassa Marseljeesin alkutahdit. Se tosin syntyi miltei kymmenen vuotta aiemmin, mutta kerranko musiikki toimii tulevan ennustajana. Eero Heinosen pianismi on mestarillista ja hänen Mozart-kuviointinsa loputtoman varioivaa. Tämä ei ole minkään koulukunnan soittoa, vaan itsenäistä taiteellista työskentelyä, täynnä musiikin valöörejä ja vivahteikkaita rytmejä.

Loppupuoliskolla näyttäytyi suoraan sanoen fenomenaalinen kyky, Klaus Mäkelä, jota en ollut aiemmin kuullut. Hänestä oli kyllä jo kuultu ja nyt sai vain todeta, että ennakkohuhut pitivät paikkansa. Mäkelä astui lavalla kuin toiseen kehoon, niin kuin Marcel Proustin teoria musiikin esittämisestä sanoo. Lavalla hän pitää koko orkesterin innostavassa otteessaan kuin joku Otto Klemperer tai Leonard Bernstein. Mutta kun hänen kanssaan juttelee, hän on nuori Klaus, joka sanoi että kapellimestarin täytyy vaan olla ihan tavallinen orkesterin edessä eikä yrittää mitään erityistä. Joka tapauksessa Beethovenin 4. soi sykähdyttävästi, koska kaikki oli oikein tehty. Mäkelän johtaminen on määrätietoista ja dramatiikkaa korostavaa. Ikuinen ongelma Beethovenissahan on se, onko hän 1700- vai 1800-lukua. Tuottaa suurta iloa huomata millaisia kykyjä Suomessa jatkuvasti puhkeaa esiin juuri kapellimestarin ammatissa. Mäkelän kansainvälinen ura on jo alkamassa, sillä hän on menossa Minnesotaan, mikä onkin hieman toisenlainen maailma kuin tuttu Eurooppamme.

Hämmästyttävintä koko illassa oli orkesterisoiton erittäin korkea taso. Tietenkin kapellimestarin innoittavalla johtamisella oli myös suuri rooli tässä esityksessä. Todellakin Suomi on orkesterien luvattu maa.

— Eero Tarasti