Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Traktorin kokoiset soittimet – maailman omalaatuisin soitinperhe Viitasaarelle

MF csb_acme_studio_musikfabrik
Saksalainen huippuyhtye Musikfabrik tuo Viitasaaren Musiikin aika –festivaalille yhden vuosikymmenen kunnianhimoisimmista kansainvälisistä uuden musiikin projekteista: Harry Partchin uudelleenrakennetut instrumentit ja niille sävelletyn uuden ja alkuperäisen musiikin.

Kalifornialainen Harry Partch (1901–1974), erakko ja originelli ajattelija, loi aikaansa edellä olevaa mikrotonaalista musiikkia jossa oktaavi jakautuu 43 osaan. Hän myös rakensi kokonaisen soitinperheen laajoista rituaalisista kehollista soittimista musiikin esittämistä varten; alkuperäiset kappaleet ovat nykyään University of Washingtonissa Seattlessa. Partchin kritiikki länsimaista taidemusiikkia kohtaan on tuottanut ritualistisia teoksia joissa musiikki kohtaa kreikkalaisen teatterin, japanilaiset noh- ja kabukitraditiot sekä amerikkalaisen primitivismin.

Musikfabrik on rakennuttanut täydelliset kopiot soittimista, opetellut soitinten salat, esittänyt Partchin teoksia sekä tilannut uutta musiikkia soittimistolle. Suurikokoiset, veistosmaiset soittimet
vaativat erityistä kehollisuutta soitossa, ja ovat tunnettuja paitsi instrumentteina myös taideteoksina joissa antiikki ja futurismi kohtaavat. Viime vuosina Musikfabrikin soittimet on nähty useilla Euroopan johtavilla festivaaleilla. The Guardian nosti Heiner Goebbelsin ja Musikfabrikin yhteisen tuotannon Partchin Delusion of the Fury -teoksesta Edinburghin festivaalilla 2014 vuoden kohokohdaksi brittiläisessä musiikkielämässä. Tänä kesänä Chromelodeon, Zymo-Xyl ja kumppanit saapuvat ensimmäistä kertaa Kölnistä Suomeen Musiikin aikaan.

Viitasaarella kuullaan Partchin laaja teos ”And on the Seventh Day Petals Fell in Petaluma” sekä teokset tanskalaiselta Simon Steen-Andersenilta ja norjalaiselta Helge Steniltä (tunnettu myös nimellä Deathprod). Festivaalin tilaama odotettu kantaesitys “Heritage” Teosto-palkinnon voittaneelta Sampo Haapamäeltä kuullaan yhtyeen ”Pitch 43_tuning the cosmos” -konsertissa 7.7. Viitasaari Areenalla.

Kölniläinen nykymusiikkiyhtye Musikfabrik on tunnettu muusikkouden rajoja ylittävistä poikkitaiteellisista projekteistaan jossa musiikki, teatteri ja installaatiotaide kohtaavat. Musikfabrik on aiemmin vieraillut Suomessa Musiikin ajassa 2005 ja Musica nova Helsingissä 2011.

”Kun opiskelin San Diegossa 90-luvulla, havahduin ensimmäisen kerran Partchin kulttimaineeseen Amerikassa”, kertoo Musiikin ajan taiteellinen johtaja Johan Tallgren. ”Pioneereihin kuuluvan säveltäjän lähes myyttinen kulkurielämä, tuotanto ja soittimet ovat yksi amerikkalaisen musiikin omaleimaisimpia tarinoita. On itsestään selvää, että kärkifestivaali joka teki historiaa kutsumalla John Cagen Suomeen, esittelee myös Harry Partchin ikoniset soittimet ensimmäistä kertaa Suomessa. Cagen myyttinen vierailu saa jatkoa tänä kesänä Viitasaarella.”

Musiikin aika järjestetään Viitasaarella 5.-10.7. Festivaalin koko konserttiohjelma julkaistaan myöhemmin toukokuussa, jolloin myös liput tulevat myyntiin. Festivaalin teemaksi nousee tänä kesänä ”Heritage”, todelliset ja fiktiiviset kulttuuriperinnöt, perinteet ja vaikutteet musiikissa. Säveltäjävieras on espanjalainen Mauricio Sotelo, jonka musiikki on saanut laajalti vaikutteita flamencosta ja Espanjan laulutraditioista. Helsingin kamarikuoron kanssa yhteistyössä järjestettävä Einojuhani Rautavaara -kuorosävellyskilpailun finaali kuullaan 6.7. Viitasaaren kirkossa.

http://www.musiikinaika.org

Kansallisoopperan ja -baletin uusi hallintoneuvosto on aloittanut toimintansa Ilkka Suomisen johdolla

b6a2a226c4f66974_org

Ministeri Ilkka Suominen on Suomen kansallisoopperan ja -baletin uuden hallintoneuvoston puheenjohtaja kaudella 2016–2019. Hallintoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin uuden hallintoneuvoston järjestäytymiskokouksessa 12.5. varapääjohtaja Jan Vapaavuori.
.
Hallintoneuvoston muut jäsenet ovat opetus- ja kulttuuriministeriön nimeäminä kansanedustaja Pertti Salolainen, Matti Ahde, yrittäjä Reijo Ojennus, kansanedustaja Hanna Kosonen, kansanedustaja Paavo Arhinmäki, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto sekä kansanedustaja Mats Löfström. Espoon kaupungin nimeämät jäsenet ovat emeritusintendentti Ari Tapani Väisänen ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Markku Sistonen, Helsingin kaupungin nimeämät jäsenet ovat varapääjohtaja Jan Vapaavuori ja filosofian maisteri Meri Vennamo, Kauniaisten kaupungin nimeämä jäsen on varatuomariTiina Rintamäki-Ovaska, Vantaan kaupungin nimeämät jäsenet ovat lehtori Anitta Orpana ja sidosryhmäjohtaja Markku J. Jääskeläinen, hallintoneuvoston valitsemat jäsenet ovat toimitusjohtaja Risto Murto ja pääjohtaja Erkki Liikanen. Kansallisoopperan ja -baletin henkilökunnan keskuudestaan nimeämät jäsenet ovat viestintäsuunnittelija Heli Rislakki, oopperakuiskaaja Pasi Eskelinen ja kuoron oopperalaulaja Helinä Siltanen. Jokaisella jäsenellä on oma henkilökohtainen varajäsenensä.
.
Hallintoneuvoston jäsenistä opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää kahdeksan, Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit kukin kaksi, Kauniaisten kaupunki yhden, hallintoneuvoston jäsenet kaksi ja Kansallisoopperan ja -baletin henkilökunta kolme.
.
Hallintoneuvoston sihteerinä toimii päälakimies Anita Prusila.

Leif Segerstam 50 vuotta Turussa / Leif Segerstam 50 år i Åbo

lefa 1966 2400x1200-19.5.-leif-gaala

lefa 20140904-0018_rajattu

19.5.1966 22-vuotias Leif Segerstam johti ensimmäistä kertaa filharmonikoita Turussa. Nyt, samana päivänä tasan 50 vuotta myöhemmin, Segerstam johtaa filharmonikoita konsertissa, jossa kuullaan hänen kapellimestariuransa kohokohtia. Konsertti on juonnettu ja solisteina esiintyvät sopraano Susanna Andersson ja baritoni Waltteri Torikka. Konsertti lähetetään suorana verkkolähetyksenä osoitteessa www.tfo.fi. Konsertti on lisäksi twitter-konsertti, jossa konserttia voi kommentoida reaaliajassa sosiaalisessa mediassa tunnisteella #leiflive.

Illan aikana kuullaan Paul Dukasin Noidan oppipoika, kaksi Wolfgang Amadeus Mozartin konserttiaariaa, Pjotr Tšaikovskilta Poloneesi sekä loppukohtaus oopperasta Jevgeni Onegin, Ludwig van Beethovenin Egmont-alkusoitto ja Claude Debussyn La Mer. Konsertti on loppuunmyyty.

Turun filharmonisen orkesterin ylikapellimestari Leif Segerstam säveltää, levyttää ja johtaa orkestereita ahkerasti. Hänen mittava sävellystuotantonsa sisältää muun muassa yli 290 sinfoniaa. Segerstam nimitettiin Malmön oopperan kunniakapellimestariksi syyskuussa 2015 ja hän kuuluu maailman tunnetuimpien kapellimestareiden joukkoon.

Sopraano Susanna Andersson on vakiinnuttanut itsensä Ruotsin lupaavimpien laulajien joukkoon. Andersson on mm. esiintynyt Paminan roolissa Taikahuilussa Turussa keväällä 2016.

Baritoni Waltteri Torikka on ooppera- ja konserttilaulaja. Torikka nähtiin Turussa Taikahuilussa keväällä 2016 Papagenon roolissa ja Torikka on mm. F. E. Sillanpään kesällä 2017 kantaesityksensä saavan Elämä-oopperan taiteellinen suunnittelija.

Leif-gaala Turun konserttitalossa to 19.5. klo 19.00. Varaslähtö klo 18.00. Nettikonsertti.Leiflive. Leif Segerstam, kapellimestari, Susanna Andersson, sopraano, Waltteri Torikka, baritoni. Dukas – Mozart – Tšaikovski – Beethoven – Debussy.Turun filharmoninen orkesteri. Loppuunmyyty. 

* * *

Brahms ja Segerstam -levytysprojektin ensimmäinen levy julkaistaan

Turun filharmonisen orkesterin uusin levytysprojekti ylikapellimestari Leif Segerstaminkanssa sisältää Johannes Brahmsin ja Leif Segerstamin tuotantoa. 19.5. julkaistavalla, sarjan ensimmäisellä levyllä, kuullaan Brahmsin täysromanttinen 1. sinfonia ja Segerstamin vielä kantaesittämätön sinfonia numero 288. ”Letting the FLOW go on…”. Segerstamin sinfonian kantaesitys kuullaan konsertissa syksyllä 6.10. Kokonaisuudessaan levytysprojekti tulee käsittämään neljä sinfoniaa kummaltakin säveltäjältä. Levysarja on Turkulaisen Alba levy-yhtiön julkaisema.


19.5.1966 ledde den då 22-åriga Leif Segerstam filharmonikerna i Åbo för första gången. Nu, exakt 50 år senare leder Segerstam filharmonikerna i konserten där vi hör hans kapellmästarkarriärs höjdpunkter. Konserten har programledare och som solister uppträder sopran Susanna Andersson och baryton Waltteri Torikka. Konserten sänds direkt via nätet på adressen www.tfo.fi. Konserten är dessutom en Twitter-konsert, där man kan kommentera konserten i realtid i sociala medier med hashtaggen #leiflive.

Under kvällen hör vi Paul Dukas Trollkarlens lärling, två konsertarior av Wolfgang Amadeus MozartPjotr Tjajkovskijs Polonäs och slutscenen från operan Eugen Onegin, Ludwig van Beethovens uvertyr ur Egmont och Claude Debussys La Mer. Konserten är slutsåld.

Åbo filharmoniska orkesters chefsdirigent Leif Segerstam komponerar, spelar in och dirigerar flera orkestrar flitigt. Hans kompositionsproduktion omfattar bl.a. över 290 symfonier. Segerstam utnämndes till Malmö Operas hederskapellmästare i september 2015 och han är en av världens mest berömda dirigenter.

Susanna Andersson har befäst sin position som en av Sveriges mest lovande sångare. Andersson har bl.a. uppträtt som Pamina i Trollflöjten i Åbo våren 2016.

Baritonen Waltteri Torikka är en opera- och konsertsångare. Torikka uppträdde som Papageno i Trollflöjten i Åbo våren 2016 och Torikka är även konstnärlig designer för F. E. Sillanpääs Elämä-opera, som har uruppförande under sommaren 2017.

Leif-gala i Åbo konserthus to 19.5. kl 19.00. Tjuvstart kl. 18.00. Nätkonsert. Leiflive. Leif Segerstam, dirigent, Susanna Andersson, sopran, Waltteri Torikka, baryton. Dukas – Mozart – Tšaikovski – Beethoven – Debussy. Åbo filharmoniska orkester. Slutsåld.

* * *

Brahms och Segerstam -inspelningsprojekts första skiva publiceras

Åbo filharmoniska orkesters nyaste inspelningsprojekt med chefsdirigent Leif Segerstam innehåller Johannes Brahms samt Leif Segerstam musik. Series första skiva, som publiceras 19.5., innehåller Brahms högromantiska 1:a symfoni och Segerstams symfoni nr. 288 ”Letting the FLOW go on…” som inte har uruppförts ännu. Vi får höra uruppförandet av Segerstams symfoni på höstens konsert 6.10. I helheten ska inspelningsprojektet innehålla fyra symfoni av båda kompositörer. Serien är publicerat av Åbobaserade skivbolaget Alba.

2287-180x180-medium

snagS&Snarls – Unsuk Chinin laulusarjan Suomen ensiesitys Tapiola Sinfoniettassa

Helena Juntunen. Kuva © Sascha-Nader

Helena Juntunen. Kuva © Sascha-Nader

Dmitri Slobodeniouk. Kuva © Marco Borggreve

Dmitri Slobodeniouk. Kuva © Marco Borggreve

Tapiola Sinfoniettan kevätkauden päätöskonsertissa 19.5. klo 19 kuullaan ensimmäistä kertaa Suomessa korealaissäveltäjä Unsuk Chinin ilmeikäs laulusarja snagS&Snarls, jonka lähtökohtana on Lewis Carrollin tunnettu satu Liisa Ihmemaassa. Tässä konsertissa laulusarjaa kehystää kaksi Beethovenin teosta: konserttiaaria Ah! perfido sekä rytmisesti vivahteikas seitsemäs sinfonia. Solistina on maamme valovoimaisimpiin sopraanoihin lukeutuva Helena Juntunen, ja orkesteria johtaa kapellimestari Dima Slobodeniouk.

Korealainen Unsuk Chin (s. 1961) tunnetaan modernistisia keinoja suosivana säveltäjänä, mutta snagS&Snarls esittelee hänestä toisenlaisen puolen.Musiikkini on heijastusta unistani. Yritän ilmaista musiikissa niitä valtavia valon visioita ja uskomatonta värien loistoa, joita näen kaikissa unissani; valon ja värien leikkiä joka virtaa läpi huoneeni ja muodostaa samalla soljuvia ääniveistoksia”, kertoo Chin sävellystyönsä lähtökohdista. Los Angelesin filharmonisen orkesterin tilaama snagS&Snarls sai maailman ensiesityksensä kesäkuussa 2004 Kent Naganon johdolla.

Beethovenilla on vain seitsemän teosta lauluäänelle ja orkesterille. Näistä teoksista Ah! perfido (1796) on puhkaissut tiensä pysyvään käyttöön. Tälläkin teoksella on juurensa tarujen maailmassa: teksti pohjautuu antiikin kreikkalaiseen mytologiaan, ja musiikki heijastelee rakkaudessaan pettyneen Deidameian tunteiden käänteitä.

Beethovenin seitsemäs sinfonia esitettiin ensimmäisen kerran 1813, ja sittemmin siitä on tullut yksi Beethovenin suosituimmista teoksista. Päällimmäisenä piirteenä on energinen rytmiikka;  kullakin osalla on oma tunnusomainen rytmikuvionsa. Sinfonian hidas osa on yksi Beethovenin kuuluisimmista, ja finaali edustaa energialataukseltaan Beethovenin hurmioituneinta musiikkia.

Helena Juntunen on Suomen tunnetuimpia sopraanoja, joka on tehnyt mittavan kansainvälisen uran. Hän teki läpimurtonsa Savonlinnan Oopperajuhlilla 2002 laulaessaan Margarethan roolin Gounod’n oopperassa Faust. Samalla roolilla hän debytoi USA:ssa Connecticutin oopperassa 2004. Eurooppalaisten kuulijoiden sydämiin Juntunen lauloi Wienin Juhlaviikoilla 2006 Mozartin Taikahuilun Paminana. Kaudella 2016/2017 Juntunen laulaa mm. Don Giovannin Donna Elviran roolin Savonlinnan Oopperajuhlilla ja Salomen nimiroolin Strasbourgissa.

Venäläissyntyinen kapellimestari Dima Slobodeniouk on tullut tutuksi etenkin kotimaiselle yleisölle mm. Kymi Sinfoniettan ja Vaasan kaupunginorkesterin päävierailijana 2004–2006, Oulu Sinfonian taiteellisena johtajana 2005-2008.  Syksyllä 2016 Slobodeniouk aloittaa työnsä Sinfonia Lahden ylikapellimestarina.

To 19.5.2016 klo 19, Espoon kulttuurikeskus, Tapiolasali
snags&Snarls

Tapiola Sinfonietta
Dima Slobodeniouk, kapellimestari
Helena Juntunen, sopraano 

Ludwig van Beethoven: Ah! perfido
Unsuk Chin: snagS&Snarls (ek. Suomessa)
Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 7

Avoin kenraaliharjoitus to 19.5. klo 10.00-11.20, Espoon kulttuurikeskus, Tapiolasali. Vapaa pääsy.
Konserttiesittely to 19.5. klo 18.15-18.45. FM Kimmo Korhonen. Espoon kulttuurikeskus. Vapaa pääsy.
Taiteilijatapaaminen to 19.5. n. klo 20.45. Espoon kulttuurikeskus. Järj. Sinfoniettan ystävät ry. Vapaa pääsy.

Arvio: Sir John Eliot Gardiner ja Gewandhaus-orkesteri ilahduttivat Baden-Badenissa

Kristian Bezuidenhout, Sir John Eliot Gardiner, Isabelle Faust ja Leipzigin Gewandhaus-orkesteri Baden-Badenin Festspielhausissa. Kuva © Jari Kallio.

Kristian Bezuidenhout, Sir John Eliot Gardiner, Isabelle Faust ja Leipzigin Gewandhaus-orkesteri Baden-Badenin Festspielhausissa. Kuva © Jari Kallio.

Leipzigin Gewandhaus-orkesteria on vaikea olla hämmästelemättä. Tätä hienoa kokoonpanoa ovat vuosisatojen varrella johtaneet niin Felix Mendelssohn, Bruno Walter, Kurt Masur kuin Herbert Blomstedtkin. Seuraava ylikapellimestari, Andris Nelsons, aloittaa kautensa ensi vuonna. Lauantaina Baden-Badenin Festspielhausissa orkesteri esiintyi kuitenkin vakiovierailijansa, periodisoiton veteraanin ja Monteverdi-kuoron perustajan, Sir John Eliot Gardinerin johdolla.

Konsertin avauksena kuultiin Johannes Brahmsin verraton Akateeminen juhla-alkusoitto (1880). Kuten tunnettua, Brahms sävelsi teoksen kiitokseksi kunniatohtorin arvonimestä Breslaun yliopistolle. Säveltäjä johti kantaesityksen tammikuussa 1881. Alkusoitossaan Brahms siteeraa neljää ylioppilaslaulua, Wir hatten gebauet stattliches Haus, Alles schweige, Fuchsenritt ja huipennuksena ainakin suomalaisittain tunnetuimpana Gaudeamus igitur.

Suomalaisorkestereiden ohjelmissa tätä ihastuttavaa teosta ei jostain syystä kuule juuri koskaan. Kyynikko voisi tietysti ajatella olevan luonnollista, ettei moinen kaiken maailman dosenttien ylistys pahemmin soi suomalaisella maaperällä ainakaan nykyisellään, mutta on toivottavaa, että tulevaisuudessa Brahmsin klassikosta innostuttaisiin meilläkin useammin.

Alkusoiton monet levytykset ovat osoittaneet, että tämä näennäisen simppeli ja ilakoiva teos ajautuu yllättävän helposti karille jopa suurten maestrojenkin käsissä joko liiallisen kiirehtimisen tai paisuttelevan paatoksen kautta.

Onneksi Sir John Eliot Gardinerin tapa lähestyä teosta oli kerrassaan ihanteellinen. Perustempo oli sopivan ripeä mutta kuitenkin vailla kiireen tuntua. Soinnin ilmavuus, tarkoin mietityt huipennukset sävytettynä ilahduttavalla kirpeydellä ja hillityllä soinnin majesteetilla saivat erittäin säästeliäällä vibratolla soittaneen Gewandhaus-orkesterin tavoittamaan mitä hienoimman Brahms-soundin. Riemastuttavampaa konsertin avausta voi tuskin kuvitella.

Illan solistinumero oli Felix Mendelssohnin vain neljätoistavuotiaana säveltämä konsertto viululle, pianolle ja orkesterille vuodelta 1823. Nuoren säveltäjän tyyli on välittömästi tunnistettavissa kaikkialla tässä oivallisessa teoksessa, joka kuultiin nyt alkuperäisessä orkesteriasussaan. Yleisemmin teosta soitetaan jousiorkesteriversiona, jonka Mendelssohn laati pian kantaesityksen jälkeen. Alkuperäisversio oli pitkään kadoksissa, mutta 1990-luvulla Englannista löytyneiden puhallin- ja patarumpustemmojen perusteella partituuri pystyttiin rekonstruoimaan. Tämä versio kuultiin ensimmäisen kerran vuonna 1999.

Konserton parissa esiintyi kaksi hiljattain Suomessakin vieraillutta huipputaitajaa. Viulusolistina kuultiin taannoin Armenian filharmonisen orkesterin kanssa Tampereella konsertoinutta Isabelle Faustia ja viime kesän Juhlaviikoilta tuttu Kristian Bezuidenhout soitti piano-osuuden vuoden 1839 Érand-flyygelillään.

Bezuidenhoutin soitinvalinta olikin ihanteellinen. Érandin sointiväri sulautui hienosti yhteen sooloviulun kanssa. Samoin modernia konserttiflyygeliä hillitympi dynamiikka mahdollisti optimaalisen balanssin. Soinnin kirpeys toi musiikkiin herkullista särmää, jota oli myös Isabelle Faustin ihastuttavassa soitossa. Solistikaksikon yhteistyötä oli todellinen ilo seurata niin konserton laajoissa pelkästään solisteille kirjoitetuissa osuuksissa kuin orkesterisäestyksellisissäkin jaksoissa.

Gardinerin ja Gewandhaus-orkesteri tarjosivat solisteille täydellisen tuen. Konserton orkesterijaksot toivat useammankin kerran mieleeni Brahmsin ensimmäisen serenadin, jonka Gewandhaus levytti taannoin hienosti väistyvän ylikapellimestarinsa Riccardo Chaillyn johdolla. Piristävä ja kiehtova konserttovalinta kerta kaikkiaan.

Väliajan jälkeen kuultiin Robert Schumann Es-duurisinfonia (1850-51). Tämä ”Reiniläinen sinfonia” julkaistiin aikoinaan järjestysnumerolla kolme, vaikka se on, jos keskeneräinen Zwickausinfonia sekä Alkusoitto, scherzo ja finaali otetaan huomioon, säveltäjänsä kuudes sinfoninen teos ja samalla sinfoniasarjan päätös, jos d-mollisinfonian revisiota ei oteta lukuun.

Reiniläinen sinfonia on nimensä mukaisesti vuolas sointivirta, jossa Schumannin orkesterinkäyttö on mestarillisimmillaan. Vaikka sinfonia ei ole sanan varsinaisesti ohjelmallinen, on sen alati muuttuvat karakterit helppo assosioida niin Beethovenin kuudenteen kuin Berliozin Fantastiseen sinfoniaankin.

Jo 90-luvulla Orchestre Révolutionnaire et Romantiquen kanssa levytetty sinfoniasykli osoitti Gardinerin taidokkuuden Schumannin verrattoman soittimellisen keksinnän tulkitsijana. Vuosien varrella nämä periodisoiton hyveet vaikuttavat jalostuneen entistä riemastuttavimmiksi.

Vibratosta puhdistettu kuulas jousisointi, tarkoin hiotut puhallinaiheet sekä soitinryhminen antifonaalinen sijoittelu mahdollistivat optimaalisen balanssin eri soitinryhmien välillä. Ykkös- ja kakkosviulujen ohella käyrätorvet oli sijoitettu pareittain orkesterin kummallekin laidalle. Tällä oli huomattava vaikutus kokonaissointiin.

Gardinerin tempovalinnat olivat plastisempia kuin aikoinaan levyllä. Gewandhaus-orkesterin sointi oli mitä ilmeikkäintä ja värikylläisintä kaikkine sävyineen. Sinfonian kokonaismuoto hahmottui jännittävästi ja jokaisesta fraasista sai sekä hienosti mietityn että spontaanin vaikutelman.

Avausosan sointivirrassa orkesteri hehkui täyteläisenä ja silti läpikuultavana. Kekseliäästä scherzosta en muista kuulleeni ilahduttavampaa tulkintaa. Sinfonian kaksi olemukseltaan täysin vastakkaista hidasta osaa muodostivat erityisen vaikuttavan kontrastin. Nicht schnell -andanten sävyt piirtyivät lämpimän pastoraalisina kun taas neljännen osa pelottavan jylhä autius tuntui kurkottavan johonkin sanomattomaan.

Musertavaa pysähdystä seuraava finaali jää usein irralliseksi saarekkeeksi, mutta tuntien Schumanninsa Gardiner rakensi finaalin taitavasti hetki hetkeltä varovaisen toiveikkaasta alusta kohti viimeisten partituurin sivujen tiivistä sinfonista huipennusta vailla rahtustakaan väärää paatosta. Vaikuttava päätös.

Kokonaisuutena lauantai-illan konsertti oli myös hieno osoitus, kuinka hyvin perinteinen alkusoitto-konsertto-sinfonia -kaava voi parhaimmillaan toimia. Ilahduttava kokemus.

— Jari Kallio

Leipzigin Gewandhaus-orkesteri
Sir John Eliot Gardiner, kapellimestari
Isabelle Faust, viulu
Kristian Bezuidenhout, piano

Johannes Brahms: Akateeminen juhla-alkusoitto c-molli, Op. 80
Felix Mendelsdohn: Konsertto viululle, pianolle ja orkesterille d-molli
Robert Schumann: Sinfonia Nro. 3 Es-duuri, Op. 97

Festspielhaus Baden-Baden
Lauantai 14.05.2016, klo 19.00