Amfion pro musica classica

Author Archives: Paul

Kuhmossa päästiin tavoitteisiin – ensi vuonna aiheena nostalgia

Kaikkien aikojen helteisin Kuhmon Kamarimusiikki päättyi lauantaina 28.7. kestettyään yli kaksi viikkoa. Festivaalilla päästiin yleisötavoitteeseen, sillä lipunmyynti pysyi viime vuosien tasolla. Yhteensä konserttikäyntejä kertyi 32 711 ja konserteista viisi myytiin loppuun.

Kuhmon Kamarimusiikin teemana oli tänä vuonna Unelmien kauppiaat. Barokilla ja lastenoopperalla käynnistynyt festivaali päättyi tanssin merkeissä jazzsovitukseen Pähkinänsärkijästä, ja näiden väliin mahtui runsas kirjo musiikkia Bachista Piazzollaan. Pääpaino oli pienyhtyeissä, mutta festivaalin aikana kuultiin myös orkesteriteoksia ja oopperaa.

Esiintyjiä Kuhmon Kamarimusiikissa oli tänä vuonna yli 150 ja tilaisuuksia lähes sata. Merkittäviltä peruutuksilta vältyttiin ja koko festivaali sujui suunnitelmien mukaan.

Nostalginen juhlavuosi

Ensi vuonna on vuorossa jo 50. Kuhmon Kamarimusiikki, ja juhlavuosi näkyy selvästi ohjelmistossa. Taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn kertoo, että festivaalin pääteemana tulee olemaan nostalgia.

”Nostalgia ei kuitenkaan rajoitu vain festivaalin omaan historiaan”, Mendelssohn sanoo. ”Vaikka aiheena on nostalgia, pelkästään taaksepäin ei katsota, vaan myös tulevaisuuteen. Kantaesityksiäkin on luvassa.”

Suurin osa konserteista järjestetään ensi vuonna Kuhmo-talossa. Ohjelman suunnitteluun vaikuttaa koulukäytöstä pois jäänyttä Kontion koulua uhkaava purkaminen. Kuhmo-talon vieressä sijaitsevan Kontion koulun sali on ollut yksi festivaalin keskeisistä konserttipaikoista vuodesta 1974. Juuri valmistuneen Tuupalan koulun salissa on otettu huomioon konserttikäyttö. Tänä kesänä sitä kokeiltiin lastenoopperalla ja yhdellä konsertilla, jolloin akustiikka todettiin toimivaksi.

Kuhmon Kamarimusiikki järjestettiin ensimmäisen kerran 1970. Pienestä tapahtumasta on kasvanut Suomen suurin kamarimusiikkijuhla. Tarjontansa määrässä Kuhmon Kamarimusiikki on kansainvälisestikin harvinaislaatuinen, sillä konsertteja on aamusta iltaan kahden viikon ajan.

Italialaisen Festival Puccinin vierailu päättää Savonlinnan Oopperajuhlat

Kuva © Festival Puccini Torre del Lago

Kuva © Festival Puccini Torre del Lago

Savonlinnan Oopperajuhlien kesä 2018 huipentuu italialaisen Festival Puccinin vierailuun. Italian vanhin oopperafestivaali Torre del Lagosta tuo Olavinlinnaan Giacomo Puccinin Turandotin ja Toscan. Molemmat oopperat esitetään kolme kertaa: Turandot 30.7.,1.8. ja 3.8. ja Tosca 31.7., 2.8. ja 4.8.

Oopperoiden kapellimestarina toimii Alberto Veronesi, joka on myös Festival Puccinin taiteellinen johtaja. “Olemme kiitollisia Savonlinnan Oopperajuhlille siitä, että he ovat ottaneet meidät vieraikseen maineikkaalle festivaalilleen. Olen erityisen iloinen ja ylpeä siitä, että saan johtaa vierailuesitykset”, Veronesi kertoo.

Festival Puccini on maailman ainut täysin Puccinin tuotantoon keskittynyt festivaali. Vuonna 1930 perustettu Festival Puccini on myös Italian vanhin oopperafestivaali. Torre del Lago oli Puccinille tärkeä paikka. Hän sävelsi siellä muun muassa Oopperajuhlillakin tänä kesänä kuultavat oopperat Madama Butterflyn ja Toscan.

Arvio: Ensimmäisen maailmansodan kaikuja – London Sinfonietta ja Sir George Benjamin häikäisivät Promseilla

Mezzosopraano Susan Bickley, London Sinfonietta ja Sir George Benjamin. Kuva © Jari Kallio.

Mezzosopraano Susan Bickley, London Sinfonietta ja Sir George Benjamin. Kuva © Jari Kallio.

Tämänkesäisillä Promseilla London Sinfonietta ja Sir George Benjamin matkasivat Camdenin Roundhouseen tuomisinaan aivan erityinen konserttiohjelma, joka keskittyi muistamaan vuosisadan takaista ensimmäisen maailmansodan päättymistä. Konsertin ytimen muodostivat 14–18 NOW -säätiön ja London Sinfoniettan neljä tilausteosta.

Näitä Georg Friedrich Haasin, Hannah Kendallin, Isabel Mundryn ja Luca Francesconin uutuusteoksia kehystivät 1900-luvun klassikot. Illan kaikki teokset kytkeytyivätkin ajallisesti tai temaattisesti ensimmäiseen maailmansotaan.

Charles Ivesin The Unanswered Question (1906/1930–35) on kaikessa kuulaudessaan yksi kiehtovimpia 1900-luvun alun teoksia. Tämä soolotrumpetille, huilukvartetille ja jousille sävelletty tilateos herättää kerrassaan ainutlaatuisia kuulokuvia eksistentiaalisessa pohdiskelevuudessaan.

Partituurin esitysohjeita noudattaen soolotrumpetisti Alistair Mackie esitti kysymyksenomaiset repliikkinsä sivuparvelta. Huilukvartetin vastaukset kuultiin lavalta, ja pianissimojousisto oli sijoitettu lavan taakse.

The Unanswered Questionissa jouset muodostavat staattisen harmonisen perustan, jonka lomasta soolotrumpetti esittää kysymyksensä seitsemästi. Huilukvartetti vastaa kysymykseen kuudesti, kerta kerralta kiihkeämmin ja ristiriitaisemmin. Lopulta viimeinen kysymys jää vaille vastausta.

On vaikea kuvitella vaikuttavampaa tulkintaa The Unanswered Questionista. Benjaminin johdolla Ivesin partituurin paljas kuulaus sai huikean toteutuksen London Sinfoniettan muusikoilta. Kokonaisarkkitehtuuri piirtyi kirkkaana ja soitinryhmien välinen balanssi oli kerrassaan ihailtava. Hieno avaus.

The Unanswered Questionin jälkeen kuultiin kantaesitysten sarja. Nämä neljä viisiminuuttista teosta soitettiin tauotta, yhtenä kokonaisuutena. Oivallinen mezzosopraano Susan Bickley oli solistina kolmessa uutuusteoksessa.

Georg Friedrich Haasin the last minutes of inhumanity (2018) on käytännössä melodraama, jossa armeijan lääkäreiden dialogia peilaava puhelaulu yhdistyy orkesteriosuuteen. Vaikka sodan epäinhimillisiä kauhuja kylmän viileästi käsittelevä vuoropuhelu on sinällään varsin vaikuttava, orkesterisatsi tuntui monesti pelkistyvän eräänlaiseksi äänimatoksi, joka oli vakuuttavimmillaan hetkittäisissä, tekstin käänteisiin voimakkaammin ankkuroituvissa eleissä.

Ainoana uutena soitinteoksena Hannah Kendallin Verdala (2018) taasen teki varsin voimakkaan vaikutuksen. Kendallin teos on saanut innoitteensa Karibianmeren seuduilta kootun Brittiläisen Länsi-Intian rykmentin vaiheista ensimmäisessä maailmansodassa.

Tummanpuhuvien harmonioiden ympäröimän Verdalan ytimessä ovat aaltojen lailla keinahtelevat, alati muotoaan muuttavat tekstuurit, joissa erilaiset musiikilliset ainekset lomittuvat synnyttäen hienovaraisia jännitteitä, joiden ilmentäjinä Benjamin ja London Sinfonietta tekivät hienoa työtä. Tämä teos ansaitsee tulla kuulluksi uudelleen mahdollisimman pian.

Isabel Mundryn Gefallen (2018) ja Luca Francesconin We Wept (2018) perustuvat kumpikin lyhyille sodanaikaisille tekstilatkelmille. Gefallenin lähtökohtana on August Strammin samanniminen runo, kun taas We Wept kuvaa brittiläisen mekaanikon, Dolly Shepherd tuntemuksia aselevon hetkellä.

Kumpainenkin teos onnistuu vangitsemaan yksilön kokemuksen, intiimin, kätketyn hetken haurauden. Susan Bickley ilmensi vokaaliosuuksien nyanssit mitä koskettavimmin Benjaminin ja London Sinfoniettan huolehtiessa orkesteriosuuden yksityiskohdista ja balanssista erinomaisella ammattitaidolla.

Konsertin ensimmäisen puoliskon päätti Igor Stravinskyn Symphonies of Wind Instruments (1920/1947). Tämä Claude Debussy muistolle sävelletty kymmenminuuttinen teos on nerokas tutkielma puhallinorkesterin harmonisista ja soinnillisista keinovaroista. Stravinskyn hautajaisrituaali vaatii äärimmäistä artikulaation kirkkautta, rytmiikan täsmällisyyttä ja kokonaismuodon hallintaa. Nämä hyveet olivatkin mitä hienoimmin läsnä London Sonfoniettan soitossa Benjaminin johdolla. Tämä tulkinta piirtyi muistiin syvästi.

London sinfonietta ja Messiaenin Et exspecto resurrectionem mortuorum. Kuva © Jari Kallio.

London sinfonietta ja Messiaenin Et exspecto resurrectionem mortuorum. Kuva © Jari Kallio.

Väliajan jälkeen saatiin kuulla Olivier Messiaenin ekstaattisen apokalyptinen visio, maailmansotien uhrien muistolle sävelletty Et exspecto resurrectionem mortuorum (1964). Puhaltimille ja laajalle lyömäsoittimistolle sävelletty likiohjelmallinen teos kuvaa tuomiopäivää ja kuolleianden ylösnousemusta raamatullisten tekstien innoittamana.

Et exspecton avaavat ensimmäisen osan, Des profondeurs de l’abîme, je crie vers toi, Seigneur: Seigneur, écoute ma voix!, psalmin 130 innoittamat matalien puhallinten kutsuhuudot. Benjamin js London Sinfonietta latasivat musiikkiin käsinkosketeltavan intensiteetin, jolla oli loitsunomainen vaikutus kuulijaan.

Messiaenille niin tunnusomainen puupuhallinten ja lyömäsoitinten kudos hallitsee toista osaa, Le Christ, ressuscité des morts, ne meurt plus; la mort n’a plus sur lui dempire. London Sinfoniettan rytminen ketteryys pääsi tässä musiikissa hienosti oikeuksiinsa.

Kolmannessa osassa, L’heure vient où les morts entendront la voix du Fils de Dieu, kuullaan tam-tamien ja kongien järisyttäviä purkauksia, kun taas neljännessä osassa, Ils ressusciteront, glorieux, avec un nom nouveau — dans le concert joyeux des étoiles et les acclamations des fils du ciel, juhlistetaan ylösnousemuksen uutta elämää. Kumpikin osa sai mukaansatempaavan tulkinnan, jossa yleisön jakamaton huomio keskittyi syvälle musiikin ytimeen.

Et exspecton päätös, Et j’entendis la voix d’une foule immenseon kongien loitsunomaisen pulssin ja hehkuvien koraalien vaikuttava yhdistelmä, jonka soivan kaikkeuden huumaamaksi oli ilo antautua. Benjamin ja London Sinfonietta saattoivat Messiaenin mestariteoksen upeaan päätökseensä. Loppuaplodeja edeltänyt pitkä hiljaisuus oli paljonpuhuva osoitus yleisön vaikuttuneisuudesta.

Benjamin oli omistanut tämän aivan erityisen konsertin vain muutama viikko sitten kuolleen kollegansa, verrattoman Oliver Knussenin muistolle. Sopivampaa kunnianosoitusta voi tuskin kuvitella.

— Jari Kallio

London Sinfonietta
Sir George Benjamin, kapellimestari
Susan Bickley, mezzosopraano

Charles Ives: The Unanswered Question (1906/1930–35)
Georg Friedrich Haas: the last minutes of inhumanity (2018, kantaesitys)
Hannah Kendall: Verdala (2018, kantaesitys)
Isabel Mundry: Gefallen (2018, kantaesitys)
Luca Francesconi: We Wept (2018, kantaesitys)
Igor Stravinsky: Symphonies of Wind Instruments (1920/1947)
Olivier Messiaen: Et exspecto resurrectionem mortuorum (1964)

BBC Proms, The Roundhouse, Lontoo
La 21.7.2018, klo 15.00

Kuhmon Kamarimusiikille Cremona Musica Award

Kuhmon Kamarimusiikki on saanut italialaisen Cremona Musica Awardin projektien sarjassa. Tunnustus annetaan nyt ensimmäisen kerran festivaalille ja myös ensimmäisen kerran Pohjoismaihin.  

Perusteluissa todetaan, että festivaalin tekee ainutlaatuiseksi sen formaatti: kahdessa viikossa lähes sata konserttia, joiden ohjelmat sekoittavat erittäin harvinaista ja hyvin tunnettua musiikkia, kuuluisia muusikoita ja nousevia tähtiä epämuodollisella tyylillä tähtikulttia välttäen. Valitsijoiden mukaan Kuhmon festivaali on innovatiivinen esimerkki, jossa myös tuotanto ja talous toimivat muusikoiden innostuksen ansiosta.

Cremona Musican johtaja Roberto Prosseda arvostaa suuresti Kuhmon Kamarimusiikkia. ”Kuhmossa kukaan soittaja ei ole tähti, vaan musiikki on kaikki on kaikessa”, sanoo Prosseda. ”Kuhmon Kamarimusiikki on festivaalikentän Stradivari”.

Kuhmon Kamarimusiikin toiminnanjohtaja Sari Rusanen pitää palkintoa merkittävänä tunnustuksena, sillä kaikkien kategorioiden palkitut edustavat kansainvälistä huippua.

”Kuhmon Kamarimusiikki on jo monta kertaa valittu maailman johtavien festivaalien joukkoon”, Sari Rusanen sanoo. ”On hienoa huomata, että edelleen arvostetaan meidän omaleimaista tapaamme toteuttaa festivaali.”

Taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn iloitsee siitä, että Kuhmo huomataan juuri Cremonassa. ”Kuhmossa soi monta upeaa Cremonassa satoja vuosia sitten tehtyä jousisoitinta. Meille on kunnia, että niiden syntymäkaupungista ojennetaan meille tällainen tunnustus.”

Kaikki tänä vuonna tunnustuksen saavat ovat musiikkimaailman huipulta. Kapellimestareista Cremona Musica Awardin saa Valeri Gergijev, muusikoista viulisti Maxim Vengerov ja säveltäjistä Gija Kantsheli. Lisäksi tunnustuksen saavat italialainen musiikkikirjailija Alessandro Baricco sekä kitaranrakentaja Hermann Hauser III.

Tunnustuksia on jaettu vuodesta 2014 alkaen ja sen ovat aiemmin saaneet mm. Accademia di Santa Cecilia, Shlomo Mintz, Krysztof Penderecki, Alfred Brendel ja Michael Nyman.

Palkinnot jaetaan 28.─30. syyskuuta järjestettävän Cremona Musica -tapahtuman yhteydessä. Tapahtuma kokoaa Stradivarin, Guarnerin ja Amatin kotikaupunkiin maailman johtavia soitinrakentajia ja kauppiaita sekä lukuisia kansainvälisiä taiteilijoita. Alunperin tapahtuma oli viulunrakentajien tapaaminen, mutta sittemmin siitä on kehittynyt kansainvälisesti merkittävä musiikin ammattilaisten kohtauspaikka. Viime vuonna kävijöitä oli 17 000.

Kuhmon musiikkikurssit yhteistyössä hongkongilaisen Musicus Societyn kanssa

Kuhmon Kamarimusiikin yhteistyö Musicus Societyn kanssa on laajentunut taiteilija- ja konserttivaihdon lisäksi opiskelijavaihtoon. Kuhmon kursseilla opiskelee tänä kesänä viisi Musicus Societyn tukemaa hongkongilaista lahjakkuutta. Musicus Society edistää monin tavoin klassisen musiikin asemaa toimien linkkinä hongkongilaisten ja muun maailman klassisen musiikin toimijoiden välillä.

Yleisölle avoimet, pääsymaksuttomat mestarikurssit ovat:

  • Hagai Shaham, viulu 16. −20.7., Kontion koulu, matala rakennus, luokka 3
  • Konstantin Bogino, piano 16.−22.7., Kontion koulu, matala rakennus, luokka 8
  • Danel-kvartetti, Yhtyesoitto, 16.−20.7., Rajakadun koulu, yläkerta, luokka 3

Mestarikurssien tarkemmat opetusajat ja kurssilaisten ohjelmisto löytyvät opetusluokkien ovessa olevista aikatauluista, Kuhmo-talon ja lipputoimiston ilmoitustaululta sekä Kontion Kamarimusiikkikahvion ilmoitustaululta ja Kamarimusiikkikeskuksen Amati-kahvilasta.

Kurssilaiset näyttävät osaamistaan yhdeksässä oppilaskonsertissa. Konstantin Boginon ohjaaman kamarimusiikkityöpajan tuloksia kuullaan perjantaina 20.7. Ohjelmassa kuullaan Antonin Dvořákin, Gustav Mahlerin sekä Dmitri Šostakovitšin sävellyksiä. Tänä vuonna myös Yuval Gotlibovich ohjaa kamarimusiikkityöpajaa ja sen tuloksia kuullaan tiistaina 24.7. jolloin ohjelmassa on York Bowenin ja Gabriel Faurén sävellyksiä. Työpajoihin osallistuu yhteensä 12 kurssilaista.

Musiikkikurssit käynnistyivät lauantaina 14.7. ja jatkuvat torstaihin 26.7. saakka. Osallistujat ovat nuoria aktiiviharrastajia ja ammattiopiskelijoita. Opettajina toimivat pääasiallisesti festivaalitaiteilijat. Kursseilla opiskellaan yksityis- ja yhtyetunneilla sekä työpajoissa, joissa oppilaat valmistavat teoksia soittaen yhdessä opettajansa kanssa.

Musiikkikurssilaisia on tänä kesänä 95. Kurssien taiteellinen taso on tänäkin vuonna korkea. Suomalaisia kurssilla on 68, joista kuhmolaisia 8. Ulkomaisten kurssilaisten määrä on tänä vuonna 27. Kurssilaisten jakauma maittain on seuraava: Hongkong 5, Australia ja Saksa 4, Ranska 3, Korea Venäjä ja Viro 2 sekä yksi opiskelija Itävallasta, Japanista, Kiinasta, Ruotsista ja USA:sta.

Kuhmon musiikkikurssit tekevät yhteistyötä Metsähallituksen ja Kaisanet Oy:n kanssa, joista molemmat ovat myöntäneet stipendin Kuhmon musiikkikurssilaisille. Metsähallituksen stipendin sai viulisti Emil Peltola ja Kaisanet Oy:n stipendin pianisti Janne Oksanen. Kuhmon Kamarimusiikin Kannatusyhdistys ry:n myöntämän Oleg Kaganin muistorahaston stipendin saivat kontrabasisti Oskari Hänninen ja viulisti Aku Sorensen.

Erityisen lahjakkaalle ja ansioituneelle instrumentalistille tai yhtyeelle jaetaan musiikkikurssien lopussa Oleg Kagan -muistorahaston 1000 euron stipendi. Stipendi julkistetaan 26.7. klo 12.30 pidettävän kurssin päätöskonsertin yhteydessä sekä musiikkikurssien nettisivuilla.

Kuhmon musiikkikurssien oppilaskonsertit alkavat lauantaina 21.7. Kontion koululla. Konserttiajankohdat ovat: 21.7. klo 12.30, 22.7. klo 12.30, 23.7. klo 10.00 ja 12.30, 24.7. klo 12.30, 25.7. klo 12.45 ja 15.15, 26.7. klo 12.30 ja 22.15.

Kuhmon musiikkikursseja tukevat avustuksin Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Kuhmon kaupunki.